Suomi hakee EU-rahaa sotilaallisen liikenneinfran parantamiseen

Lapin tiet, rautatiet ja sillat, joilla on yhteydet Ruotsiin ja Norjaan, ovat tärkeitä sekä sotilas, että siviilikuljetusten kannalta Suomeen siltä varalta, että Itämeri suljettaisiin.

Suomen hallitus ilmoitti Barents Observer -lehden mukaan hakevansa 43 miljoonan euron tukipottia Euroopan unionin Connecting Europe Facility (CAF) -rahastosta. Sen tuella edistetään kilpailukykyä jäsenmaiden infrastruktuuri-investoinnein. 

Suomi perustelee, että varat voivat parantaa myös sotilaallista liikkuvuutta EU:n alueella muuttamalla osia rajat ylittävän liikenneverkon rahoituksesta kaksikäyttöisiksi, parantamalla sekä siviili- että sotilasliikennettä. Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta tänä vuonna. Lapin sotilaallista vahvistamista Ruotsin ja Norjan joukoilla on jo harjoitettu.  

Tämä on ensimmäinen kerta Pohjois-Euroopassa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kun EU:n rahoitus mahdollistaa kaksoiskäytön teillä ja rautateillä. Yli puolet summasta, 23 miljoonaa euroa, osoitetaan hankkeisiin Lapissa, Suomen pohjoisessa Ruotsin ja Norjan rajalla, kertoi YLE .

Tornionjoen ylittävän vanhan rautatiesillan kunnostus on Suomen hallituksen seitsemän kärkihankkeen kärjessä. Rata yhdistää Pohjois-Suomen Haaparannan kaupunkiin Ruotsissa ja sitä kautta pohjoisempana kohti Norjan syvänmeren satamaa Narvikia.

Euroopan unioni on vuodesta 2011 lähtien rahoittanut ns. Haaparannan rataa, ja vuonna 2018 rautatie listattiin EU:n pitkän aikavälin liikenteen infrastruktuurin budjettiin. Muita Suomelle sotilaallisen liikkuvuuden kannalta merkittäviä hankkeita pohjoisessa ovat Oulu-Laurilan rautatien, Rovaniemeltä Vikajärvelle johtavan tien ja Kemijärven Kalliosalmen rautatiesillan saneeraus, lähellä Suomen suurinta tykistön harjoituskenttää Rovajärveä.

Ramboll selvitti

Lapin kauppakamari julkaisi syyskuussa yhdessä Ramboll-konsulttiyhtiön kanssa selvityksen, jossa selvitetään Suomen vaihtoehtoisia viennin ja tuonnin reittejä tilanteessa, jossa Itämeri olisi osittain suljettu meriliikenteeltä.

– Selvityksen tuloksena toteamme, että noin 50 % Suomen tuonnista ja viennistä olisi teoriassa mahdollista järjestää Lapin maayhteyksien kautta. Tämä summa sisältää Suomen yhteisen viennin Ruotsin ja Norjan kanssa, joka toteutetaan kokonaan maakuljetuksella”, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala kertoo.

Tutkimus korostaa erityisesti yhteyksiä kahteen norjalaiseen Narvikin ja Tromssan satamaan. Puolet Suomen vuotuisesta tuonnista ja viennistä (94 600 tuhatta tonnia) tarkoittaisi 1 313 900 maaliikenteeseen siirrettyä kuljetusta vuodessa. 1 800 ajoneuvoyhdistelmää tulisi ajaa kumpaankin suuntaan vuoden jokaisena päivänä.

Lähde: The Barents Observer

+++