Venäjän presidentti kertoi kaikkien keskustelukumppaniensa Kazanin huippukokouksessa haluavan Ukrainan konfliktin pikaista päättymistä, mieluimmin rauhanomaisesti.
Putinin toteamus oli vastaus torstaina lehdistötilaisuudessa esitettyyn kysymykseen, miten hänen keskustelukumppaninsa ovat suhtautuneet Ukrainan konfliktiin ja onko Venäjä saanut huippukokouksessa tukea omille Ukraina-linjauksilleen.
Putin viittasi myös Kiinan ja Brasilian Ukrainan konfliktin ratkaiua koskevaan aloitteeseen, joka esiteltiin YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa. Hän totesi monien valtioiden BRICS:n piirissä tukevan tätä aloitetta.
”Me puolestamme olemme kiitollisia kumppaneillemme huomion kiinnittämisestä tähän konfliktiin ja heidän aloitteestaan saada siihen ratkaisu”.
Myös Kazanin huippukokouksen hyväksymässä julkilausumassa Kiinan ja Brasilian aloite huomioidaan. Siinä todetaan kokouksen ”panneen tyytyväisenä merkille” ehdotukset sovittelusta ja hyvistä palveluista ”konfliktin ratkaisemisesta rauhanomaisesti vuoropuhelun ja diplomatian avulla”.
Väitteet Trump-yhteyksistä ”hölynpölyä”
Lehdistötilaisuudessa kysyttiin myös Putinin kantaa Yhdysvaltain entisen presidentin, nyt republikaanien presidenttiehdokkaana olevan Donald Trumpin viime aikaisista esiintymisistä. Trump on kertonut useampaan kertaan voivansa lopettaa taistelut Ukrainassa nopeasti.
”Trump on sanonut kuulemani mukaan, että hän on valmis tekemään mitä tahansa lopettaakseen Ukrainan konfliktin”, Putin sanoi.
Venäjän presidentti mainitsi saaneensa sen käsityksen, että Trump oli tämän sanoessaan vilpitön. ”Tervehdimme tietysti (tyydytyksellä) tämän kaltaisia lausuntoja, sanoo niin kuka tahansa.”
Putin myös totesi Yhdysvalloissa tehdyn jo vuosikausia otsikoita Trumpin ja hänen mahdollisista yhteyksistä. ”Sen jälkeen kun Yhdysvallat oli tutkinut asiaa, niin johtopäätös – myös Yhdysvaltan kongressin johtopäätös – oli, että väitteet olivat hölynpölyä eikä mitään sellaista koskaan tapahtunut”, Putin sanoi.
”Silloin ei ollut yhteyksiä eikä niitä ole nytkään”, Venäjän presidentti totesi.
Putinilta kysyttiin myös, uhkailiko Trump presidenttinä ollessaan puhelinkeskustelussa Venäjän presidentin kanssa iskeä ohjuksilla Moskovan keskustaan. Trump väitti jokin aika sitten sanoneensa näin Putinille, kun molemmat olivat presidenttejä.
Putin sanoi, ettei hänellä ole muistikuvaa sellaisesta keskustelusta. ”Nyt on Yhdysvaltain presidentinvaaleissa hyvin intensiivinen vaihe. Neuvoisin, ettei kaikkia tämän kaltaisia väitteitä pitäisi ottaa liian vakavasti.”
Venäjän presidentti puuttui myös väitteisiin, että hän kieltäytyisi käymästä keskusteluja tai ei haluaisi ylläpitää suhteita mm. eurooppalaisiin johtohenkilöihin. Hän sanoi väitteiden olevan perättömiä. ”Me emme kieltäydy, emmekä ole koskaan kieltäytyneet, emmekä kieltäydy nytkään.”
”Jos joku haluaa palauttaa suhteet meihin, toivotamme sellaisen tervetulleeksi”, Putin totesi.
Uutta tietoa Ukraina-keskusteluista
Tiedotustilaisuuden mielenkiintoista antia oli myös Putinin kertoma aivan viime aikoihin liittyvä tapahtuma, jossa Ukraina taas torjui Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ehdotuksen keskustella Venäjän kanssa Ukrainan sodan päättämiseen liittyvistä uusista ideoista.
Erdoganin edustaja oli ollut yhteydessä Kiovaan ja pyytänyt Ukrainaa harkitsemaan eräitä uusia ajatuksia, mutta Zelenskyn hallinnosta todettiin, etteivät he ole asiasta kiinnostuneita.
Muutama päivä sitten Erdoganin avustaja soitti Moskovaan suoraan New Yorkista ja kertoi jälleen eräistä uusista ehdotuksista, joita neuvotteluissa pitäisi harkita. ”Ilmoitin olevamme siihen valmiit”, Putin sanoi.
Mutta jo seuraavana päivänä Putinin Kiovan ”hallinnon päälliköksi” mainitsema henkilö yhtäkkiä ilmoitti, ”ettei hän aio neuvotella kanssamme”.
Tapahtuma todistaa Putinin mukaan jälleen kerran sen, että Kiova kieltäytyy neuvotteluista. Syyksi Venäjän presidentti mainitsi sen, että voidakseen neuvotella Ukrainan pitäisi lopettaa voimassa oleva sotatilalaki.
”Naton sotilashenkilökuntaa on Ukrainassa”
Putin totesi myös Ukrainan konfliktin voivan eskaloitua länsimaiden aseistaessa aktiivisesti Kiovan hallintoa. ”Se on johtanut Naton asevoimien suoraan osallistumiseen tähän konfliktiin”, Venäjän presidentti sanoi viitaten mm. miehittämättömiin aluksiin Mustallamerellä ja nykyaikaisiin täsmäaseisiin kuten ATACMS- ja Storm Shadow-ohjuksiin.
”Tiedämme keitä on läsnä ja mistä Naton eurooppalaisesta jäsenmaasta, ja kuinka he tekevät näitä operaatioita.” Sama koskee Putinin mukaan myös sotilaallisia neuvonantajia. ”Kyse on sotilashenkilökunnasta, ei palkkasotureista.”
Venäjän presidentti muistutti, etteivät ukrainalaiset pysty tekemään näitä operaatioita ilman avaruudessa olevia kohteen paikantamisjärjestelmiä. ”Kaikki tämä vaatii Nato-maiden upseerien suoraa mukana oloa”, Putin totesi.
Venezuelan BRICS-jäsenyys vaatii yksimielisyyttä
Putinilta kysyttiin myös, voiko Venezuela päästä BRICS:n jäseneksi, vaikka Brasilia maaryhmän jäsenmaana vastustaa sitä.
Venäjän presidentti totesi Venezuelaa koskevan aivan samat ehdot kuin muitakin jäsenyyttä hakeneita maita. ”Päätös vaatii yksimielisyyden. Ilman sitä jäsenyys ei voi toteutua.”
Nykyiset yhdeksän jäsenmaata päättävät uusista jäsenyyksistä konsensuksella.
Putin toivoi maiden voivan normalisoida suhteensa. Hän sanoi tietävänsä, miten Brasilia suhtautuu tapahtumiin Venezuelassa. ”Meidän suhtautumisemme Venezuelaan ei ole identinen Brasilian kanssa.”
Venäjän presidentti sanoi uskovansa, että presidentti Nicolas Maduro voitti vaalit ja ”voitti ne oikeudenmukaisesti”. Putin toivotti myös menestystä Venezuelan uudelle hallitukselle ja Venezuelan kansalle.
Venäjän presidentti kertoi soittaneensa edellisenä päivänä Brasilian presidentille, johon hänellä on lämpimät ja ystävälliset suhteet. ”Olen varma, että hän arvioi syntynyttä tilannetta puolueettomasti.”
”Moni maa haluaa liittyä BRICS:iin”
Putin sanoi jo aikaisemmin maininneensa, että moni maa on kiinnostinut liittymään BRICS:iin. Peräti 35 maata ja kuusi kansainvälistä järjestöä on ollut mukana Kazanin huippukokouksessa.
Venäjän presidentti sanoi, että jäsenmaat sopivat maista, jotka tässä huppukokouksessa hyväksyttiin kumppanivaltioiksi ensimmäisenä askeleena kohti potentiaalista jäsenyyden laajentumista.
”Seuraavaksi me lähetämme ehdotuksen kumppanuudesta uusille valtioille ja saatuamme myönteisen vastauksen, ilmoitamme hyväksymisestä”, Putin kertoi.
Presidentti totesi myös, ettei BRICS pidä sopivana sitä, että päätös uusista kumppanivaltioista tehtäisiin ennen niiden lähettämää vastausta, vaikka kaikki nämä maat ovatkin jo aikaisemmin ilmaisseet halukkuutensa yhteistyöhön.
”BRICS ei ole suljettu foorumi”
BRICS:n huippukokous ei hyväksynyt Kazanissa yhtään uutta jäsentä, mutta 13 valtiota nimettiin nyt BRICS:n kumppanivaltioiksi. Putin kuitenkin korosti, ettei BRICS ole suljettu foorumi, vaan pysyy avoimena kaikille yhteisön arvot jakaville valtioille. BRICS-maaryhmällä on hänen mukaansa ”maailman nopein talouskasvu”.
Putinin mukaan maaryhmän jäsenet ovat valmiit työskentelemään yhdessä ilman ulkoista painostusta. Venäjän presidentti sanoi Kazanin huippukokoukseen osallistuneiden maiden vaihtaneen myös mielipiteitä keskeisistä kansainvälisistä tapahtumista fokuksen ollessa kärjistyneessä Lähi-idän tilanteessa, joka uhkaa muuttua suursodaksi.
11 kommenttia julkaisuun “KAIKKI HALUAVAT SODAN LOPPUVAN”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Tästä valokuvasta vielä, jossa Putinilla on seteli kädessä. Ketä ovat nuo muut ihmiset? Onko Lavrov selin kuvassa? Entä muut?
Paitsi EU-parlamentti Ursulan johdolla…
Olen toistuvasti ilmoittanut IL:n keskustelusivuilla, että heidän matematiikan ymmärrys on hirveän huono. Nytkin oli otsakkeessa sodan kestäneen kaksi ja puoli vuotta. Kysyin äsken, että mistä oli tulleet ne sotavideot itäukrainasta vuodelta 2016? Ja mihin on kuollut ne noin 20 000 siviiliä? Ja mikä oli rikkonut itäukrainan infraa? Mutta eipä se moderaattori päästä lävitse noita kysymyksiä.
Jopa eduskunnassa oltiin aikoinaan hyvinkin huolestuneita kyseisestä sodasta, mutta jossakin vaiheessa siitä tuli suuri hiljaisuus ja nyt sitten, kun odotetusti Venäjä viimein tuli kuvaan mukaan keksittiin, että sota alkoikin helmikuussa 2022.
Niin, on oikeasti vaarallista tuo miten tietoa pimitetään ja vääristellään. Pahimmassa tapauksessa olemme kohta sodassa aivan väärät käsitykset korviemme välissä pyörien. Ei olisi syytä vihata Venäjää, mutta jos meidät halutaankin sotaan, niin kansan aivopesun ymmärtää. Eliitin kannalta parempi Venäjää vihaava harhainen kuin epäröivä tai sotaa vastustava asioista tietoinen sotilas.
Sadoilla miljardeilla dollareilla ja euroilla länsi on toimittanut tappovehkeitä Ukrainaan. Ilman näitä Ukraina olisi edelleen Ukrainassa ilman vaurioita!!l
Historiassa on SUURIA VALTIOMIEHIÄ ja tavallisenkokoisia valtiomiehiä mutta meilläpä on kooltaan negatiivisia valtiomiehiä (jos ymmärrätte mitä tarkoitan). Nämä meidän onnettomat lilliputit veivät Suomelta mahdollisuuden yhteistyöhön ja jäsenyyteen BRICSin kanssa. Meille ei kelpaa rauha ja yhteistyö, sanovat lilliputit, me tahdomme kurjutta ja sotaa.
Brics etenee ja yhä useammmat maat haluavat liittyä siihen. Paitsi ei Suomi.
Mitä tulee haluun lopettaa Ukrainan sota, niin länsimaat USAn johdolla ei halua sodan loppuvan, ainakaan vielä.
Saattaa tosiaan olla USA-Naton ja jopa Venäjän intresseissä jatkaa sotaa. Ehkä erehdyn, mutta Venäjä voi olla mielissään niistä Ukrainan ja USA-Naton tahoista, jotka edelleen uhoavat sotakiihkossaan. Kovin hätäinen tulitauko johtaisi vain riitaisaan neuvotteluun ja sodan jatkumiseen. Ehkä on Venäjän – ei kylläkään sotilaiden – kannalta parempi ensin ns:sti voittaa sota kunnolla. Muutoin Venäjän voi olla vaikea moninaisten painostusten ja kompromissiodotusten alla päästä tavoitteisiinsa, joista se toisaalta ei oikein voi lipsuakaan.
Kerrankin voi lainata Hesaria ja olla samaa mieltä: ”Ei ole lainkaan merkityksetöntä, että näin moni valtio on ollut valmis hautaamaan erimielisyytensä ollakseen mukana länsimaiden vastavoimaa edustavassa rintamassa.”
Käsittääkseni Hesari ja vastaavat korostavat mielellään BRICSin olevan kuin jokin kapinahanke kun taas BRICS itse tiedottaa, ettei se ole suunnattu ketään vastaan. Toki BRICS on sillä tavalla USA-johtoista länttä vastaan, että se pyrkii eroon länsiriippuvuudesta. Mutta onhan se edistystä, jos BRICSiä ei enää pilkata yhtä paljon kuin aiemmin tai ohiteta kokonaan vaieten kuin sitä ei olisi olemassakaan.
Tuokin Hs:n artikkeli lähtee liikkeelle totuttuun negatiiviseen tapaan, mutta lopussa vähintään implisiittisesti myöntää, että huolimatta erimielisyyksistä BRICS-mailla on erimielisyydet ylittäviä syitä yhteistyöhön. Mitä sitten voi sanoa läntisestä yksimielisyydestä, jossa Euroopan maat toimivat USA:n tahdon mukaisesti omaksi vahingokseen? Voisi kuvitella, että Stubbin haaveilema multilateraalisuus olisi sitä, että maa voi halunsa mukaan valita yhteistyö- ja kauppakumppaninsa, vaan ei sitä, että yksi määrää ja muut tottelevat. Lehdistöllä asiantuntijoineen on yhä vaikeampaa saada juttunsa johdonmukaisiksi, mutta toistaiseksi taitaa kuitenkin tunne ratkaista eikä johdonmukaisuuden perään liikoja kysellä.