EU tarkistaa velkasääntöjään

EU:n uudet velkasäännöt on hyväksytty. Maanantaina Luxemburgissa ministerineuvosto hyväksyi niin sanotun vakaus- ja kasvusopimuksen uudistussuunnitelmat, EU:n diplomaatit vahvistivat uutistoimistoille.

Euroopan unionin neuvoston vahvistus oli viimeinen välttämätön askel pitkään suunnitellussa sääntökirjan uudistuksessa. Siinä muun muassa asetetaan valtioille velkakattoja. Näin ollen tulevaisuudessa on sovellettava selkeitä vähimmäisvaatimuksia siitä, kuinka voimakkaasti velkaantuneet maat vähentävät julkista velkasuhdettaan. Samalla EU:n tavoitteissa olisi otettava paremmin huomioon maiden yksilöllinen tilanne.

Viime viikolla Euroopan parlamentti oli jo hyväksynyt uudistussuunnitelmat Strasbourgissa. EU-maiden vahvistuksen jälkeen uudet säännöt on nyt julkaistava EU:n virallisessa lehdessä, ennen kuin ne voivat tulla voimaan. Tämän odotetaan tapahtuvan toukokuun alussa.

Mikä on vakaus- ja kasvusopimus?

Sääntöjen tarkoituksena on varmistaa osavaltioiden budjettikuri ja siten taata terve julkinen talous. Niitä pidetään tärkeänä edellytyksenä EU:n ja euroalueen vakaudelle. Jos enimmäismäärät ylittyvät, voidaan käynnistää velkaseuraamusmenettely, niin sanottu liiallisia alijäämiä koskeva menettely. Sitten maan on ryhdyttävä vastatoimiin velan ja alijäämän vähentämiseksi.

Mitä EU:n velkasääntöjä olisi sovellettava tulevaisuudessa

Periaatteessa uusien sääntöjen mukaan jäsenmaan velkataso ei saa ylittää 60:tä prosenttia talouden tuotoksesta olisi edelleen sovellettava EU:ssa. Lisäksi julkisen talouden alijäämä – eli julkisen talouden tulojen ja menojen välinen ero, joka katetaan pääasiassa lainoilla – on pidettävä alle kolmessa prosentissa bruttokansantuotteesta (BKT).

Tulevaisuudessa suunnitelmissa peräänkuulutetaan kuitenkin muun muassa maiden yksilöllisen tilanteen parempaa huomioimista. Valvonnasta vastaavan EU:n komission pitäisi voida ottaa korkomenojen kasvu huomioon laskiessaan sopeutustoimia esimerkiksi siirtymäkauden aikana. Jos jäsenvaltiot esittävät uskottavia uudistus- ja investointisuunnitelmia, joilla parannetaan häiriönsietokykyä ja kasvupotentiaalia, velan vähentämiskautta olisi myös voitava pidentää.

Lisäksi suunnitellaan suojatoimenpiteitä: voimakkaasti velkaantuneiden maiden (velkataso yli 90 prosenttia) on vähennettävä velkasuhdettaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa, kun taas maita, joiden velkataso on 60–90 prosenttia, vähennetään 0,5 prosenttiyksikköä.

Miksi uudet säännöt ovat kiistanalaisia

Kriitikot korostavat aina, että säännöt katkaisevat tarvittavat investoinnit esimerkiksi ilmastonsuojeluun tai sosiaalialaan. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) ja New Economics Foundationin (NEF) huhtikuun alussa tekemässä analyysissa tultiin siihen tulokseen, että vain Tanskalla, Ruotsilla ja Irlannilla olisi varaa välttämättömiin menoihin vuodesta 2027 eteenpäin, jos suunniteltuja sääntöjä noudatettaisiin. Myös Saksassa investointeja rajoitetaan voimakkaasti. Siksi myös esimerkiksi Euroopan parlamentin vihreät suhtautuvat uudistukseen hyvin kriittisesti.

Mitä seuraavaksi?

Kun EU-maat ovat vahvistaneet uudet säännöt, ne on vielä julkaistava EU:n virallisessa lehdessä, ennen kuin ne voivat tulla voimaan. Tämän odotetaan tapahtuvan toukokuun alussa. Tästä keväästä lähtien liiallisia alijäämiä koskevat menettelyt pitäisi voida aloittaa uudelleen – mitä todennäköisimmin uusia sääntöjä sovelletaan jo siihen mennessä. EU:n tilastotoimiston Eurostatin tuoreimpien tietojen mukaan useat maat rikkoivat ylärajoja viime vuonna.

Lähde: Deutsche Wirtschaftsnachrichten