Perustuslakivaliokunnan enemmistö puoltaa niin sanotun käännytyslain voimassaolon jatkamista vuoden 2028 loppuun. Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho ja vihreiden Krista Mikkonen katsovat, että poikkeuslaki on ristiriidassa Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Myös Ydin-lehden päätoimittaja, entinen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja ja ministeri Arja Alho arvostelee ratkaisua voimakkaasti.
Perustuslakivaliokunta puoltaa hallituksen esitystä, jonka mukaan välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädetyn rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatkettaisiin kahdella vuodella vuoden 2028 loppuun. Valiokunta päätyi ratkaisuun perjantaina 16. lokakuuta 2026 äänin 13–2. Kaksi eriävän mielipiteen jättänyttä jäsentä olivat kansanedustajat Johannes Yrttiaho (vas.) ja Krista Mikkonen (vihr.).
Laki mahdollistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittamisen poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa vieras valtio pyrkii painostamaan Suomea välineellistämällä maahantuloa. Hallituksen mukaan lain jatkaminen on tarpeen, koska turvallisuusviranomaisten arvion mukaan uhka itärajalla ei ole poistunut.
Lain jatkamisesta ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä. Kiista koskee erityisesti sitä, voidaanko perus- ja ihmisoikeuksista poikkeavaa sääntelyä jatkaa, vaikka sen soveltamiskynnys on korkea ja kyseessä on oikeudellisesti poikkeuksellinen järjestely.
Yrttiaho: Kansainvälisistä velvoitteista ei voi poiketa
Yrttiahon ja Mikkosen mukaan lain jatkamista ei voida perustella riittävästi suhteessa sen aiheuttamiin oikeudellisiin ongelmiin.
Yrttiaho korostaa, että Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ovat osa maan perusoikeusjärjestelmää ja valtiosääntöä. Hänen mukaansa rajaturvallisuuslaki on ristiriidassa useiden Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten kanssa.
”Kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista ei voi tehdä poikkeuksia”, Yrttiaho sanoo.
Hän viittaa myös Wienin valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen 27 artiklaan. Sen mukaan valtio ei lähtökohtaisesti voi vedota kansalliseen lainsäädäntöönsä perusteena kansainvälisen sopimuksen noudattamatta jättämiselle.
Yrttiahon ja Mikkosen eriävässä mielipiteessä katsotaan, ettei lakia voida säätää edes perustuslain 73 § mukaisessa poikkeuslain säätämisjärjestyksessä. Heidän mukaansa kyse ei ole sellaisesta rajatusta poikkeuksesta perustuslakiin, jonka hyväksyminen tässä menettelyssä olisi perusteltua.
Vuonna 2024, kun laki hyväksyttiin ensimmäisen kerran, joukko oikeustieteilijöitä arvosteli sitä julkisesti. Yrttiahon mukaan lain oikeudelliset ongelmat eivät ole poistuneet, vaikka voimassaoloa on jo aiemmin jatkettu.
Hallitus vetoaa turvallisuusuhkaan
Sisäministeri Mari Rantanen on esittänyt, että lain voimassaolon jatkaminen turvaisi viranomaisten mahdollisuudet reagoida nopeasti tilanteeseen, jossa maahantuloa käytettäisiin Suomen painostamiseen.
Lain jatkamista puoltavan näkemyksen mukaan sen merkitys perustuu nimenomaan varautumiseen. Se, ettei lakia ole sovellettu, ei hallituksen arvion mukaan osoita uhan poistuneen.
Yrttiaho puolestaan kyseenalaistaa poikkeussääntelyn tarpeellisuuden. Hän huomauttaa, ettei lakia ole sovellettu sen voimassaoloaikana, ja katsoo, ettei jatkamiselle ole esitetty riittävän painavia perusteita.
Lain jatkaminen vuoden 2028 loppuun ulottaisi poikkeuksellisen sääntelyn seuraavan vaalikauden puolelle. Yrttiahon mukaan näin pitkälle jatkuva poikkeusjärjestely edellyttäisi erityisen vahvoja perusteluja.
Arja Alho: Perustuslaista on tullut kynnysmatto
Myös Ydin-lehden päätoimittaja, entinen SDP kansanedustaja ja ministeri Arja Alho arvostelee perustuslakivaliokunnan ratkaisua Facebook-päivityksessään.
Alho kiittää Yrttiahoa ja Mikkosta vastustuksesta ja pitää valiokunnan enemmistön ratkaisua vaikeasti hyväksyttävänä. Hän viittaa oikeustieteilijöiden Kaarlo Tuorin ja Tuomas Ojasen esittämiin huoliin oikeusvaltion perusteiden heikentymisestä ja perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta.
”Kun muun muassa oikeustieteilijät Kaarlo Tuori ja Tuomas Ojanen ovat esittäneet perustellut huolensa oikeusvaltion perusteiden heikentämisestä ja perustusvaliokunnan päivänkohtaisesta politisoitumisesta, en voi kuin olla syvästi pettynyt valiokunnan jäsenten juristien Johannes Koskisen ja Johanna Ojala-Niemelän kykyyn sietää paineita. Oikeuskansleri Janne Salmisen kanta on myös outo”, Arja Alho sivaltaa päivityksessään.
Hänen arvionsa mukaan kehitys voi johtaa tilanteeseen, jossa perustuslain suoja riippuu poliittisista suhdanteista. Alho katsoo myös, että pelolla hallitseminen voi muodostua poliittisesti houkuttelevaksi keinoksi.
Kuva: Antti T. Leppänen; Arja Alho. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC0 1.0
