Venäläinen avantgardisti Boris Grigorjev esittäytyy Pietarissa

Faberge-museossa Pietarissa on esillä vähemmän tunnetun venäläisen avantgardistin Boris Grigorjevin (1886-1939) laaja näyttely. Hän lähti perheineen Venäjältä vuonna 1919 pakoon vallankumousta ja asui Ranskassa kuolemaansa saakka 1939. Hänestä ei juuri Venäjällä puhuttu hänen elinaikanaan. Nyt hänen taiteensa kiinnostaa taas.

Grigorjevin aikalaisia ovat sellaiset nimet kuin Marc Chagall ja Kazimir Malevitsh. Kolmas maailman kuuluisa venäläinen avantgardisti Vassili Kandinsky on heitä 20 vuotta vanhempaa sukupolvea. Venäjä on menettänyt heidät kaikki Amerikan museoille ja osaksi lännen yhteistä kulttuuriperintöä. Fabergen museo hakee nyt Grigorjevistä hänen venäläisiä juuriaan. Näyttely todistaa, etteivät Venäjältä lahjakkuudet lopu eikä länsi ole heitä kaikkia onnistunut omimaan.

Ruotsalainen äiti

Boris Grigorjev syntyi Moskovassa 1886 pankinjohtaja Dmitri Grigorjevin aviottomana lapsena. Hänen äitinsä oli ruotsalainen Clara von Lindenberg. Hänet adoptoitiin 4-vuotiaana virallisesti isänsä perheeseen. Muistelmissaan Boris Grigorjev on valittanut kärsineensä lapsuudessaan alkuperästään ja aviottomuudestaan.

Grigorjev lähti aikaisessa vaiheessa 17-vuotiaana opiskelemaan taidetta Pietariin, jonne hän muutti 1907. Ajan uudet tyylisuuntaukset heijastuivat häneen jo opiskeluaikana. Hän oli mukana Pietarin impressionistisessa liikkeessä. Matkustaessaan Pariisiin hän sai lisää vaikutteita Paul Cezannen ja

van Goghin töistä. Grigorjev oli 1910-luvulla yksi arvostetuimpia ja hyväpalkkaisimpia muotokuvamaalareita Venäjällä. Hän säilytti asemansa vielä ulkomailla asuessaan. Kaikki venäläiset kuuluisuudet kuten Rahmaninov, Skrjabin, Shaljapin, Meyerhold ja Gorki istuivat vuorollaan Grigorjevin malleina.

Matkailua Suomessakin

Grigorjev matkusti paljon jo ennen vallankumousta. Hän kävi Pietarista käsin Ruotsissa tutustumassa äitinsä sukulaisiin. Hän vietti aikaa Skandinaviassa, Keski-Euroopassa ja Pariisissa, josta on säilynyt hänen eroottiset tutkielmansa. Grigorjevin tiedetään matkustaneen myös Suomessa.  Näyttelyssä on Suomen matkalta tehty hiihtokuva, jossa Suomi näyttäytyy takapajuisena rähjälänä, jossa talon edustalla nietosten keskellä makaa rikkinäinen reki. Ei ole ihme, että Venäjällä edelleen hämmästellään sitä, miten Ruotsin takapihasta ja Venäjän provinssista kehittyi niin korkean elintason maa kuin Suomi on tänään.

 Venäläinen maisema ja kansansadut ovat jättäneet jälkensä Grigorjevin tuotantoon. Ne näkyvät hänen teatterilavastuksissaan. Hänen suurtyönsä oli kymmenen vuotta kestänyt Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten – teossarjan kuvitus. Urakka valmistui USA:ssa vuonna 1933 suuren laman

kynnyksellä. Työt jäivät julkaisematta ja päätyivät yksityisten keräilijöiden kokoelmiin.

Grigorjev elätti itsenään myös opetustöillä sekä Ranskassa että Yhdysvalloissa. Hän asui Ranskassa Provencessa, jossa hän kuoli 52 vuoden ikäisenä.

Peruskokoelmaa ei kannata ohittaa

Fabergen museon perusnäyttely esittelee korutaiteilijoiden töitä tsaariperheille. Kanamunan muotoiset työt vetävät salit täyteen vanhassa palatsissa. Venäläistä yleisöä näyttää kiinnostavan huomattavasti enemmän heidän keisarillinen historiansa kuin Euroopassa maalaustaiteen uusia virtauksia imeneet modernistit.

Faberge-museo on kohtalaisen uusi tuttavuus Pietarissa Fontankalla. Se sijaitsee Shuvalovin palatsissa, joka remontoitiin Faberge-museon käyttöön vuosina 2006-2013. Fabergen hienot jalokivimunat löysivät pysyvän näyttelyn museon avautuessa 2013.  Faberge-museolla on myös erillinen näyttelysiipi, jossa modernisti Boris Grigorjevin näyttely on esillä tammikuun 28. päivään asti ensi vuotta.

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen