Bulgarian vaalitulos ikävä yllätys lännelle ja oligarkeille

Bulgariaa yhdeksän vuotta presidenttinä johtanut Rumen Radev sai vasta maaliskuussa perustetulle uudelle puolueelleen maan sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa peräti 44,6 prosentin kannatuksen.

Radevin Edistyksellinen Bulgaria -puolue sai samalla myös turvallisen enemmistön 240 paikkaiseen eduskuntaan. Puolueen kansanedustajien tarkka lukumäärä selviää vasta tarkistuslaskennassa, mutta se näyttäisi nousevan nollasta noin 130 kansanedustajaan.

Ennen vaaleja tehdyt mielipidetutkimukset ennakoivat Radevin keskustavasemmistolaiselle puolueelle noin kolmannesta äänistä. Se ylitettiin reilusti.

Presidentti Radev on jo vuosia ollut Bulgariaa vaivaavan korruption ykkösarvostelija, joka on vaatinut poliittisen eliitin taustalla rahoittajina toimineiden oligarkkien panemista vallankäytössä kuriin. Radev varoitti myös hintojen noususta, jos euro otetaan käyttöön.

Radevin puolue sai peräti yli 30 prosentin suuremman kannatuksen kuin Bulgarian vaaleissa toiseksi tullut konservatiivinen GERB-puolue, joka sai äänistä 13,4 prosenttia. Konservatiivit menettivät lähes 30 kansanedustajaa ja miltei puolet äänestäjistään. Puoluetta johtaa maan entinen Sofian pormestari ja kolminkertainen pääministeri Boiko Borisov.

Borissov sai jo ensimmäisellä pääministerikaudellaan kyseenalaista kuuluisuutta, mutta sai tukea länneltä heikentäessään vuonna 2010 radikaalisti Bulgarian energiayhteistyötä Venäjän ja naapurimaa Kreikan kanssa.

Kolmanneksi eniten ääniä sunnuntaisissa vaaleissa sai sekin länsimielisenä, mutta liberaalina blokkina tunnettu Demokraattinen Bulgaria. Se sai12,6 prosenttia äänistä. Vuoden 2024 vaaleissa puolueen kannatus oli prosenttiyksikön suurempi.

Äärioikeistolaiset puolueet menestyivät vaaleissa huonosti ja sosialidemokraattinen puolue katosi parlamentista vaalien myötä kokonaan.

Radevin Edistyksellinen Bulgaria puolueen hyvä vaalitulos heijastaakin ennen muuta kansalaisten pitkäaikaista tyytymättömyyttä laajamittaiseen korruptioon, oikeusvaltiolle sopimattomaan poliittiseen toimintaan ja elinkustannusten rajuun nousuun euron käyttöönoton myötä.

Tammikuussa presidentin tehtävistä eronnut Yhdysvaltain ilmavoimien sotaopistossa 2000-luvun alussa koulutettu entinen hävittäjälentäjä ja ilmavoimien komentaja Rumen Radev nousee pian Bulgarian uudeksi pääministeriksi.

Tukea erityisesti nuorilta äänestäjiltä

Bulgarian aikaisempi konservatiivinen hallitus joutui eroamaan viime vuoden joulukuussa, jolloin maata ravistelleet korruption vastaiset suurmielenosoitukset ravistelivat maata. Mielenosoituksiin osallistui satoja tuhansia nuoria eri puolilla maata.

Radevin puolue menestyi ennen muita juuri nuorten äänestäjien keskuudessa. Peräti 34 prosenttia 18 – 30 –vuotiaista äänestäjistä antoi tukensa Edistykselliselle Bulgarialle. Mielipidetutkimusten mukaan yli kolmannes viime vuotisiin mielenosoituksiin osallistuneista nuorista ilmoitti kannattavansa Radevin puoluetta.

Toiseksi eniten nuorten ääniä – 22 prosenttia – sai Demokraattinen Bulgaria.

Lännessä ja länsimielisessä mediassa Bulgarian vaalitulos on jo ehtinyt herättää väitteitä sekä Euroopan unioniin että sotilasliitto Natoon kuuluvan 6,5 miljoonan asukkaan Bulgarian radikaalista täyskäännöksestä kohti Venäjä-myönteisempää ja Ukrainan sotilaallista tukemista epäilevää politiikkaa.

Kuvaava on Iltalehden kahden toimittajan Mikael Shepelenkon ja Niko Stenvallin vaaliarvion pintapuolinen kohuotsikko, jonka mukaan unioniin ”on nousemassa uusi Venäjä-myönteinen häirikkövaltio”, josta Kremlissä ”innostuttiin heti”.

Vastatessaan ulkomaisten toimittajien kysymyksiin mahdollisen dialogin aloittamisesta Brysselin ja Moskovan välille Radev totesi Euroopassa tarvittavan enemmän kriittistä ajattelua ja pragmaattisuutta. Hän myös varoitti riskeistä, joita Euroopalle saattaa koitua halusta toimia moraalisena johtajana maailmassa, jossa ei ole selviä sääntöjä. Euroopasta voi tulla omien kunnianhimoisten pyrkimystensä uhri.

Radevin mukaan dialogi Venäjän kanssa pitäisi aloittaa uudelleen. Eikä vain sen takia, että Eurooppaan pitäisi luoda uusi turvallisuusarkkitehtuuri. Mutta Radevin mielestä myös sen takia, ”jos me todella haluamme saavuttaa strategisesti autonomisen Euroopan ja palauttaa mantereen kilpailukyvyn ja pysäyttää teollisuuden alasajon”.

Pitkään maan presidenttinä toiminut Radev sanoi työskentelevänsä vahvan Bulgarian puolesta vahvassa Euroopassa.

Monet äänestivät Radevia myös siksi, että viimeiset vuodet ovat olleet poliittisesti epävakaata aikaa. Viimeisen viiden vuoden aikana Bulgariaa on yrittänyt johtaa peräti kahdeksan eri hallitusta.

Radev on varoittanut Bulgariaa joutumasta sotaan

Radevia on usein arvosteltu siitä, ettei hän ole halunnut kannattaa Ukrainan sotilaallista tukemista. Presidenttinä Radev varoitti myös, että Ukrainan aseellinen tukeminen voi johtaa Bulgariankin joutumisen sotaan. Hän on kannattanut dialogin aloittamista Venäjän kanssa ennen muuta siksi, että sota Ukrainassa voitaisiin lopettaa.

Tuleva Bulgarian pääministeri sai paljon onnitteluja vaalivoittonsa johdosta myös monilta Euroopan poliitikoilta, jotka ovat suhtautuneet häneen vuosikausia happamasti. Onnittelijoiden joukossa olivat mm. Euroopan unionin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, EU:n ”presidentiksi” kutsuttu Antonio Costa, EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Naton pääsihteeri Mark Rutte.

Euroopan komission virallinen tiedottaja Olof Gill kieltäytyi päivittäisessä katsauksessaan ottamasta kantaa Bulgarian vaalitulokseen. Hän perusteli hiljaisuuttaan sillä, etteivät lopulliset vaalitulokset olleet vielä täysin valmistuneet. Tiedottaja ei halunnut perustella, miksi hän oli kuitenkin viikko aikaisemmin ylistänyt Unkarin vaalitulosta, vaikka sen tulokset eivät vielä olleet lopullisesti tiedossa.

Europarlamentin liberaaleja edustavan Uudistuva Eurooppa-ryhmän puheenjohtaja, ranskalainen Valerie Hayer ehti jo monen muun europoliitikon ohella ilmaista huolestumisensa siitä, että Radevin voitto merkitsee riskiä Ukrainan Bulgariasta saamien tykistön ja käsiaseiden ammusten tuonnin jatkumiselle. Bulgaria on yhä merkittävä neuvostokaliberisten aseiden ja ammusten tuottaja.

Presidentti Emmanuel Macronin tukijana tunnettu Hayer kehotti muita Ukrainaa sotilaallisesti tukevia maita täyttämään sen aukon, jonka Bulgaria saattaa nyt jättää, kun se ”todennäköisesti” lopettaa ammusten viennin Ukrainaan.

Liberaaliryhmään kuuluvat Suomesta keskustan ja ruotsalaisen kansanpuolueen europarlamentaarikot.

Kuva:  President.bg, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY 2.5 BG