8.9. ilmoitettiin, että odotusten mukaisesti Ranskan hallitus on kaatunut. Tämä ei tietenkään ole yllätys, sillä nykyisen, virkaatekevän pääministerin Bayroun säästölista sai tyrmäyksen niin oikealta kuin vasemmalta.
Ranskassa ei haluta säästää tai uudistaa, sillä se saisi kansan kaduille. Eläkeuudistus oli Macronille jo vaikea pala ja hän sai sen läpi osittain väkivaltaisiksi äityneiden mielenosoitusten saattelemana.
Ranskan julkinen sektori on ollut krooninen rahasyöppö ja maalla oli viimeksi budjettiylijäämää vuonna 1974, eli 50 vuotta sitten.
Ranskalla on monikerroksinen hallinto ja valtaisa määrä valtiollista kiinteistöomaisuutta. Maalla on ympäri maailmaa hulppeita suurlähetystöjä, esim. Roomassa Palazzo Farnese, renesanssihenkinen palatsi.
Yhdysvaltojen takinkäännös täydellistyi, kun maan rahaeliitin tukemana presidentiksi valittiin Trump. Pitkään harkittu siirtyminen pois Euroopasta sai suulaan puhemiehen, kun Trump astui kuvaan. Jo Obaman aikoinaan aloittama huomion keskittäminen Aasiaan (Pivot to Asia) sai kruununsa, kun Yhdysvallat saattoi Euroopan niskalenkkiotteeseen Ukrainan kriisistä. Lasku on huikea rahassa, mutta jopa ihmishengissä, jos sille tielle mennään.
Macron tietää oikein hyvin, että Ranskalla ei ole rahaa eikä varsinkaan mahdollisuuksia lähettää juuri minkäänlaista sotilaallista voimaa Ukrainan maaperälle. Kynnys sille on muutoinkin iso, sillä miestappioitakin voisi tulla.
Hän on kuitenkin julkisuudessa vakuutellut, että Ranska on osa ”halukkaiden koalitiota”. Kuten tiedetään, ranskalaisten ja italialaisten puheen ovat usein kauniisti ilmaisten täynnä mielikuvitusta ja näin taitaa olla nytkin.
Ranskaan tulee joka tapauksessa uusi hallitus, ehkä jopa uudet vaalit. Uusien vaalien myötä Macron saisi mitä todennäköisimmin hyvän perusteen vetäytyä tosiallisesti ”halukkaiden koalitiosta”, sillä linjaansakin paljon lieventäneenä Le Penin Kansallinen Rintama (RN) olisi äänekäs vastustaja, siinä missä shamppanjasosialisti Jean-Luc Melanchonin johtama Lannistumaton Ranska. Ehkäpä umpisolmu Ranskan ongelmiin aukeaa niin, että Macron joutuu muuttamaan ulkopolitiikkaansa saadakseen parlamentaarista tukea edes osalle hankkeistaan. Näin ainakaan Macronin ei tarvitse liata käsiään ja hän voi vedota kansalliskokouksen kokoonpanon aiheuttamiin muutoksiin.
2 kommenttia julkaisuun “TEKIKÖ MACRON TRUMPIT?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Macron on jo lähtökohtaisesti euroatlantisten eliittien projekti ja toteuttaa heidän politiikkaansa. Hän saattaa toisinaan esittää epäortodoksisia mielipiteitä, mutta palaa pian takaisin ruotuun. Presidentin valta Ranskassa on poikkeuksellisen suuri, joten parlamenttivaalitkaan eivät vaikuta maan politiikkaan. Ranskan velka ja velanotto on tyypillistä läntistä – Suomi mukaan lukien – tasoa. Ts. Ukrainan sodan rahoitusta tultaneen jatkamaan niin Ranskassa kuin Suomessa katkeraan loppuun asti. Oheinen asiantuntijahaastattelu valaisee Ukrainan aseman sekä muunkin maailman tilan varsin tyhjentävästi:
https://www.youtube.com/watch?v=33vwRTrSmv8
Kiitos linkistä! Toivottavasti tämän lehden toimitus, sekä palstalla vierailevä politiikan tutkija Heikki Paloheimo katsovat kyseisen haastattelun..