
Vanha lastenloru menee kutakuinkin näin: ”Matkatessaan Hölmölään Mattia vastaan tuli seitsemän eukkoa, joilla kaikilla oli seitsemän säkkiä, joissa jokaisessa oli seitsemän kissaa ja jokaisella kissalla oli seitsemän poikasta. Joku kysyi: montakohan elävää olentoa kaikkineen, oli matkalla Hölmölään?”
Olemme eläneet runsaan vuoden hyvin erikoisia aikoja. En muista vuosikymmeniin – jos koskaan – olleen tilannetta, jossa yli yhdeksänkymmentä prosenttia kansasta tietää täydellisellä varmuudella mitä maailmalla tapahtuu ja mitä sen ongelmille pitää tehdä.
Heiltä olen oppinut, että Putin on äärimmäisen vallanhaluinen diktaattori, joka on hyökännyt provosoimatta Ukrainaan ja käy siellä raakaa ja julmaa valloitussotaa. Hyökkäys Ukrainaan osoittaa, että Putin on halukas ja valmis valloittamaan minkä tahansa maan, tai ainakin Suomen, jos nyt ei panna kunnolla kampoihin. Näin ollen on ollut erittäin järkevää liittyä Natoon, joka suojaa meitä Putinin mielivallalta.
Jos ihmisten enemmistö on jälleen oikeassa (ja niinhän sillä on tapana), niin mitäpä tuohon aukottomaan logiikkaan olisi sanomista. Mutta lieneekö asia sittenkään näin yksinkertainen? Esimerkiksi tämän sivuston useat artikkelit luovat erittäin uskottavasti aivan toisenlaisen kuvan tilanteesta.
Olen kertonut monille keskustelukumppaneilleni näistä soraäänistä ja lisäksi aprikoinut, että olenkohan keskimääräistä tyhmempi, kun en pidä erikoisen hyvänä ideana olla sodassa Venäjän kanssa (ainakin Suomi aseistaa Venäjää vastaan sotivaa valtiota). Ikäväkseni olen huomannut, että aika moni muuten arvostamani ihminen lähes suuttuu minulle. Olisikohan niin, että emme osaa tai jaksa kuunnella toisiamme.
Sitten vastaukset kysymyksiin. Mattia vastaan tuli 2 744 kattia ja Hölmölään oli menossa vain Matti.
Niin ja vielä…voitaisiinko sopia, että vaikka ollaan eri mieltä, yritetään olla suuttumatta.
+++