Venäjän uhalla ratsastetaan nyt täyttä ravia. Venäjä uhkaa hyökätä johonkin natomaahan, eiköhän kohta jo Suomeenkin. Luulisi täysin pähkähullujen puhuvan moisia, mutta kun suhteellisen järkeviltäkin vaikuttavat yhteiskunnan jäsenet hourivat samaa.
Valtamedia on täysillä mukana, toimittajia ei edes kiinnosta mikään vaihtoehtoinen näkökulma. Vaikka luulisi toimittajan työhön kuuluvan kiinnostus uusia asioita kohtaan ja erilaisten vaihtoehtojen tarkastelu.
Katsotaanpa mitä Naapuriseuran Sanomienkin lukijoille tutuksi tullut John Mearsheimer, Chicagon yliopiston professori, ajattelee Venäjän ”hyökkäysaikeista”.
”Ensinnäkin, Ukrainaa lukuunottamatta ei ole hitustakaan näyttöä siitä, että Putin olisi suunnitellut hyökkäämistä mihinkään muuhun itäisen Euroopan maahan. Sitäpaitsi, Venäjän armeija ei ole edes tarpeeksi suuri koko Ukrainan valtaamiseen puhumattakaan Baltian maista, Puolasta ja Romaniasta. Plus, että kaikki nämä maat ovat Naton jäseniä, mikä tietäisi melko varmasti sotaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kanssa.”
”Tuskin kukaan lännessä väitti, että Putinilla olisi imperialistisia haluja siitä lähtien, kun hän tuli valtaan vuonna 2000 ja siihen asti, kun Ukrainan kriisi puhkesi 22. helmikuuta 2014. Siinä vaiheessa hänestä tuli yhtäkkiä imperialistinen agressionisti. Miksi? Siksi että lännen johtajat tarvitsivat syyn syyttää häntä kriisin aiheuttamisesta.”
Mearsheimerin mielestä ehkä paras todiste siitä, että Putinia ei pidetty vakavana uhkana hänen ensimmäisenä neljänätoista vuotena virassaan on se, että hänet kutsuttiin vieraaksi huhtikuussa 2008 Naton huippukokoukseen Bukarestiin.
Naton huippukokouksessa Bukarestissa ”sotilasliitto ilmoitti, että Ukrainasta ja Georgiasta saattaisi tulla jäseniä. Putin, tietenkin, suivaantui päätöksestä ja teki vihastuksensa tiettäväksi. Mutta hänen vastustuksellaan ei ollut juuri vaikutusta Washingtoniin, koska Venäjän puolustusvoimat oli arvioitu liian heikoksi pysäyttämään Naton laajentumisen. Aivan kuten se oli ollut liian heikko estämään vuosien 1999 ja 2004 laajentumisaallot. Länsi ajatteli, että se voisi jälleen tuupata Naton laajentumisen Venäjän kurkulle”, toteaa Mearsheimer.
Amerikkalaisprofessori sanoo myös, että vasta kun Ukrainan kriisi puhkesi helmikuussa 2014, Yhdysvallat ja sen liittolaiset alkoivat yhtäkkiä pitää Putinia vaarallisena johtajana, jolla on imperialistisia aikomuksia. Ja että Venäjä on vakava sotilaallinen uhka, jota Naton piti hillitä.
”Tällainen jyrkkä muutos puheissa oli suunniteltu palvelemaan yhtä olennaista tarkoitusta: avittaa länttä syyttämään Putinia kriisistä ja vapauttaa länsi vastuusta. Odotetusti tuosta Putinista annetusta kuvasta tuli paljon vetovoimaisempi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.”
Näin siis professori Mearsheimer.
Kuva: Tuntematon/Catman House. John Mearsheimer, Professor of Political Science, University of Chicago; and Roger Cohen, Columnist, The New York Times. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC0 1.0
.jpg){kind=link}