Israel ja Mossad terroristeina 11.9.2001?

New Yorkin World Trace Centeriin 11.9.2001 iskeytyneet kaapatut lentokoneet käynnistivät Yhdysvaltain ja Lähi-Idän historiassa ennen näkemättömän sotaisan, miljoonien viattomien ihmisten hengen vaatineen kehityksen.

Virallisen tutkinnan ja selityksen mukaan hyökkäys oli islaminuskoisten terroristien teko, joka oikeutti Yhdysvallat käynnistämään sotatoimet sekä Saddam Husseinin Irakia että Osama bin Ladenin tukikohtamaa Afganistania vastaan. Kumpikin kiisti vastuun ja yhteyden terrori-iskuihin, mutta Yhdysvallat teloitti lopulta molemmat. Lukemattomat oudot yksityiskohdat johtivat nopeasti virallisen selityksen kiistäviin teorioihin, joista useimmissa arveltiin, että iskut olivat joko George W. Bushin hallinnon suunnittelemia tai että ne toteutettiin ainakin CIA:n tieten ja sallien. Motiivina olisi ollut poikkeusvaltuuksien saaminen ja Bushin hallinnon jäsenten valtavat taloudelliset voitot yhtiöissä, joiden saamilla tilauksilla sotaretket Lähi-Itään rahoitettiin.

Jo vuoden riehunut Gazan tuhoamissota on voimistanut myös aivan toisenlaisen teorian suosiota. Sen mukaan terrori-iskun toteuttivat kyllä arabitaustaiset henkilöt, mutta operaation suunnitteli ja ohjasi Israelin salainen poliisi Mossad. Näkemyksen mukaan Benjamin Netanjahu ja sionistinen liike tarvitsivat suuren mittakaavan terrori-iskun, jonka tekijöiksi lavastettaisiin islaminuskoiset arabit, jotta Yhdysvallat kostaisi teon sotaretkellä Israelia vastustaviin arabimaihin ja maan kansalaiset saataisiin suhtautumaan islaminuskoisiin sekä epäluuloisesti että vihamielisesti. Näin uhka saada Yhdysvallat houkuteltua aitoon kahden valtion ratkaisuun johtavalle tielle torjuttaisiin. 

Olen itse pitänyt aiemmin todennäköisenä, että iskut olivat jonkin Yhdysvaltain monimutkaisen salaisten tiedustelupalveluiden osan operaatio, josta edes presidentti Bush ei ole ollut ennalta tietoinen. Virallisen selityksen uskottavuus on mielestäni ollut hyvin vähäinen, koska kuten mm. New York Timesin toimituksellinen artikkeli totesi iskujen yksivuotismuistojutussaan, valtava määrä olennaisia vastauksia on edelleen julistettuna salaisiksi tai todistusaineisto on tuhoutunut tai todistajat ovat kuolleet. Yksistään se, että New Yorkissa tuhoutui kahden lentokoneen osuman saaneen tornitalon lisäksi myös kolmas, johon ei ollut osunut minkäänlaista terrori-iskua, mutta kolmannen iskun tekijäksi tarkoitettu lentokone tuhoutui ennen pääsyä tornitaloille, tekee virallisesta selityksestä epäuskottavan.

* * *

Selitys, jonka mukaan iskut suunnitteli ja tilasi Israel, tarvitsee sekin pitävät todisteet voidakseen olla uskottava. Seuraavassa tekstissä esittelen eräitä todisteita, jotka viittaavat vahvasti ainakin jonkinlaiseen Israel-kytkökseen. Tekstissä esiintyvät väittämät pohjautuvat pääosin Wyatt M. Petersonin 12.9.2024 julkaisemaan laajaan artikkeliin Israel Did 9/11, mutta johtopäätökset ovat minun vastuullani. Toisin kuin Peterson, minä varustan otsikon kysymysmerkillä. Todistelu ei ole aukotonta, vaikka vahvaa savun hajua ilmassa onkin. Päävaikeutena on se, että tiesi Bushin hallinto tulevista iskuista etukäteen tai ei, ainakaan se ei sallinut kunnollista ja avointa tutkimusta, vaan kiirehti julistamaan syyllisiksi 19 arabimiestä ja kehotti mediaa lopettamaan asian penkomisen turhana ja uhrien muistoa jotenkin halventavana.

Oli totuus mikä tahansa, Yhdysvaltain liittovaltion hallinto ei ole ainakaan auttanut hälventämään epäilyksiä. Se on määrännyt uskomaan virallista selvitystä ja suurin osa mediasta on totellut, kuten muutenkin. Tämä yhteinen vaikeneminen ei välttämättä johdu siitä, että Yhdysvaltain media on suurimmaksi osaksi juutalaisten yksilöiden ja yhteisöjen omistuksessa, mutta kun pohditaan, olisiko Mossad voinut tehdä iskut, asialla on tietenkin merkitystä.

Käytännössä media on itsenäisten tutkimusten sijasta leimannut innokkaasti jokaisen epäilijän pilkallisella salaliittoteoreetikon nimellä. Vaikka suurimpaan osaa kysymyksistä ei ole tarjolla mitään uskottavaa vastausta, pidetään kysymysten toistamista jostain syystä todisteena kyselijöiden typeryydestä, ei tietoisesta salailusta. Hyvä esimerkki tästä käytännöstä väite 19 arabimiehestä siitä huolimatta, että BBC ehti jo 23.9.2001 kertoa löytäneensä väitetyistä iskuissa kuolleista 19 miehestä viisi täysin elossa ja tietämättöminä New Yorkin tapahtumista Saudi-Arabiasta ja Marokosta. BBC:n tieto ei muuttanut virallista kertomusta millään lailla.

Media piti pääsyyllisenä Osama bin Ladenia siitä huolimatta, että FBI ei löytänyt mitään todisteita hänen yhteydestään torni-iskuihin. Vielä 1980-luvulla bin Laden oli ollut CIA:n palkkalistoilla taistelemassa Afganistanissa Neuvostoliittoa vastaan. Vuonna 1978 perustivat George W. Bush ja Osama bin Ladenin serkku Salem bin Laden Teksasissa öljy-yhtiön Arbusto Energy. Bushit ja bin Ladenit olivat siis pitkäaikaisia bisnesystäviä. Heti iskujen tapahduttua pidettiin laajasti selvänä, ettei näin isoa operaatiota ollut voinut toteuttaa muu kuin valtiollinen tiedustelupalvelu. Tätä mieltä oli mm. Saksan kotimaanvakoilun Verfassungsschutzin entinen johtaja Eckhart Wertheback.

Heti iskun tapahduttua New York Timesin James Bennett haastatteli tapahtuneesta tuolloin entistä pääministeriä Benjamin Netanjahua kysyen, mitä hyökkäys merkitsee Israelin ja Yhdysvaltain suhteille: ”It’s very good. Well, not very good, but it will generate immediate sympathy.” Haastattelun otsikossa todettiin vuodatetun veren lisäävän kahden valtion yhteenkuuluvuutta. Seitsemän vuotta myöhemmin Netanjahu totesi israelilaisen Ha’aretz-lehden haastattelussa, että Israel hyötyi hyökkäyksistä Pentagonin rakennusta ja kaksoistorneja vastaan sekä Yhdysvaltain sotaretkestä Irakiin. Siis varsin selviä vastauksia klassiseen kysymykseen cui bono?, kuka hyötyi.

Vielä avomielisempi oli 30.11.2007 julkaistussa Corriere della Sera -lehden jutussa Italian entinen presidentti Francesco Cossiga, jonka mukaan ”kaikki tiedustelupalvelut Amerikassa ja Euroopassa tiesivät hyvin, että tuhoisan hyökkäyksen oli suunnitellut ja toteuttanut Mossad”. World Trade Centerin tornit olivat alkujaan valtion omistamia, mutta vuoteen 2000 mennessä ne yksityistettiin ja vuokrattiin heinäkuussa 2001 99 vuodeksi äärisionistisille Larry Silversteinille ja Frank Lowrylle. Rakennuksiin otettiin välittömästi valtavat vakuutukset mm. terroristihyökkäysten varalta, vaikka kyse oli asbestiongelmaisista ja muutenkin vanhentuneista rakennuksista. Hyökkäysten jälkeen Silverstein kuittasi 4,5 miljardin dollarin vakuutuskorvauksen, kun hänen ostohintansa oli ollut 14 miljoonaa. Vakuutusyhtiö oli juutalaisomistuksessa. Silverstein on Netanjahun läheinen ystävä ja myös Frank Lowryllä oli taustaa israelilaisessa terroristiryhmä Haganahissa.

Sattumalta Silverstein omisti myös ”omia aikojaan” romahtaneen WTC 7 -tornitalon. Vuonna 2002 Silverstein väitti antaneensa palopäällikölle luvan romahduttaa rakennus ”varmuuden vuoksi”. Kyseinen palopäällikkö Daniel Nigro on todennut, ettei hän ole koskaan käynyt tällaista keskustelua Silversteinin kanssa, ei myöskään kukaan hänen alaisistaan. Jos Silverstein tiesi ennalta asennetuista räjähdyspanoksista, hän myös ymmärsi, ettei taloa voitu jättää pystyyn, vaikka siihen törmäämään suunniteltu lentokone oli pudonnut maahan. Se oli pakko räjäyttää ilman törmäystäkin, näytti se kuinka oudolta hyvänsä. WTC 7 on edelleen varsinainen savuava ase Mossadin käsissä.

Paljon huomiota on saanut myös viiden israelilaisen pidätys pian iskujen jälkeen 11.9.2001. Miehet olivat filmanneet torneja ja juhlineet äänekkäästi, kun ensimmäinen kone iskeytyi pohjoistorniin. Pidättäneen poliisin mukaan miehillä oli ollut useita ulkomaalaisia passeja, epäilyttäviä karttoja, murtovälineitä ja räjähdekoira merkkasi miesten käyttämän asuntovaunun. Myöhemmin selvisi, että kaksi miehistä oli Mossadin palveluksessa ja kolmella muullakin oli yhteyksiä tiedustelupalveluihin. Miehiä pidettiin pidätettyinä 71 vuorokautta, minkä jälkeen heidät vapautettiin palaamaan Israeliin apulaissyyttäjä Michael Chertoffin, Israelin kaksoiskansalaisen, päätöksellä.

Miehet esiintyivät myöhemmin israelilaisessa television-ohjelmassa ja kertoivat, että heidän tarkoituksensa oli ollut ”dokumentoida tapahtuma” eli terrori-isku, josta he siis mitä ilmeisimmin tiesivät etukäteen. Ilmeisesti ne ”19 arabia” jakoivat mielellään informaatiota Mossadin edustajille. Ilmeisesti ennakkotieto oli monilla muillakin, sillä israelilaiset evakuoitiin alueelta hyvissä ajoin. Terrori-iskuissa käytettyjen lentokoneiden omistaneiden yhtiöiden osakkeilla käytiin juuri ennen iskuja poikkeuksellista kauppaa, jolla ennakoitiin arvon rajua laskua.

* * *

Israel oli myös häkellyttävän nopeasti valmiina kertomaan maailmalle, kuka terrori-iskun oli suunnitellut ja mitä Yhdysvaltain tulisi sen johdosta tehdä. Israelin entinen pääministeri ja IDF:n johtaja Ehud Barak oli sopivasti valmiina BBC:n studiossa Lontoossa, kun tieto iskuista levisi maailmalle. Barak tiesi heti kertoa, että syyllinen oli Osama bin Laden ja että tämä piilotteli Afganistanissa. Barak myös neuvoi heti käynnistämään täysimittaisen sodan terrorismia vastaan Lähi-Idässä. Barakin räikeän epäuskottava informaatiopaketti hyväksyttiin ilomielin Yhdysvaltain johdossa ja mediassa, eikä sitä ole koskaan muutettu saati peruttu.

Iskut kaksoistorneihin olivat Yhdysvaltain historian merkittävimpiä murhatapauksia, mutta tapausta ei koskaan tutkittu murhina eikä ketään koskaan syytetty murhista oikeudessa. Tuhannet tonnit terästä siirrettiin pikavauhtia pois alueelta, pilkottiin pieniksi paloiksi, sekoitettiin muuhun jätteeseen ja laivattiin Kiinaan hetkellä, jolloin teräs maksoi vain 80 dollaria tonnilta. Operaation avulla pystyttiin kuitenkin estämään tutkimukset siitä, oliko tornien musertamisessa käytetty räjähdysaineita. Ei ollut enää mitään tutkittavaa, potentiaalinen todistusaineisto oli tuhottu ja myyty Kiinaan. Tästä hävitystoimesta vastasi jo aiemmin esillä ollut Michael Chertoff, joka sattuu olemaan myös terrori-iskuja nopeasti seuranneen poikkeustilalaki Patriot Actin yksi kirjoittaja. Chertoff varmisti, että kaikki todistusaineisto hävitettiin eikä mitään syytteitä nostettu.

Omaisiaan iskuissa menettäneille ei koskaan annettu mitään yksityiskohtaista tietoa. Heitä päinvastoin estettiin aktiivisesti nostamasta oikeusjuttuja ja kyselemästä liikaa. Suitten sulkemiseksi perustettiin veronmaksajien rahoilla erityinen Victim Compensation Fund -rahasto. Ne 96 perhettä, jotka eivät suostuneet sovitteluun, joutuivat kaikki saman tuomarin, sionistina tunnetun Alvin K. Hellersteinin johtamaan oikeuskäsittelyyn. Hellerstein viivytteli juttujen käsittelyä kymmenen vuoden ajan, eikä yksikään päätynyt varsinaiseen oikeudenkäyntiin.

Bushin hallinto nimitti virallisen työryhmän tuottamaan loppuraportin WTC-tornien tuhoamisesta vasta marraskuussa 2002. Kuinka ollakaan, ryhmää vetämään nimettiin Phillip Zelikow sen jälkeen kun Bush oli joutunut perääntymään ajatuksestaan nimetä tehtävään tunnettu sionisti Henry Kissinger. Huhujen mukaan Zelikowilla oli raportti suurin piirtein valmiina jo ennen ”tutkimusten” aloittamista. Raportti ei edes mainitse ”itsekseen” romahtanutta WTC 7 -rakennusta. Raportti ei tyydyttänyt oikeastaan ketään, mutta siitä tuli virallinen totuus, jota ei ole kertaakaan arvioitu uudelleen. Kaikki raportin kriitikot on leimattu salaliittointoilijoiksi.

Kuten Wyatt M. Peterson jutussaan toteaa, kaikissa WTC-iskuihin liittyvissä jutuissa törmätään juutalaisiin sionisteihin, ei minkään muun kansallisuuden edustajiin. Väitetyn 19 arabin lisäksi esiin nousee vain Osama bin Ladenin nimi, tunnetun sionistin valmiiksi syylliseksi ilmoittamana kaksi tuntia iskujen jälkeen. Olen edellä esitellyt vain murto-osan Petersonin tiedoista, joihin voi tutustua linkin takaa alkuperäisessä jutussa. Silti on totta, ettei mitään yksiselitteistä dokumenttia ole löytynyt, joka sitoisi Israelin valtion tai sen tiedustelupalvelun iskuihin. Toisaalta olisi tietysti äärimmäisen outoa, jos sellaisia dokumentteja löytyisi tiedustelupalvelun ammattilaisten jäljiltä. Missä tahansa muussa maailman maassa Mossadilla olisi voinut olla vaikeuksia peitellä kaikkia jälkiään ja estää tutkimukset niin totaalisesti kuin Yhdysvalloissa, missä sionisteilla on tunnetusti sekä hallinto että media vallassaan, kuten esimerkiksi Netanjahu on useita kertoja suoraan todennut.

Petersonin todistelun voi torjua myös sillä perusteella, että hän suhtautuu selvästi kielteisesti sekä juutalaisiin että sionisteihin (toisin kuin minä, joka olen vain antisionisti). Mutta vaikka kaikki väitteet eivät pitäisikään täysin paikkaansa, on selittämättömyyksiä ja merkillisiä yhteensattumia niin paljon, ettei Israelin ja Mossadin osuutta voi kohtuudella jättää pois vaihtoehtojen joukosta. Israelilla ja sen sionistisella johdolla oli motiivi, tekijät, keinot ja resurssit. Erityisesti jälkien siivoamisessa toimittiin niin läpinäkyvän tarkoituksenmukaisella tavalla, ettei sitä voi järkevästi pitää vahinkona. Kun todistusaineisto tuhottiin ja senkin jälkeen kaikki riippumaton tutkinta estettiin, on vaikea tulla muuhun tulokseen kuin että tutkinta sabotoitiin, koska Bushin hallinnolla ja iskujen toteuttajalla oli riittävästi yhteistä intressiä sabotointiin ja totuuden pimittämiseen. Bushin hallinnon sionistit saattoivat tietää ja avustaa hankkeessa, mutta tuskin presidentti Bush itse. Saattaa silti olla, että Bushia oli varoitettu jostain tulevasta terroriteosta. Muistan itse hyvin videon Bushista istumassa luokkahuoneessa Sarasotassa, kun avustaja tulee kuiskaamaan aamun järkyttävän uutisen (mahdollisesti vasta toisen koneen iskusta). Bushin kasvoilla ei näy mitään järkytyksen tai kauhistuksen merkkejä.

On mahdollista, ettei totuus koskaan paljastu, koska raskauttavat asiakirjat on epäilemättä tuhottu, monet keskeiset toimijat ovat kuolleet ja kokonaiskuvan hallinneet tuskin puhuvat elämänsä aikana sivu suunsa. Jäljelle jää vain looginen päättely Sherlock Holmesin tyyliin. On silti aika karmivaa ajatella, että näin jättimäinen tuhotyö on voitu peitellä, ohjata sen synnyttämä raivo aivan viattomien tuhoksi ja loppujen lopuksi kaikki syylliset selvinneet ilman minkäänlaista rangaistusta. En itse laskisi senkään varaan, että jollakulla verkon hämähäkillä tulee vanhemmiten huono omatunto kolkuttelemaan. Olen nähnyt dokumentteja, joissa nyt jo ikivanhat sionistiterroristit kuvailevat hirmutöitään palestiinalaisten naisten ja lasten kimpussa nauru suupielissä, mitään katumatta.