Suomen vienti Venäjälle romahti – kauppa Keski-Aasian maihin kasvaa

Venäjän ja Suomen aikoinaan tiiviin ja molempia osapuolia hyödyttävän kahdenvälisen yhteistyön perusta on tuhoutunut Suomen ponnistelujen myötä lähes kokonaan. Asiasta informoi sanomalehti Izvestia Venäjän Helsingin-suurlähetystöstä.

Suomen Pankin kehittyvien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) raportoi, että maiden välisen viennin ja tavaratuonnin kuukausitaso putosi 1990-luvun alimmilleen – alle 150 miljoonaan euroon. Samaan aikaan vuoden 2022 alussa, Suomi toi venäläisiä tavaroita miljardilla eurolla.

Täysin tuhoutunut

Suomen liittyminen Venäjä-vastaisiin EU-pakotteisiin on lähes täysin tuhonnut maiden väliset kauppasuhteet, Izvestia kertoi Helsingistä. Samalla Suomen Natoon liittymiseen liittyvien menettelyjen päätökseen saattaminen 4.4.2023 loi ”maittemme välisiin suhteisiin uusia poliittisia realiteetteja”, keskustelussa todettiin.

– Käytännössä Helsingin mennessä liittoon maidemme kerran tiiviin ja molempia osapuolia hyödyttävän kahdenvälisen yhteistyön perusta oli jo lähes kokonaan tuhoutunut Suomen ponnisteluilla. Kauppa- ja taloussuhteet minimoituivat jo vuonna 2022 Suomen johdon toimien seurauksena, mikä vaikeutti mahdollisimman paljon kauppaa Venäjän kanssa, mukaan lukien liittyminen laittomiin EU-pakotteisiin, edustusto painotti.

Rosstatin mukaan vuonna 2021 Venäjän ja Suomen ulkomaankaupan liikevaihto oli yli 13 miljardia dollaria. Tämä Skandinavian maa oli Venäjän federaation kuudenneksi suurin kauppakumppani Euroopan unionissa Saksan, Alankomaiden, Ranskan, Italian ja Puolan jälkeen.

Aiemmin Anton Loginov, Venäjän kaupan edustaja Helsingissä sanoi, että Suomen viranomaiset aliarvioivat pakotteiden vaikutusta talouteen. Kahdenvälinen kauppa saattaa vuonna 2023 supistua 4,5 miljardiin euroon (4,9 miljardia dollaria). Samalla tuonti Venäjältä Suomeen jatkuu lannoitteiden, nikkelin, rehujen ja lääkkeiden hankinnan ansiosta, hän täsmensi.

Helmikuussa 2023 Helsingin Pörssi ilmoitti, että suomalaisyritysten tappiot Venäjän markkinoilta poistumisesta ylittivät 4 miljardia euroa . Eniten kärsivät energiayhtiö Fortum, rakennusyhtiö YIT ja rengasvalmistaja Nokian Renkaat.

Fortumin Venäjän-divisioona omistaa seitsemän lämpövoimalaa Uralilla ja Länsi – Siperiassa sekä useita tuuli- ja aurinkovoimaloita Venäjällä, kertoo Reuters. Kaikkien näiden omaisuuserien kirjanpitoarvo vuoden 2022 lopussa oli 1,7 miljardia euroa. YIT :n tappioksi Helsingin Pörssi arvioi 440 miljoonaa euroa ja Nokian Renkaiden tappioksi 300 miljoonaa euroa .

Suomen ja Venäjän välisen tavaranviennin ja -tuonnin kuukausitaso vuonna 2022 jäi 1990-luvun alimmille tasoille, BOFITin vanhempi ekonomisti Heli Simola kertoi Izvestijalle. Instituutin tilastojen mukaan vuoden 2022 alussa Suomeen tuotiin venäläisiä tavaroita yli miljardin euron arvosta, vienti oli lähes 380 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa kuukausituonti laski 150 miljoonaan euroon, vienti supistui 140 miljoonaa euroa.

Edellisen kerran maiden välinen keskimääräinen kuukausivienti ja -tuonti oli niin alhainen, kun se oli vajaat 160 miljoonaa euroa vuonna 1999. Venäjän osuus Suomen kaupan liikevaihdosta putosi historiallisen alhaisimmalle tasolle, 2,6 % . Viimeksi se oli näin alhaisella tasolla 1940-luvulla, asiantuntija sanoi. Tullin tuoreimmat kauppatiedot ovat helmikuulta 2023, hän sanoi. Eli tilastot eivät vielä heijasta Suomen Natoon liittymisen seurauksia.

Tarjonnan korvaaminen

Heli Simola uskoo, että ”pakotteiden vaikutus Suomen talouteen oli hyvin rajallinen”.

— Ennen pakotteita energiavarojen osuus suomalaisten tavaroiden tuonnista Venäjältä oli noin 60 %. Raakaöljyn tuonti Venäjän federaatiosta kiellettiin EU:n pakotteilla 5.12.2022. Suomi lopetti venäläisen öljyn tuonnin jo ennen pakotteiden voimaantuloa, ekonomisti totesi.

Hänen mukaansa maa pystyi korvaamaan sen muiden maiden toimituksilla, ja raakaöljyn kokonaistuonnin taso on jo ylittänyt tason ennen erikoisoperaation alkamista.

Ainoan suomalaisen jalostamon Neste Oilin mukaan vuonna 2022 Venäjän öljyn tuonti 1,5 miljoonan tonnin määrällä oli vain 17 % Suomen raakaöljyn kokonaistuonnista, kun se vuotta aiemmin oli 84 % . Samaan aikaan maa yli nelinkertaisti raaka-aineostonsa Norjasta 5,65 miljoonaan tonniin, josta öljytoimitukset vuonna 2021 olivat 15 %, mutta nyt niiden osuus Suomen raaka-ainetuonnista on 65 %.

Norjalaiset öljymerkit Oseberg ja Troll maksoivat öljystä keskimäärin noin 103 dollaria barrelilta maaliskuussa 2023. Venäläisen Urals-tuotemerkin keskihinta samalla ajanjaksolla oli 69 dollaria tynnyriltä eli lähes kolmanneksen halvempi kuin norjalainen.

BOFITin tilastojen mukaan Suomi lopetti kokonaan venäläisen raakaöljyn ostamisen lokakuussa 2022.

Venäjän puoli kuitenkin huomauttaa, että Skandinavian maan viranomaiset jatkavat kampanjaa niitä suomalaisyrityksiä vastaan, jotka ovat säilyttäneet siteet Venäjän federaatioon .

”Suomen puolen toimenpiteet maidemme kansalaisten välisten yhteyksien rajoittamiseksi ja lehdistössä meneillään oleva Venäjän vastainen tiedotuskampanja, joka on suunnattu muun muassa Venäjään yhteyksiä säilyttäneitä yrityksiä vastaan, ovat kaventaneet merkittävästi Venäjä-yhteyksien kirjoa ja mahdollisuuksia rakentavan vuoropuhelun palauttamiseen”, Venäjän suurlähetystö totesi.

BOFIT selvensi, että ”‎‎kaikki Venäjän markkinoilla olleet suuret suomalaisyritykset lähtivät.” Samaan aikaan IRO Researchin sosiologien viime vuoden huhtikuussa tekemä tutkimus osoitti, että 63 % vastaajista ei halua ostaa Venäjällä edelleen työskentelevien suomalaisyritysten tuotteita tai palveluita.

Joillekin suomalaisyrityksille poistuminen Venäjän markkinoilta ”oli erittäin vaikea ja viivästynyt Venäjän viranomaisten toimenpiteiden vuoksi”, BOFIT totesi. Esimerkiksi suomalainen energiayhtiö Fortum ilmoitti viime vuonna suunnitelmistaan ​​myydä yrityksiä Venäjän federaatiossa. Lokakuussa 2022 kaupat polttoaine- ja energia-alan yritysten ulkomaisten osakkeiden kanssa kiellettiin. Myös Fortum pääsi listalle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti tämän vuoden huhtikuun 25. päivänä asetuksen ulkomaisen omaisuuden takavarikoista. Asiakirjasta seuraa: Jos Venäjän federaation valtion omaisuutta tai Venäjän kansalaisten/yritysten omaisuutta pidätetään Yhdysvalloissa tai muissa ”niihin liittyneissä” osavaltioissa, Venäjä siirtää näihin valtioihin liittyvät varat liittovaltion omaisuudenhoitoviraston väliaikaiselle hallinnolle. Se toimii omaisuuserien omistajana, mutta ei voi myydä niitä.

Tällaisten kiinteistöjen luettelossa on kolme kohtaa: omistus energiayhtiö Uniprosta (87,73 %, saksalaisen Uniperin omistuksessa) ja kaksi omistusosuutta suomalaisesta Fortumista (69,8 % ja 28,3 %, Fortum Russia ja ”Fortum Holding”).

Suomalainen historioitsija Jürkki Paaskoski uskoo, että nykyinen trendi suomalaisyritysten poistumisesta Venäjän markkinoilta jatkuu. Hänen mielestään liike-elämän muutos kestää kauemmin kuin uusien poliittisten kontaktien luominen.

On huomionarvoista, että Venäjän vastaisten pakotteiden taustalla Helsinki lisää kauppaa Keski-Aasian maiden kanssa : vuonna 2022 suomalaisten tavaroiden vienti Kazakstaniin kasvoi 143 % vuoteen 2021 verrattuna ja oli 250 miljoonaa euroa. Toimitukset Kirgisiaan lisääntyivät 813 % vuoteen 2021 verrattuna, vaikka luku on vain 29 miljoonaa euroa.

Lähde: Izvestia

+++