Presidentti Alexander Stubb vaikeni valtiopäivien avajaispuheessaan keskiviikkona tyystin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoituksesta ottaa Israelin tuhoama Gazan alue omistukseensa. Israelin pääministerin tavannut Trump totesi myös siirtävänsä palestiinalaiset kokonaan pois Gazasta ”jonnekin muualle”.
Aikaisemmin hän on vaatinut Jordaniaa ja Egyptiä asuttamaan palestiinalaiset. Molemmat maat ovat kieltäytyneet kyseenalaisesta kunniasta. Ne eivät haluaa auttaa Trumpia palestiinalaisten karkottamisessa kotiseudultaan eli etnisen puhdistuksen toteuttamisessa.
Stubb kyllä totesi ”voimapolitiikan haastavan sääntöpohjaista järjestelmää” ja sanoi ”läheisen liittolaisemme” Yhdysvaltain ulkopolitiikan olevan Suomelle ja Euroopalle ”haaste”. Ei sen enempää.
Kasvava joukko valtioita on jo ehtinyt arvostella Trumpin halua kaapata osa Välimeren alueesta itselleen. Näin ovat tehneet jopa Yhdysvaltain läheisimmät liittolaiset kuten Britannia. Suomi kuitenkin vaikenee.
Presidentti sanoo Suomen ”jatkossakin” pitävän kiinni meille tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista. Valtiopäivän tärkeään avajaispuheeseen, jossa presidentti käsitteli mm. Ukrainan tilanne, Gazan tilanteen käsittelyä ei pidetty edes maininnan arvoisena. Stubbin arvopuheet ovat yhä enemmän sisällyksetöntä fraasien toistamista.
Stubb muisti jälleen kyllä sanoa, että ”Ukrainan asia on meidän asiamme”. Gazan asiasta hän ei tunnu olevan samaa mieltä. Ei sanaakaan etnisestä puhdistuksesta, jota Trump on esittämässä. Ei myöskään siitä, että Israelin ohella nyt myös Yhdysvallat pani lopullisen tuntuisesti kahden valtion mallin roskakoriin. Eikä myöskään siitä, että Trump näyttää todennäköisesti jo lähiviikkoina vihreää valoa myös Länsirannan liittämiselle Israelin alueeseen.
Syyrialle kuuluvat ja Israelin miehittämät Golanin kukkulat hän nimesi jo ensimmäisellä virkakaudellaan osaksi Israelia.
Virkaanastujaisten jälkeen pitämässään lehdistötilaisuudessa presidentti Stubb pidättäytyi myös arvostelemasta Trumpin maailmalla laajasti tuomittuja puheita. Stubb tyytyi toteamaan, että Suomi tukee edelleen YK:ta ja kahden valtion mallia.
Suomen ”tulokulma” on Stubbin mukaan ”hyvinkin selkeä”. Presidentti väitti ”meidän tukevan aina kansainvälistä oikeutta”. Trumpin puheiden kritiikkiin Stubbin rohkeus ei tälläkään kertaa riittänyt. Yhdeltäkään toimittajalta ei myöskään riittänyt rohkeutta kysyä, miksi maailmaa järkyttänyt tilanne Gazassa ei mahtunut presidentin valtiopäivien avajaispuheeseen.
18 kommenttia julkaisuun “Presidentti Stubb vaikeni Trumpin Gaza-aikeista”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Tulihan Pariisin rauhansopimuskin vuodelta 1947 lopulta kehiin näissä yhteyksissä Martti Pelhon toimesta. Ensimmäinen asia mitä tässä pitää ajatella, on tietysti se, että onko Finlex 20/1947 voimassaoleva sopimus. Jos ei ole, niin miksi se on edelleenkin Suomen ratifioimien valtiosopimusten joukossa?
Onko se siellä siksi, että Suomi haluaa tallentaa sopimushistoriaansa kaiken sen, joista sopimuksista se sitten opportunistisesti poikkeaa, kun tuulee eri suunnasta, tai kun on jotain murusia odotettavissa toisten petaamalta pelikentältä. En minä vaan tiedä, mikä on totuus Suomen politiikassa, kun Suomen nk. demokratiassa kaikki kansakunnan hyvinvoinnin kannalta operatiivinen näyttää perustuvan salaukseen.
Herää tietysti kysymys siitä mitä on sovittu ja mitä sitten on tehty, riipppumatta sitä mitä on sovitt, j amitä sillä on saavutettu. Onko näköpiirissä ollut jotain sellaista, jolla kansakunnan hyvinvointiin olisi ollut heitettävissä merkittävä lisä näiden sopimusten uudelleentulkintojen johdosta? Toistaiseksi ei ole tullut näkö-, eikä havaintopiiriin.
Jotkut valtakunnan hallinnollisin asemiin päätyneet yksilöt, ja niiden opetuslapset ovat selittäneet, että joku on uudelleentulkinnut asioita ja todennut, että sopimuksen argumentaatiot eivät enää olekaan relevantteja, -tietysti uudempien opportunististen viritystysten kehyksissä.
Mikä tässä nyt olisi oleellista, niin olisi se, että nämä Pariisin rauhansopimusksen voimassaoloa vastustavat suomalaistahot edustajineen puoluekannastaan ja karvojensa suuntautumisesta riippumatta vääntäytyisisivät tälle foorumille argumentteineen.
Tässä yhteydessä on nyt hyvä ottaa pari otetta ko. sopimuksesta pelhon julkituoman lisäksi. Jokainen voi sitten miettiä mitä haluaa.
II Luku.
6 artikla.
Suomen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus.
7 artikla.
Suomi, joka on välirauhansopimuksen mukaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin vapauttaakseen kansalaisuuteen ja kansallisuuteen katsomatta kaikki henkilöt, joita on pidetty vangittuina Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksi suorittamansa toiminnan tai Yhdistyneitä Kansakuntia kohtaan osoittamansa myötätunnon taikka rodullisen syntyperänsä takia, sekä kumoamaan diskriminatoorisen lainsäädännön ja siitä johtuvat rajoitukset, sitoutuu saattamaan nämä toimenpiteet päätökseen ja olemaan vastaisuudessa ryhtymättä toimenpiteisiin tai saattamatta voimaan lakeja, jotka olisivat ristiriidassa tässä artiklassa mainittujen tarkoitusperien kanssa.
8 artikla.
Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet.
Siinä ne yksilön kannalta tärkeimmät. Jokainen miettiköön sitten itse missä mennään ja miksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Suomen ydinasehankinnoista:
”Kukaan ei ole tyrkyttämässä ydinaseita Suomelle”.
Virkavastuinen presidenttiehdokas ja eduskunnan puhemiehen virassa virkavelvollisuuksiaan rikkova Jussi Halla-aho 4.1.2024 Yleisradion haastattelussa:
”Pariisin rauhansopimus ja siihen kuuluvat Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiset maaliskuun 1940 ja syyskuun 1944 välirauhansopimukset ja nykyiset valtiorajat ovat epäoikeudenmukaisia Suomelle ja niitä tulisi muuttaa.”
Virkavastuinen presidenttiehdokas ja tasavallan presidentin virassa virkavelvollisuuksiaan rikkova Alexander Stubb 17.1. 2024 Ylen studiossa:
”Nato on hyväksynyt vuonna 1949 Norjan parlamentille erilaisia kansallisia varaumia mm. ydinaseiden tuontikiellon, osana jäsenyyttä mutta Suomella ei ole lainkaan rajoitteita jäsenyydelleen.”
Suomen rikoslain (39/1889) 34 luvun 6 §:ssä (578/1995) säädetään ydinräjähderikoksen kriminalisoinnista, jonka mukaisesti se, joka tuo Suomeen taikka hankkii, valmistaa, kuljettaa, toimittaa, pitää hallussaan, kehittää tai räjäyttää ydinräjähteen tai harjoittaa tutkimustoimintaa sen valmistamista varten, on tuomittava ydinräjähderikoksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Pariisin rauhansopimuksen kieltämiä risteilyohjuksia ja niiden kantamiseen tarkoitettuja ja soveltuvia laukaisualustoja eli F-18- ja F-35A- hyökkäyspommittajia uhkaa nyt pakkoluovutus ja ulosmittaus rauhansopimuksen ehtojen mukaan kun Venäjä tai Britannia puuttuu Suomen laittomiin hyökkäysase- ja räjähdysainehankintoihin. Myös rikoslain 40 ja 41 §:t tulevat sovellettavaksi näissä hankinnoissa.
Euroopan neuvoston syrjintädirektiivien (48/2000 ja 70/2000) toimeenpanemiseksi annnetussa hallituksen lakiesityksessä (HE 269/2002) ohjeistetaan sotilasvirkatoiminnassakin tapahtuvan syrjinnän estämiseksi ja ehkäisemiseksi seuraavaa:
”Virkatoiminnassa syrjintä on rangaistavaa silloinkin kun se ei täytä minkään syrjinnän tunnusmerkistöä. Kansainväliset sopimusvelvoitteet ja perustuslaki ovat sellaisia virkatoiminnassa noudatettavia pakottavia säännöksiä, että niihin perustuvan virkavelvollisuuden rikkominen tai täyttämättä jättäminen on rangaistavaa virkavelvollisuuden rikkomisena (RL 40:10) tai tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena (RL 40:11).”
Suomen oikeudeksi lakina ratifioidussa ja edelleen voimassa olevassa vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa (SopS 20/1947) on määrätty Suomen valtion maavoimille, ilmavoimille ja laivastolle, niiden kalustolle ja koulutukselle reunaehdot.
Pariisin rauhansopimukseen on sovittu erilliset artiklat Suomen sopimusvelvoitteiden toimeenpanon valvonnasta sekä sopimusvelvoitteiden tulkintaa ja täytäntöönpanoa koskevan erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä sopimuksen muutosproseduuristä ja YKn roolista.
Pariisin rauhansopimuksen 13 artiklassa on sovittu Suomen valtion maavoimille, merivoimille ja ilmavoimille preventiiviset, lähinnä Pietarin metropolin alueen puolustuksellisia turvallisuusintressejä koskevat, määräykset ja toimintarajoitukset:
Suomen maa-, meri- ja ilma-aseistus ja linnoitukset on tarkoin rajoitettava sisäistä luonnetta olevien tehtävien suorittamiseen ja rajojen paikalliseen puolustamiseen. Edelläolevan mukaisesti Suomi ei ole oikeutettu pitämään suurempia aseellisia voimia kuin:
a) maavoimat, mukaanlukien rajavartiojoukot ja ilmatorjuntatykistön, kokonaisvahvuudeltaan 34,400 miestä;
b) sotalaivaston, jonka miehistövahvuus on 4,500 ja kokonaistonnisto 10,000 tonnia;
c) ilmavoimat, mukaanlukien laivaston ilmavoimat ja reservilentokoneet, joiden kokonaisvahvuus on 60 lentokonetta ja 3,000 miestä. Suomi älköön pitäkö tai hankkiko lentokoneita, jotka ovat suunnitellut ensisijassa pommituskoneiksi sisäpuolisin pomminkuljetuslaittein.
Näihin vahvuuksiin sisältyvät kussakin tapauksessa taistelu-, huolto- ja johtohenkilöstö.
Sopimuksen 17 artiklassa on sovittu:
Suomi älköön pitäkö, valmistako tai kokeilko mitään atomiasetta, minkäänlaisia omalla käyttövoimallaan kulkevia taikka ohjattavia ammuksia tai sellaisia laitteita, jotka liittyvät niiden laukaisemiseen (paitsi sellaisia torpeedoja ja torpeedojen laukaisemislaitteita, jotka kuuluvat tämän sopimuksen sallimien sota-alusten tavanomaiseen aseistukseen), kosketuksetta räjähtäviä herkkyysmekanismin avulla sytytettäviä merimiinoja tai torpeedoja, miehitettäviä torpeedoja, sukellusveneitä taikka muita veden alla kulkevia aluksia, moottoritorpeedoveneitä tai erikoistyyppisiä rynnäkköaluksia.
Sopimuksen 18 artiklassa on sovittu:
Suomi älköön itselleen pidättäkö, valmistako tai muuten hankkiko sotamateriaalia tahi ylläpitäkö tuotantokoneistoa sotamateriaalin valmistamiseksi yli sen, mikä on tarpeen tämän sopimuksen 13 artiklassa sallittujen puolustusvoimien ylläpitämiseen.
Sopimuksen 22 artiklassa on sovittu sopimuksen muuttamista koskevasta proseduurista:
Tämän sopimuksen kaikki sotilas-, sotalaivasto- ja ilmailumääräykset jäävät voimaan, kunnes ne on joko kokonaan tai osaksi muutettu Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen sekä Suomen välisellä sopimuksella tai, senjälkeen kun Suomi on tullut Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, turvallisuusneuvoston ja Suomen välisellä sopimuksella.
Sopimuksen 34 artiklassa on sovittu:
1. Aikana, joka ei ylitä 18 kuukautta alkaen tämän sopimuksen voimaantulosta, Neuvostoliiton ja Yhdistyneen Kuningaskunnan Helsingissä olevien diplomaattisten edustustojen päälliköt, jotka toimivat yhteisymmärryksessä keskenään, edustavat Liittoutuneita ja Liittyneitä Valtoja suhteissa Suomen hallitukseen kaikissa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevissa kysymyksissä.
2. Molemmat edustustopäälliköt antavat Suomen hallitukselle sellaista ohjausta sekä sellaisia teknillisiä neuvoja ja selvennyksiä, jotka saattavat olla välttämättömiä tämän sopimuksen hengen ja määräysten mukaisen nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon turvaamiseksi.
3. Suomen hallitus antakoon sanotuille kahdelle edustustopäällikölle kaikki tarpeelliset tiedot ja kaiken avun, mitä he saattavat tarvita täyttäessään tämän sopimuksen mukaan heille uskotut tehtävät.
Sopimuksen 35 artiklassa on sovittu:
1. Ellei muunlaista menettelytapaa ole tämän sopimuksen jossakin artiklassa nimenomaan varattu, tämän sopimuksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta johtuvat erimielisyydet, joita ei ole ratkaistu välittömin diplomaattisin neuvotteluin, siirrettäköön 34 artiklan mukaisesti toimivien kahden edustustopäällikön käsiteltäviksi, kuitenkin niin, että tässä tapauksessa sanotun artiklan määräaika ei rajoita edustustopäällikköjen toimintaa. Kaikki tällaiset erimielisyydet, joita he eivät ole ratkaisseet kahden kuukauden kuluessa, siirrettäköön, elleivät osapuolet keskenänsä sovi muusta sovittelumenettelystä, jommankumman osapuolen pyynnöstä komission ratkaistaviksi, jonka muodostaa kummankin osapuolen edustaja ja kolmas jäsen, jonka molemmat osapuolet keskinäisellä sopimuksella valitsevat kolmannen maan kansalaisista. Elleivät osapuolet kuukauden määräajassa sovi kolmannen jäsenen valitsemisesta, kumpikin osapuoli voi pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien yleissihteeriä suorittamaan nimeämisen.
2. Komission jäsenten enemmistön päätös olkoon komission päätös ja osapuolet tunnustakoot sen lopulliseksi ja sitovaksi.
Martti Pelho
Saundersfoot
Cymru (Wales)
Täydellinen selonteko. Annettava ehdottomasti Stubbin, Häkkäsen, Orpon luettavaksi.
Jospa Suomi vielä jonkin ihmeen kautta saisi itsenäisyytensä takaisin. Kuten vuonna 1918 kun oli Suomelle epäedullisin sopimuksin sidottu maa Saksaan ja saksalainen sotaväki oli maassa. Se on ”korkeemmas käres” joka tapauksessa. Edellä mainittuihin maansa myyjiin ei laki tai järkisyyt tehoa, sen voinee nyt jo sanoa. Oikein ottaa aivoon Stubbin isälliset rauhoittelut, kuinka Suomella ei ole hätää. Aina kuitenkin sattumallakin on sijansa ja voidaan päätyä tarkoittamattomaan kelvolliseen lopputulokseen. Näin tapahtuu ainakin eräissä komedioissa, joissa viimeisen päälle tunari kerta toisensa jälkeen tunaroinnista huolimatta päätyy loistaviin onnistumisiin.
Pariisin rauhansopimuksesta..Mauno Koivisto käytti NL:n ”heikkoudentilaa” hyväksi syyskuussa1990, ilmoittaessaan yksipuolisesti (, konsultoimatta Britanniaa ja Ranskaa), että kyseisen sopimuksen sotilaallisen ja puolustusta rajoittavien artiklojen menettäneen merkityksensä (Saksan yhdentymisen vuoksi). Liekö Koivisto fundeerannut ”hyökkäys on paras puolustus”-tyyliin, lyöden ällikällä niin Ranskan, kuin Britanniankin, puhumatta Neuvostoliitosta. (Koivistohan oli aktiivinen talvisodan aikana 16 vuotiaana, ja meni 18 vuotiaana vapaaehtoisena suorittamaan varusmiespalvelustaan).
Marjo Uutela on tehnyt aiheesta vätöskirjan nimellä ”Operaatio PAX ”
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/1d5cd63a-52c8-4080-aa2c-c6322fd7ace9/content
Uutelan väitöskirja – (Julkinen tatrkastus perjantaina 12. tammikuuta 2018)
Tiivistelmän ensimmäisen lause:
1. ”Väitöskirja käsittelee arkistolähteiden valossa, miten Suomi irtautui vuonna 1990 Pariisin
rauhansopimuksen sotilasartikloista ja YYA-sopimuksen lausumasta, jossa Saksa mainittiin mahdollisena hyökkääjänä Suomeen.”
Myöhemmin tiivistelmässä sanotaan näin:
2. ”Tässä tutkimuksessa Operaatio Pax arvioidaan yhdeksi rauhansopimuksen merkittävimmistä tulkintatapauksista. Sotilasartiklojen mitätöinti vuonna 1990 ei kuitenkaan muuttanut Suomen kansainvälistä orientaatiota tai ulkopolitiikan tavoitteita. Puolueettomuuspolitiikka säilyi maan ulkopoliittisena doktriinina.”
Pari kommenttia.
Kohta 1. Ei Suomi mitään irtautunut. Tästä on olemassa asiakirjat, jotka osoittavat väitteen vääräksi.
Kohta 2.” Puolueettomuuspolisiikka säilyi siis maan ulkopoliittisena doktriinina”. Vitsikö tämä on?
Sopimusasiakirjassa on yksislitteisssti dokumentoitu miten tähän sopimukseen liittyviä erimielisyyksiä on käsiteltävä, ja missä niihin on haettava ratkaisu ja kenen toimesta. Mikään näistä ehdoista ei ole toteutunut.
Presidentti voi tulkita sopimuksia miten vain, mutta ei voi valtiosopimuusten sisältöä muuttaa, jonka käsittelyn on lähtökohtaisesti tapahduttava eduskunnassa, ja sen jälkeen, kuten sopimusasiakirjassa on määritelty.
Tämän valossa Pariisin rauhansopimuksen puoskaroinnin perimmäinen motivaatio on ollut jokin muu, kuin
jonkin länsimaisen sotakaluston hankintatarve. Helposti tulee mieleen se, että kysymys on juuri siitä tilanteesta jossa ollaan nyt. Saksa vain on vaihtunut Natoksi.
”Tämän valossa Pariisin rauhansopimuksen puoskaroinnin perimmäinen motivaatio on ollut jokin muu, kuin
jonkin länsimaisen sotakaluston hankintatarve. Helposti tulee mieleen se, että kysymys on juuri siitä tilanteesta jossa ollaan nyt. Saksa vain on vaihtunut Natoksi.”
Jep jep!
Mistä tässä on pohjimmillaan kysymys, on nk. peruskysymys..? Kysymys on luonnonvaroista. Gazan osalta kysymys on kaasuvaroista, ja potentiaalisista öljyvaroista, koska nämä esiintyvät yhdessä. Ukrainan osalta kysymys on Ukrainan mineraalivaroista. Viljelysmaa on sitten vielä oma lukunsa. Euroopan suurin uraaniesiintymä sijaitsee Ukrainassa. Myös inventoidut titaanivarat ovat merkittävät. Ukrainassa esiintyy lisäksi Skandiumia, kuten myös Suomessa, joka on merkittävä metalli keveytensä ja korkean lämpökestävyytensä johdosta avaruuslaiteisiin liittyvissä teknologioissa, joitain mainitakseni. USGS on kyllä referoinut kaikki vähänkin strategiset mineraaliresurssit. Sieltä löytyvät kyllä tarpeelliset tiedot.
Edellä on perusmotivaatio erilaisille lännen operaatioille. Sen toistaiseksi itselleen aikain saatossa paaluttamilla alueilla ei ole riittävästi tarvittavia raaka-aineita teknologiakehityksen ja sen seurauksena jatkuvan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Siksi resurssit ja niiden hallinta on kupattava muualta. Venäjälla on kamaa, muuallakin on, -mutta joiltain puuttuu. USA:n öljyn pumputukset esim. Texasista, eivät enää kestä hintakilpailua muiden tuottajien kanssa. Siinä se perusperiaate ja moottori, joka tätä hommaa pyörittää. Jos joku väittää jotain muuta, niin on idiootti, koska taustalta löytyvät aina muodossa tai toisessa tämänkaltaiset syyt tai kähmintä, Itä-Intian maustekaupasta alkaen, jonka britit tahtoivat hollantilaisilta itselleen.
Jos nyt tarkastellaan tätä taustaa vasten TP Stubbin toimintaa, niin mitä hän oikein edustaa? Menemättä yksityiskohtiin, niin pienen maan pieni marionetti, joka on nostettu turpareleen asemaan em. asioista johtuvan propagandan ja narratiivien läpiviemiseksi niin, että hän itsekään ei kaiketi täysin ymmärrä mistä on kysymys, tavallisista pulliaisista puhumattakaan. Mitään kansallisen hyvinvoinnin agendaa hänellä kallossaan ei ole.
”There are no alternatives” lausui hän kerran ministeriaikoinaan, viitaten globalismin maailmanvalloitukseen. Vastaavanlaisia esimerkkejä on kyllä muitakin.
Kun nyt sitten mietitään tätä USA:n toimien sinfonioita mistä hyvänsä toisen maailmansodan jälkeiseistä tapahtumista lähtien, ja jo sitä ennenkin, niin kaikesta lopulta paljastuu viimekädessä aina se mitä edellä ”tavarasta” on mainittu. Sitä ennen oli brittilän imperiumin pitkään toiminut imperialismi. Tässä kehyksessä ei siis ole mitään arvaamatonta suurvaltapolitiikassa. Ne jotka kykenevät, puolustavat omaansa, toiset yrittävät sen kupata. Arvaamattomuus on kenties vain siinä, mitkä ovat kulloisetkin toteutustavat. Toistaiseksi nk. Lännen ja sen käsikassaran Naton politiikka on ollut aika selväpiirteistä. Mikä ei onnistu poliittisin toiminnoin, hankitaan asein.
Ei ole mitään voimapolitiikasta poikkeavaa sääntöpohjaista järjestelmää, johon Stubb viittaa, joka käytännössä toimisi, koska järjestelmän pelisäännöt sanelee aina se, jolla on riittävät taloudelliset ja fyysiset resurssit tehdä niin. Tämänhetkisissä kehyksissä näyttää siltä, että ne struktuurit joilla on aina ollut resurssit tehdä mitä kulloinkin huvittaa ja ja kähmiä se mikä kuuluu ahnehdittavien asioiden palettiin, alkavat rakoilla, ja rakennelmansa sortua. Trumpisteilla tulee olemaan vielä vaikeammat päivät kuin Bidenisteillä nyt, myös Suomessa, suhteissaan nk. kansainvälisesti hyväksyttyyn normistoon, koska Trumpin on yritettävä korjata se mitä edeltäjänsä ovat toimillaan tuhonneet kuin sarvikuonot lasikaupassa, tai muuten Imperiumi tukehtuu sisältäpäin pursuavaan mätään, ja moninapaisuuden ulkonaisesti tuottaman paremman vaihtoehdon ylivoimaiseen puristukseen.
Tässä valossa mitään muiden kuin USA:n intressien kannalta merkittäviä toimenpiteitä, joihin kuuluisivat toisista huolehtiminen, ei ole odotettavissa. Tässä kehyksessä Stubbin ja kumppaneidensa on asemoitava itsensä omien intressiensä suhteen, jos kykenevät. Se sitten näkyy myös Suomen sisäisissä toiminnoissa. Mitä ne sitten ovat, -aika näyttää.
Tässä valossa on TP Stubbin ja hallintomme kannanottoja ja toimintoja analysoitava. Tämän hetken Suomessa vallitsevan tilanteen valossa ei näytä olevan mitään kansallista strategiaa kansakunnan hyvinvoinnniksi, jonka kansalaiset voisivat todeta hyväksi, ja asettua yksilökohtaisilla toimillaan ja ahkeroinnillaan sen tueksi. Hourailijat russofobioissaan ovat sitten luku erikseen. Niinkutsutut päättäjämme eivät valitettavasti lausuntojensa valossa ole rinnastettavissa keihinkään muihin, kuin Facebookissa ja Twitterissä tms. mielipiteistään kulloinkin kailottaviiin yksilöihin. Stubbin puheet kansainvälisen oikeuden tukemisesta, ovat pelkkää nk. paskan jauhantaa, ja silmänlumetta koska Suomi ei politiikassaan, eikä toiminnoissaan noudata ratifioimiaan kansainvälisiä sopimuksia. Näitä asioita ei vain saada millekään foorumille ratkottavaksi, koska hallinnon yksinapaisuuteen perustuva koheltaminen kaaoksen keskellä näyttää olevan kaiken rationaalisen kansallisiin intresseihin-, ja myös toiset huomioonottavan lateraalisen ajattelun esteenä.
Lisättäköön tähän vielä yksi uutinen; Trump asettaa pakotteita Kansainväliselle rikostuomioistumelle, ICC:lle..
https://yle.fi/a/74-20142103
Trump yhdisti kertaheitolla koko maailman. Tosin itseään vastaan mutta onko se niin paha asia ? Eversti Douglas Macgregor arvelee, että vaalirahoittajien ääni kuuluu nyt. Jos Adelsonit ja muut pistävät sata milliä pottiin pitää tulostakin syntyä. Siinä kansanmurhaaja ja asetoimittajansa seisovat rinta rinnan. Trumpin amerikkalaiset kriitikot arvelevat kuitenkin, että Trumpin hanke ei toteudu. Kannatta katsoa ns. ”kenraalin pojan” eli Miko Peledin arvioita YouTubessa. Peled on siis israelilaisen kenraalin poika, nyt jo arviolta kuudenkympin ikäinen ja pois maasta muuttanut.
Kuka on ensimmäinen Trumpin avustajista joka lähtee ? Senaattori Rand Paul ehti jo sanomaan, että me kun luultiin äänestävämme ”Amerikka ensin”. Silti Macgregor arvelee, että Trump ei halua sotaa Irania vastaan mutta Netanjahu haluaa. Miten siinä väännössä käy ?
”Trump yhdisti kertaheitolla koko maailman. Tosin itseään vastaan mutta onko se niin paha asia ?”
Napoleonia vastaan taistellutta kenraali Kutusov`ia lainaten:”Hän lyö kätensä paskaan”….Samaa mieltä näkyy olevan myös London Shool of Economics`in proffa..
https://www.youtube.com/watch?v=mnNevEBJu54
Samanlaisia ”kaikuja” kuuluu myös Rami Khourilta, American University of Beirut`ista..
https://www.youtube.com/watch?v=GkLvBFqdd5M
Siinä tuli niin paljon sanomaa, ettei siihen ole paljoa lisättävää. Missähän se poika on tällä hetkellä nuolemassa! Luulisi vihreiden jo puuttuvan hänen matkusteluun!? Siellä eduskunnassa ja hallituksessa on niitä purjetijoita, että he voisivat yhdessä purjeveneillä matkustella!
Stubb on narsistinen mielistelijä!
”(1) älä missään tilanteessa tai mistään syystä kritisoi julkisesti Yhdysvaltain presidenttiä,
(2) älä missään tilanteessa tai mistään syystä moiti edes pehmeästi mitään Yhdysvaltain presidentin toimenpidettä ja
(3) vaikka ymmärrät olevasi Yhdysvaltain presidentin näkökulmasta jonkun kärpäsenpaskavaltion presidentti, älä koskaan näytä ymmärtäväsi.”
Tuota listaahan olisi helppo jatkaa…
(4) Muista kaikissa mahdollisissa tilanteissa kritisoida julkisesti Venäjän presidenttiä.
(5) Muista myös kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja mistä tahansa syystä moittia vähintään pehmeästi Venäjän presidentin toimenpiteitä.
(6) Vaikka et ymmärräkään olevasi Venäjän presidentin näkökulmasta jonkun kärpäsenpaskavaltion presidentti, anna aina se mielikuva, että Venäjä on kärpäsenpaskavaltio.
Stubbidon diplomatiaa.
Suomen presidentti on USA:n sääntöihin nojautuva pragmaattikko.
Ylen avaa Stubbin ”arvopohjainen realismia”:
”Arvopohjaisuus tarkoittaa sitä, että Suomi edistää vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia, perusoikeuksia, kestävää kehitystä, kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä sekä vähemmistöjen puolustamista
Realismi taas tarkoittaa sitä, että maailmassa on ilmastonmuutoksen ja talouden kaltaisia haasteita, joita ei ratkaista vain samanmielisten maiden kanssa,. Dialogia pitää käydä Stubbin mukaan myös niiden maiden kanssa, joiden kanssa Suomi ei jaa samoja arvoja.”
Ja sääntö on yksi, realismi on sitä , että realismilla voi aina perustella ”väliaikaiset” poikkeamat arvoista.
” Presidentti sanoo Suomen ”jatkossakin” pitävän kiinni meille tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista. ”
Jos näin on, niin tarkoittaako tämä, että myös USA noudattaa näitä arvoja? Mikäli USA ei näitä noudata, niin olisiko Suomen syytä vaihtaa kumarruksen suunta lännestä itään.
Alexander Stubb ei ole missään vaiheessa uraansa profiloitunut ihmisarvoja korostavana poliitikkona. En usko hänen muuttuvat presidentin tehtäviä hoitaessaankaan. TP Stubbin arvojen järjestys oli selvä jo ennen vaaleja:
(1) älä missään tilanteessa tai mistään syystä kritisoi julkisesti Yhdysvaltain presidenttiä,
(2) älä missään tilanteessa tai mistään syystä moiti edes pehmeästi mitään Yhdysvaltain presidentin toimenpidettä ja
(3) vaikka ymmärrät olevasi Yhdysvaltain presidentin näkökulmasta jonkun kärpäsenpaskavaltion presidentti, älä koskaan näytä ymmärtäväsi.