Angela Merkel sanoo tehneensä kaikkensa estääkseen konfliktin Ukrainassa. ”Se, että se epäonnistui, ei ole todiste siitä, että yrittäminen oli väärin”, Saksan entinen liittokansleri sanoi lauantaina sanomalehti Die Zeitin haastattelussa.
”Käytin kaikki keinoni estääkseni tämän tilanteen”, Merkel sanoi kommentoidessaan Ukrainan tilannetta. ”Se, että se epäonnistui, ei ole todiste siitä, että yrittäminen oli väärin”, hän painotti. Diplomatia on ”välttämättömyys”, entinen liittokansleri korosti.
Merkel kutsui ponnisteluja Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi vuoden 2014 Krimin tapahtumien jälkeen osaksi niin kutsuttuja Minskin sopimuksia. ”Tuen diplomaattisia ponnisteluja”, Saksan entinen hallituksen johtaja sanoi ja lisäsi olevansa ”erittäin huolissaan” Ukrainasta.
”Suureksi harmikseni oli melko monia, jotka eivät olleet kiinnostuneita tästä”, Merkel myönsi. Hänen mukaansa Eurooppa-neuvostossa Saksa ja Ranska pyrkivät ratkaisemaan Itä-Ukrainan konfliktin.
Saksan entinen liittokansleri kertoi puhuneensa paljon Ukrainan entisen presidentin Pjotr Porošenkon ja nykyisen presidentin Vladimir Zelenskyin kanssa. ”Presidentti Zelenski oli erittäin kriittinen Minskin sopimuksia kohtaan. Hän sanoi tämän jo vaalikampanjansa aikana ja totesi pitävänsä sitä mahdottomana”, Merkel totesi. Hän huomautti, että Ukrainan poliittisten johtajien mukaan sopimus ei ole suosittu Ukrainassa, ja sen toteuttaminen poliittisesti oli erittäin vaikeaa.
Toinen takinkääntö
Merkelin tuore ulostulo on toinen takinkääntö. Hän nimittäin totesi Die Zeitin haastattelussa 7.12.2022, että vuoden 2014 Minskin sopimukset olivat yritys antaa Ukrainan voittaa aikaa. Sopimukset olisivat näin olleet vain taktinen keino Ukrainan varustautumiseksi.
Hän sanoi, että ”kaikki oli selvää”, että konflikti oli jäädytetty eikä ongelmaa ollut ratkaistu. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi myöhemmin pitävänsä Merkelin joulukuista lausuntoa täysin odottamattomana ja pettymyksenä.
Die Zeitin haastattelu palauttaa tilanteen siltä osin lähtöasetelmiinsa, että nyt Merkel korostaa voimakkaasti aktiivista yritystään rauhan palauttamiseksi. Kun Merkeliltä kysyttiin, mitä ajatuksia hänellä oli Ukrainan sodan päättymisestä, Merkel vastasi, ettei hän halunnut kommentoida sitä. Samalla hän puhui sellaisen tulevaisuuden skenaarion pohtimisen puolesta, josta voitaisiin käydä neuvotteluja.
Steinmeier oli Kiovalle epätoivottu vieras
Keskustelussa entisen liittokansleri Angela Merkelin roolista Ukrainan Minsk-sopimuksissa unohtuu herkästi, että hänen ensimmäisen hallituksensa ulkoministeri oli Hans-Walter Steinmeier, Liittotasavallan nykyinen presidentti.
Hänellä oli vaikeuksia saada kutsu Kiovaan presidenttinä juuri sen vuoksi, että hän Saksan varakanslerina ja Merkelin tukijana oli aktiivisesti osallistunut Minsk-prosessiin – jota siis Kiovan hallitus aktiivisesti vastusti.
Samoin Merkelin sisäpiiriin kuului Luftwaffen kenraali Harald Kujat. Hänet on nyttemmin leimattu “venäjämieliseksi”, lähinnä ehkä siksi, että hän on erittäin ansioitunut myös NATO:n johtotehtävissä, mutta ei kuulu Ukrainan sodan aktiivisiin tukijoihin. Hänen Venäjän tutemuksensa on suuri.
+++
