Unkarin pääministeri Viktor Orban keskusteli perjantaina Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ennen kaikkea Ukrainan tilanteesta, mutta myös maiden kahdenvälisistä suhteista. Keskustelut käytiin Kremlissä.
Vierailu ja keskustelut Moskovassa olivat merkittäviä ensiksikin siksi, että Orban tapasi muutama päivä sitten myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn. Ja toiseksi siksi, että Orban osallistuu Washingtonissa ensi viikon alussa alkavaan Naton huippukokoukseen, jossa hän tapaa kaikkien muiden Nato-maan johtajat.
Orbanin odotetaan informoivan Washingtonissa muiden Nato-maiden johtajia keskusteluistaan Putinin kanssa. Orban itse sanoo olleensa sekä Kiovassa että Moskovassa ”rauhanmissiolla”.
Orban keskusteli ennen vierailujaan Kiovaan ja Moskovaan myös sekä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa.
Unkarin pääministerin lehdistöpäällikkö ei epäröinyt kutsua Orbanin Moskovan vierailua ”osaksi rauhanmissiota”. Niin teki myös Orban itse, joka lähetti valokuvan Vnukovan lentokentältä saapuessaan Moskovaan. Kuvan saatesanoiksi pääministeri kirjoitti ”Rauhanmissio jatkuu. Toinen pysähdys on Moskovassa”.
EU ei tiennyt vierailusta etukäteen
Useat EU- ja Nato-maiden johtavat arvostelivat vierailua raivokkaasti. Niin teki myös Suomen presidentti Alexander Stubb. Hän ei pitänyt Orbanin vierailua Moskovassa sopivana. Stubb uskoi Putinin käyttävän vierailua hyväkseen.
EU-lähteet mainitsivat, ettei Orbanin vierailua ollut koordinoitu EU:n kanssa eikä EU:ta ollut myöskään etukäteen informoitu vierailusta.
EU:n ulkoasianhallinnon päällikkö Joseph Borrell kiirehti toteamaan, ettei kyse ole Unkarin ja maan pääministerin vierailusta Moskovassa EU:n puheenjohtajamaana. Kyse on pelkästään Unkarin ja Venäjän kahdenvälisistä suhteista.
Borrell totesi myös, ettei Orban ole saanut minkäänlaista valtuutusta Brysselistä vierailla Moskovassa. Hän muistutti myös, että EU on sulkenut pois kaikki viralliset yhteydet Putinin kanssa.
Orban sanoi myös itse jo lähtiessään Moskovaan, ettei Unkarilla ole muiden valtuutusta käydä rauhanneuvotteluita. Unkari voi kuitenkin olla hänen mielestään hyvä työkalu niiden käsissä, jotka haluavat rauhaa.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, ettei lepyttely pysäytä Putinia.
Nato sai vierailusta tiedon etukäteen
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan ilmoitti, ettei Orban edusta Moskovassa sotilasliitto Natoa. Mutta Stoltenberg kuitenkin myönsi, että Unkari oli informoinut Natoa etukäteen Orbanin vierailusta Moskovaan ja tapaamisesta presidentti Putinin kanssa.
Myös Valkoinen talo arvosteli Orbanin vierailua.
Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto muistutti arvostelijoille, että Unkari on itsenäinen maa eikä arvosteluun ole siksi syytä kiinnittää sen suurempaa huomiota. Ulkoministeri korosti, että ilman vuoropuhelua ja keskustelukanavien avoinna pitämistä sodalle Ukrainassa ei löydy ratkaisua.
Saksan kovasanainen Orbanin Moskovan vierailuun kohdistama arvostelu johti siihen, että Unkari perui Saksan ulkoministerin aiotun vierailun Budapestiin.
Unkari, jota Orban johtaa, on seuraavat puoli vuotta EU:n puheenjohtajamaa.
Putin: Keskustelut suorapuheiset ja hyödylliset
Putin kuvasi Orbanin kanssa Kremlissä käytyjä kolmituntisia keskusteluja suorapuheisiksi ja hyödyllisiksi. Ennen keskustelujen alkua Putin sanoi olevansa valmis kuulemaan Orbanin näkemyksiä Ukrainasta ja pyysi Orbania kertomaan myös muiden Euroopan maiden kannoista.
Orban teki ennen Moskovan matkaansa yllätysvierailun Kiovaan ja keskusteli Ukrainan presidentin Zelenskyn kanssa tilanteesta. Kyse oli ensimmäinen kerta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kun Unkarin pääministeri vieraili Ukrainassa. Maat kykenivät myös sopimaan yhteistyöstä jatkossa.
Orbanin mukaan yllätysvierailun merkitystä on vaikea arvioida. Joka tapauksessa pääministerin mielestä on selvää, että pääasiallinen vastuu rauhanneuvotteluista on suuremmilla valtioilla. Orban totesi perjantaina, ettei Unkarilla ole riittävän merkittävää kansainvälistä asemaa, jotta se voisi ottaa vastuun Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluista.
Todellisena vihollisena Orban pitää sodan aiheuttamia kärsimyksiä. Hänen mielestään Eurooppa voisi kuitenkin tehdä enemmän rauhan edistämiseksi.
Tavatessaan Zelenskyn Orban ehdotti tulitaukoa rauhanneuvotteluiden nopeuttamiseksi. Hän kehotti Ukrainan presidenttiä harkitsemaan ensiksi tulitaukoa ja sitten neuvotteluita. Zelensky kuunteli Orbania, mutta hänen ehdotuksensa ei saanut vastakaikua.
Zelensky piti kiinni kannastaan, ettei rauhanneuvotteluita voida aloittaa ennen kuin Venäjä on vetäytynyt miehittämiltään alueilta. Zelensky on myös asetuksellaan kieltänyt neuvotteluiden käymisen presidentti Putinin kanssa. Sekä EU että Nato tukevat Ukrainan kantaa rauhanneuvotteluiden aloittamisen mahdottomuudesta, jos Venäjä ei vetäydy miehittämiltään alueilta.
Putin selvitti Orbanille kesäkuussa tekemäänsä ehdotusta ja sanoi sen toteuttamisen pysäyttävän sotatoimet ja mahdollistavan varsinaisten rauhanneuvotteluiden aloittamisen. Putinin ehdotuksen lähtökohtana on Ukrainan asevoimien vetäytyminen kokonaan Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueilta.
Putin ilmoitti myös valmiutensa keskustella ”yksityiskohdista”, joita on noussut esille.
Orban totesi Moskovassa, että Venäjän ja Ukrainan kantojen välillä on suuri aukko. Hän kuvasi keskustelujaan Putinin kanssa ”dialogin aloittamiseen tarvittavaksi ensiaskeleeksi”. Varsinaisten rauhanneuvotteluiden aloittamiseksi tarvitaan hänen mukaansa vielä monta muuta askelta.
Unkarin pääministeri sanoi halunneensa kuulla Putinilta, mikä presidentin mielestä on nopein tapa lopettaa sota.
Orban kertoi pyytäneensä vastausta myös kolmeen kysymykseen. Mitä presidentti ajattelee jo tehdyistä Ukrainan rauhan aloitteista, tulitauon ja rauhanneuvotteluiden mahdollisuudesta ja missä järjestyksessä ne voitaisin pitää ja hänen visiostaan Euroopasta sodan jälkeen.
Unkarin pääministerin mielestä rauhaa ei voi saavuttaa istumalla Brysselin ”mukavilla sohvatuoleilla” ja odottamalla, että sota päättyisi kuin ihmeen kautta. Orbanin mukaan tarvitaan toimia rauhanneuvotteluiden aloittamiseksi.
Orban ja Putinin tapasivat ennen Moskovaa viimeksi lokakuussa 2023 Pekingissä, Kiinassa. Maiden johtajat keskustelivat silloin mm. keskinäisestä energiayhteistyöstään.
Ficolta tukea Orbanille
Vakavasti murhayrityksessä toukokuussa loukkaantunut Slovakian pääministeri Robert Fico esiintyi perjantaina ensimmäistä kertaa julkisuudessa. Hän antoi täyden tukensa Unkarin pääministerin vierailuille sekä Kiovaan että Moskovaan. ”Jos terveydentilani olisi sallinut, olisin mielelläni ollut hänen mukanaan”, sanoi Fico.
Slovakian pääministeri muistutti myös, ettei rauhasta ja rauhanaloitteista koskaan puhuta liikaa.
Myös Serbian presidentti Aleksandar Vucic onnitteli perjantaina unkarilaisia siitä, että he eivät pelkää käyttää sanaa rauha, vaikka sanan käyttöä niin monet nykyään välttävät.
Serbian presidentti onnitteli Unkaria myös maan EU-puheenjohtajuudesta ja pääministeri Orbania henkilökohtaisesta rohkeudesta ja sanoi pelkäävänsä, että Unkarin puheenjohtajuusaika saattaa olla vaikeampi, ”kuin mitä itse olette odottaneet”.
EU vihjailee Unkarin rankaisemisesta
Euroopan komission tiedottaja Eric Mamer viittasi perjantaina mahdollisiin rankaisutoimiin Unkaria kohtaan Orbanin Moskovan vierailun takia.
Komission edustajan mukaan Orbanin vierailu saattaa ”vakavasti kyseenalaiseksi” sen, että komissaariehdokkaat vierailisivat Unkarissa ennen valintaansa kuten tapana on aikaisemmin ollut.
Näin siksi, ettei Orban ollut koordinoinut vierailuaan Brysselin kanssa. Ehdokasvierailuja on suunniteltu syyskuun alkuun.
Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov kertoi Orbanin ehdotuksen halusta vierailla Moskovassa tulleen Venäjän tietoon vasta keskiviikkona eli päivä Kiovan vierailun jälkeen.
Unkari ollut mittavan ja jo pitkään jatkuneen kovan painostuksen kohteena ennen kaikkea siksi, ettei ole ollut halukas hyväksymään sotilasliitto Naton Ukrainan sodankäyntiä tukevaa politiikkaa, vaan haluaa Ukrainan ja Venäjän aloittavan rauhanneuvottelut.
Unkari ei kuitenkaan aio arvostelun vuoksi luopua keskeisimmästä tavoitteestaan, rauhan aikaansaamisesta sotaa käyvään Ukrainaan.
Unkari kieltäytyy Nato-maiden painostuksesta huolimatta antamasta Ukrainalle sotilaallista apua. Unkari ei myöskään kannata Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Orbanin Kiovan vierailun aikana sovittiin kuitenkin Unkarin jatkavan humanitaarista tukea Ukrainalle. Myös presidentti Zelensky kiitti Unkaria siitä, että maa on sodan aikana antanut Ukrainalle humanitaarista apua.
13 kommenttia julkaisuun “Orban ja Putin tapasivat”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ajatella, että Orbanin rauhanpyrkimykset saavat länsimaiden johtajat raivon partaalle. Pitäisi jatkaa teurastusta Ukrainassa hinnalla millä hyvänsä.
Länsimaiden johtajat olivat ”rakentamassa hiekkalinnaa” (Venäjän hajottaminen), mutta Orban meni potkimaan sen hajalle sukkuloinnillaan….
Vinttikoiran luilla ja amerikanpuudelin sielulla varustettu suomen presidentiksi epäsopiva pöyhkeä pölvästi haukahtelee aina, kun havaitsee isännän- eli amerikanasiaa häiritsevää sopimatonta liikettä mediavirrassa.
Ylenmääräisestä suupielien venyttelystä roikkuuntuneet bulldogin poskilihat ovat tutisseet Espoon neron mm. neuvoessa Kiinan presidenttiä soittamaan Venäjän presidentille. Aikaisempien puhelinasiointia koskevien lausuntojen perusteella Putinille siis pitäisi soittaa, mutta Putinin soittoihin ei saa vastata.
Ei suomella ole yksinoikeutta neroihin, joten EU:n johtajanartun lepyttelyräksytykset Orbanille otetaan kiitollisena vastaan.
Moskovassa isällinen vieras Orbanmaisella olemuksellaan lepyttelee pikku Vladia: ”Äläs nyt kuule viitti kiukutella, vaikka ne sua kiusaa ja provosoi. Sanoihan jo Suomen presidentti Mauno Koivisto aikanaan, ettei pidä provosoitua, jos provosoidaan.”
Pikku Vladin ilme muuttui suopeammaksi ja tavaroiden heittely pysähtyi kuin seinään.
”Ihanko totta? On Suomessa ollut sitten muitakin fiksuja valtiomiehiä kuin Kekkonen. Kuules Viki, lähetääs nyt saslikille, tuli nälkä turhia riehuessa. Sinullakin varmasti on, vaikka näytätkin hyvin syöneeltä.”
Näin taitavasti Orban oli lepyttänyt pysäyttämättömältä vaikuttaneen Putinin ja pääsi Orbanmaistamaan jo ennestään luottamusta herättävää olemustaan notkuvan pöydän ääreen.
Kun Kremlissä käytiin rauhanomaista keskustelua, toisaalla Ursula von Liar kiehutti sappeaan.
Sain tästä päivän parhaat naurut. Kyllä huumori on hyvä ase, hymyileminen on kuulema hyväksi aivotoiminnallekin. Pera muotoilut näistä hahmoista ovat osuvia kaikessa värikkyydessään. Kiitos!
Suhtautumisessa Ukrainan tapahtumiin on harhassa niin kauan kunnes ymmärtää ja hyväksyy sen tosiasian, että kysymyksessä on Yhdysvaltojen (ja käskyläistensä) projekti ottaa Ukraina haltuun, tuhota Venäjä sekä estää Venäjän ja muun Euroopan ystävällinen yhteistyö. Toki voi olla laajempiakin tavoitteita kuten myös Kiinan kukistaminen (ainakin taloudellisesti) ja jopa ihan Yhdysvaltojen (tai taustavoimiensa) johtama maailmanhallitus.
Suomen alasajo itsenäisenä valtiona palvelee samoja tavoitteita. Oikeastihan Venäjä ei uhannut sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea, vaan päinvastoin piti sitä ihannetilana, jota ei halunnut vähimmässäkään määrin horjuttaa. Myöskään tulevaisuuden suhteen ei ollut mitään merkkejä siitä, että Venäjä alkaisi uhata em. kaltaista Suomea. Nythän tilanne on toinen, kun Suomen kautta Venäjään kohdistuu vakava uhka.
Tuota uhkaa on alettu rakentaa Hornet-kaupoista alkaen ja isäntämaasopimuksella huipentuen mm. Nato-jäsenyyteen ja DCA-sopimukseen. Kaikki suurella vuosikausien informaatiokampanjalla vääristellen kaikkea Venäjään ja Ukrainaan liittyvää. Minun on vaikea uskoa, etteikö vaikuttimena olisi muun ohella voimakas rasistinen russofobia.
Orbanilta hetunnoston arvoinen teko!
Lienee lukenut Willy Brandt`in ja UKK:n ajatuksia…
Miksiköhän EU alkaa vaikuttaa vinkuvalta syöttöporsaalta?
Olen itse tänä keväänä purkanut unkarilaisen kaalin boikottini. 🙂 Varhaiskaalihan tuodaan meille usein Unkarista, ja ennen tätä sotaa en ostanut sitä, koska en luottanut kaalin kemikaalipuhtauteen, nähkääs kun diktatuurimaan systeemeihin ei voi luottaa. Nyt olen alkanut nähdä Unkarin toisin silmin. – Mutta edelleenkään en kyllä osta mitään kiinalaista vaatetta tai syötävää, näistä kemikaalisyistä.
Ovatko Unkari ja Kiina mielestäsi diktatuurimaita?
Asiat eivät ole niin yksinkertaisia: nimilaput ”diktatuuri” ja ”demokratia” ovat harhaanjohtavia käsitteitä. Mutta ei varmaankaan länsimaista demokratia-käsitystä voi soveltaa Kiinaan. Kiinalaisiin vaatteisiin ja syötävään minut ovat saaneet suhtautumaan skeptisesti lehtiuutiset ongelmista väriaineissa tms. Valvonta ei taida toimia optimaalisesti.
Unkarin kohdalla kirjoitin ironisesti. Olemmehan nähneet, että demokratialla ja sananvapaudella ei ole enää käytännössä arvoa Suomessa. Voimmeko sanoa Unkaria halveksivasti diktatuuriksi, kun oma hallintomme manipuloi ja käsittelee kansaansa, miten haluaa?
Tuo viimeinen kappale osuu NIIN naulankantaan!
Miten tuo paljonpuhuttu ”länsimainen demokratia” on näyttäynyt viimevuosikymmeninä Suomessa? Voiko siitä ”aikuisten oikeesti” käyttää sanaa demokratia?
Kyllä Ukraina sota on paljastanut länsimaisen demokratian näennäisyyden, jollainen se on varmaan ollut aina, mutta on tuudittauduttu uskomukseen siitä, että kyllä media varmaan kertoo meille totuuden asioista.
Voi olla, että tämä sota pudottaa suomukset monien silmiltä, mitä pitemmälle se jatkuu. Uutisointi alkaa loukata ihan normaalin aikaansa seuraavan ihmisen älykkyyttä.