Helsingin Sanomat – Amerikan ääni Helsingissä

Helsingin Sanomien päätoimittajan mielestä Suomen on  syytä asettua Yhdysvaltojen rinnalle Kiinaa vastaan suurvaltojen keskinäisessä kamppailussa.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski on huolissaan siitä, että Donald Trump voi tulla valituksi uudelleen Yhdysvaltojen presidentiksi vuoden 2024 vaaleissa ja voisi lopettaa Ukrainan sodan.

”Euroopalle suurin uhka olisi, että Trump lopettaisi äkillisesti Ukrainan tukemisen kannattajiensa toiveiden mukaisesti. Se rohkaisisi Venäjää, ja Euroopasta tulisi vaarallisempi paikka”, väittää Saarikoski pääkirjotuskolumnissaan (27.8.2023).

Siinä päätoimittaja on oikeassa, että ”mitä lähemmäksi vaaleja tullaan, sitä epävarmemmaksi käy Yhdysvaltojen tuki”. Kuten tiedetään, jos Yhdysvallat ei enää aseistaisi Ukrainaa, sota päättyisi suurin piirtein välittömästi. Eikä Ukrainan voittoon.

Saarikoski pelottelee suomalaisia myös sillä, että Trump saattaa irrottaa Yhdysvallat kokonaan Natosta. ”Yhdysvaltojen irtautuminen Natosta olisi Euroopalle vuosisadan maanjäristys. Se vaarantaisi Suomenkin turvallisuuden”. Yhdysvaltain osuus kun on kaikkien Nato-maiden yhteenlasketuista varustelumenoista kaksikolmasosaa.

Päätoimittajan mukaan Euroopan ja Suomenkin pitää valmistautua mahdolliseen Trumpin valintaan ja sen myötä ”uuteen epävakauden kauteen Yhdysvalloissa”. Saarikosken mielestä ”on viisasta” pitää sotilasmenot Suomessa korkeina, eli Naton ”edellyttämässä kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta”. 

Ja uudessa tilanteessa, jos Trump lopettaisi Ukrainan sodan, pitäisi satsata vielä paljon enemmän rahaa puolustukseen, ”mikä olisi muusta hyvinvoinnista pois”. Päätoimittaja ei mainitse, ettei valtaosa Naton jäsenmaista ole toteuttanut Naton vaadetta.

Kaikkein kummallisinta kuitenkin on, että Helsingin Sanomien päätoimittaja kannattaa kahdenvälisten sotilaallisten suhteiden vahvistamista solmimalla puolustussopimus Yhdysvaltain kanssa, koska ”se jäisi todennäköisesti voimaan, vaikka Yhdysvallat irtautuisi Natosta”. 

Eli vaikka Yhdysvalloissa alkaisi ”uusi epävakauden kausi”, niin Suomen on kuitenkin syytä vahvistaa puolustussopimuksella suhdettaan epävakaaseen maailmanvaltaan, jota Trump johtaa.

Ja aivan yhtä kummallista on sekin, että Helsingin Sanomien päätoimittajan mielestä Suomen on  syytä asettua Yhdysvaltojen rinnalle Kiinaa vastaan suurvaltojen keskinäisessä kamppailussa, koska Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia eikä se voi toteuttaa tavoitteitaan yksin. ”Jos Yhdysvallat haluaa keskittyä Kiinaan, sillä ei ole varaa rauhattomaan Eurooppaan”.

Suomen Washingtonin suurlähettilään Mikko Hautalan mukaan maailmanlaajuisesti suurin riski liittyy juuri Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteeseen. ”Näiden maiden välillä on iso jännite, ja yhdysvaltalaisessa keskustelussa ei pidetä poissuljettuna sitä, etteikö tilanne voisi mennä vielä paljon hankalammaksi”.

Iltalehdessä (27.8.2023) haastatellun Hautalan mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen valtakamppailu tarkoittaa myös sitä, että suursodan riski on olemassa.

Muistissa on, että helmikuussa 2021 Helsingin Sanomat kehotti pääkirjoituksessaan valmistautumaan sotaan Kiinaa ja Venäjää vastaan Yhdysvaltojen rinnalla. ”Vaikka Eurooppaa ja Yhdysvaltoja yhdistävät taas korostetusti samat arvot, edessä on vaikeita strategisia valintoja”, kirjoitti lehti.

Pääkirjoitus kertoi maan uuden presidentin Joe Bidenin rakentavan Yhdysvaltain ympärille uudenlaista demokratioiden liittoutumaa. ”Demokratian tinkimätön puolustaminen vaatisi, että jossain todella kulkee punainen viiva. Kiinan ja Venäjän rajuihin ihmisoikeusloukkauksiin pitäisi vastata vaikka sotilaallisen konfliktin riskin uhalla”, kirjoitti Helsingin Sanomat.

Eikö Helsingin Sanomien pääkirjoittaja – vuonna 2023 – edelleenkään näe sodan vaaraa? Vai näkeekö sittenkin?

+++

5 kommenttia julkaisuun “Helsingin Sanomat – Amerikan ääni Helsingissä

  1. Sikäli kun eversti Douglas Macgregor sodankäynnistä mitään ymmärtää päätoimittaja Saarikosken huolenaihe on myöhässä. Jos Macgregoriin on uskominen Ukrainan sota on käytännössä jo päättynyt siinä vaiheessa kun Yhdysvaltain seuraavia presidentinvaaleja käydään. Macgregorin käsityksen mukaan Ukrainan sodan lopettaa näet Venäjä siinä vaiheessa kun sen tavoitteet ovat täyttyneet, eikä siihen vuotta enempää tarvita.

    Päätoimittaja Saarikoski kun ilmeisesti hakee kaiken näennäistietämyksensä valtamediasta on siinäkin asiassa tehnyt puutteellista työtä. Saarikoski kun uskonee, että vaaleissa esiintyy Joe Biden niminen seniilli. Australian valtamediaan kuuluva Sky News on pitkään seurannut Biden terveydentilan alamäkeä ja päätellyt, että seinä on edessä tämän vanhuksen pahoinpitelijöillä, jotka joutuvat etsimään itselleen uutta keulakuvaa. Demokraattien ehdokkaaksi saattaa kuitenkin nousta Robert Kennedy jr, vaikka demokraattipuolueen johto ei tätä haluaisi. Itse asiassa puoluejohto vihaa Kennedyä enemmän kuin Trumpia koska jälkimmäinen osoitti olevansa helposti provosoitavissa ja sitä kautta ohjailtavissa perinteisen politiikan ylläpitäjäksi.

    Se, että Euroopan ja Yhdysvaltain valtaeliittiä, johon Saarikoski samaistuu, yhdistävät samat arvot on ainut valitettavan oikea arvio mikä pääkirjoitukseen sisältyy. Nämä arvot ovat uus- tai jälkikolonialismin arvot joiden toteutumista maailma on voinut seurata Korean ja Vietnamin sodan ajoista lähtien. Yhdysvaltalaisten historioitsijen mukaan uhreja on kertynyt yli 20 miljoonaa ihmistä ja kun presidentti Obama pommitti virassa ollessaan seitsemää eri maata Helsingin Sanomat oli pökertyneenä ihastuksesta. Tiistaisin Obamalla oli oma pyövelin viikkopäivänsä, jolloin hän aamuisin asettui virkapöytänsä ääreen päättämään ketä terroristiksi luultua henkilöä seuraavaksi yritettäisiin tappaa lennokkipommilla jonka osumatarkkuus oli täysin sattumien varassa – ja silloinkin kun osuma saatiin mukana saattoi mennä kymmeniä sivullisia. Tämä on Helsingin Sanomien ja Suomen päättäjien käsitys ihmisarvosta. Meidän ihmisarvomme ja muiden ihmisarvo ovat kaksi eri asiaa. Tämän on Globaali Etelä saanut tuta jo kohta kahdeksankymmenen vuoden ajan.

  2. ”Kiinan ja Venäjän rajuihin ihmisoikeusloukkauksiin pitäisi vastata..”
    Aika valikoiva puuttuminen ihmisoikeusloukkauksiin, eikä Helsingin Sanomien puolueettomat toimittajat mitenkään yritä selvittää mistä se johtuu.
    Esimerkiksi Saudi-Arabia.
    Ja mitä on tapahtunut maissa joiden auktoritaariset johtajat ovat surmattu? Tarkoitan Iraqia ja Lybiaa. Pelkää d emokratiaa

  3. Jos Venäjän ja Ukrainan olisi annettu elää rauhassa, toteuttaa Minskin sopimus tai solmia rauha keväällä 2022, ei sotaa olisi syttynyt ollenkaan tai se olisi päättynyt yli vuosi sitten. Lännen tavoite ei olekaan rauha Ukrainassa – ei varsinkaan oikeudenmukainen rauha – vaan Venäjän nujertaminen. Siksi Venäjänkään on enää vaikea tyytyä sotilasoperaationsa alkuperäisiin tavoitteisiin.

    Eli jos vaikka Trump saisi sodan loppumaan, Venäjän mahdollisen ”voiton” seuraukset saattaisivat olla alkuperäisiä suunnitelmia laajempia johtuen siitä, että kaikella Venäjä-vihallaan, tapattamisellaan ja Nato-lupauksillaan länsi provosoi ja ehkä jopa pakottaa Venäjän menemään vaatimuksissaan pidemmälle kuin oli alkujaan tarkoitus. Tosin tähän asti Putin on ollut kaikesta huolimatta hyvin maltillinen.

Vastaa