Ranska ja Kiina vastustavat Israelin sotaoperaation laajentamista Rafahin aluelle, ilmoittivat Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kiinan presidentti Xi Jinping yhteisessä lehdistötilaisuudessaan maanantaina Pariisissa. Presidentit kertoivat kannattavansa myös välitöntä tulitaukoa ja humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä Gazan alueelle.
Kiinan presidentti korosti maansa periaatteellista suhtautumista Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin ja Ukrainan sotaan. Xi totesi Kiinan kannattavan kahden valtion ratkaisua, jotta Lähi-itään saataisiin pysyvä rauha. Kiina kannattaa myös Palestiinan hyväksymistä YK:n täysivaltaiseksi jäseneksi.
Ukrainan sodan lopettamista pitäisi Kiinan presidentin mielestä edistää rauhankonferenssissa, johon sodan molemmat osapuolet – Ukraina ja Venäjä – voivat tasapuolisesti osallistua ja jossa on mahdollista keskustella kaikista rauhaa koskevista ehdotuksista. Xi muistutti myös, ettei Kiina ole Ukrainan sodan osapuoli, mutta toimii aktiivisesti rauhan aikaansaamiseksi.
Macron sanoi pitävänsä myönteisenä sitä, ettei Kiina myy Venäjälle aseita ja valvoo myös tarkasti ns. kaksoiskäyttötuotteiden vientiä. Yhdysvallat on useampaan kertaan syyttänyt Kiinaa Venäjän aseteollisuuden tukemisesta. Todisteita väitteilleen Yhdysvallat ei ole esittänyt.
Xi totesi myös, että historia on monen monta kertaa todistanut, että sodat voidaan ratkaista vain neuvotellen.
Sveitsi on Ukrainan pyynnöstä järjestämässä kesäkuun puolivälissä ”rauhankonferenssia”, johon Venäjää ei aiota kutsua. Konferenssissa käsitellään vain ns. Zelenskyn ”rauhanformulaa”, mutta ei muita ehdotuksia, joita eri maat ovat tehneet tulitauon ja rauhan aikaansaamiseksi. Myös Kiina on tehnyt oman ehdotuksensa, jota ei kuitenkaan aiota ottaa käsittelyyn Sveitsissä.
Venäjä on kutsunut Ukrainan ehdotusta uhkavaatimukseksi ja muistuttanut Zelenskyn hyväksyneen asetuksen, jossa kielletään keskustelut rauhasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Myös talousyhteistyö esillä
Kiinan presidentti Xi mainitsi Ranskan vierailun olleen tärkeä myös siksi, että maat kykenivät vahvistamaan maiden välistä strategista vakautta ja toiseksi myös sen takia, että maat sopivat selvittävänsä molemmille hyödyllisen kahdenkeskisen yhteistyön avaamia uusia mahdollisuuksia.
Kiinan ja Ranskan vuosittaisen kauppavaihdon arvo on lähes 80 miljardia dollaria ja Kiina on Ranskan suurin kauppakumppani EU:n jälkeen. Presidentti Xi ilmoitti vierailunsa aikana, että Kiina mahdollistaa ranskalaisten enintään 15 vuorokautta kestävät viisumivapaat turistimatkat ainakin vuoden 2025 loppuun saakka. Kiina on sallinut lyhyet viisumivapaat turistimatkat 12 maalle.
Presidenttien keskusteluissa, jotka koskivat Kiinan ja EU:n välisiä taloussuhteita, oli mukana myös EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Esillä olivat mm. korotetut tullimaksut, joilla EU on uhannut Kiinan sähköautojen tuontia unionin alueelle.
Tapaamisen jälkeen von der Leyen totesi, ettei ”Eurooppa epäröi tehdä koviakaan päätöksiä, jos on tarpeen suojella sen taloutta ja turvallisuutta”.
Kiinan presidentin vierailu Ranskassa oli merkityksellinen myös siksi, että maiden välisten diplomaattisten suhteiden solmimisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 60 vuotta.
Xi vieraili myös Serbiassa – Yhdysvaltain ”täsmäiskusta” 25 vuotta
Kiinan presidentti matkusti Ranskan jälkeen vierailulle myös Serbiaan.
Xin vierailu ajoittui vuosipäivään, jolloin sotilasliitto Nato 25 vuotta sitten pommitti Kosovon sodan aikana Serbian pääkaupungissa Belgradissa ollutta Kiinan suurlähetystöä. Pommituksissa kuoli kolme kiinalaista toimittajaa.
Yhdysvaltain ns. tutkassa näkymätön mannertenvälinen stealth-hävittäjä B-2 Spirit iski satelliittipaikannuksella ohjatun pomminsa Kiinan suurlähetystön sotilasasiamiehen toimistoon. Iskussa loukkaantui kolmen kuolleen toimittajan lisäksi 23 henkilöä.
Kyse oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan mittavimmasta iskusta diplomaattiseen edustustoon. Samankaltaiseen iskuun syyllistyi tänä vuonna Israel tuhotessaan osan Iranin suurlähetystöstä Syyrian pääkaupungissa Damaskuksessa. Israelin iskussa kuoli 16 ihmistä.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n johtaja George Tenet myönsi myöhemmin, että sotilasasiamiehen toimistoon kohdistunut isku oli ainoa koko 78 päivää kestäneiden pommitusten aikana, josta CIA päätti. New York Times julkaisi 23.7.1999 selvityksen iskusta. Väärän kohteen valintaa selitettiin vanhentuneilla karttatiedoilla. Pommitusten kohteena ollut rakennus on nykyisin Kiinan kulttuurikeskus.
Yhdysvaltalainen Politico-julkaisu totesi tiistaina, ettei Kiinan johto edelleenkään usko Yhdysvaltain väitettä, että sotilasasiamiehen toimistoa pommitettiin vahingossa.
Pommitus johti vakavaan kriisiin Yhdysvaltain ja Kiinan välisissä suhteissa.
Xi totesi juuri ennen Serbian vierailunsa alkua, ettei Kiinan pidä koskaan unohtaa pommitusta. ”Vaikka Kiinan kansa ylistää rauhaa, emme salli tämän kaltaisen traagisen historian enää koskaan toistuvan”.
Naton laajamittaisista pommituksista aiheutui Serbialle mittavat tuhot ja siksi maa on ainakin toistaiseksi pitänyt kiinni aikaisemmasta päätöksestään, ettei se aio koskaan liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Presidentti Xin vierailun yhteydessä allekirjoitettiin kolmisenkymmentä Kiinan ja Serbian välistä sopimusta.
Maiden välinen vapaakauppasopimus astuu voimaan heinäkuun alussa, kertoi Kiinan presidentti tapaamisessaan Serbian presidentin Aleksandar Vučićin kanssa keskiviikkona. Presidentti Xi totesi Serbian olevan Kiinan ensimmäinen strateginen kumppani Keski- ja Itä-Euroopassa. Kiina aikoo lisätä mm. laadukkaiden elintarvikkeiden tuontia Serbiasta.
Presidentti Vučić puolestaan arvioi vapaakauppasopimuksen vähintäinkin kaksinkertaistavan Kiinan ja Serbian kaupankäynnin, mutta kauppa voi jopa kolminkertaistua seuraavien kymmenen vuoden aikana. Serbia kaavailee myös sähköautojen tuotannon aloittamista Kiinan tuella.
Myös viikottaisia lentoyhteyksiä maiden välillä lisätään keskinäisen turismin kasvattamiseksi.
Yhdysvallat ei ole pitänyt hyvänä sitä, että Kiinan presidentti vierailee Serbiassa. Myös EU:n johdossa on esitetty arvostelua Kiinan ja Serbian suhteiden vahvistumisesta. Serbian presidenttiä on mm. uhkailtu sillä, että maan EU-jäsenyyden tielle saattaa nousta esteitä, jos Serbia vahvistaa suhteitaan Kiinaan ja Venäjään.
Presidentti Vučić kertoi tapaamisen jälkeen, että Serbiaan on kohdistettu ”todella kovaa” kansainvälistä painostusta, mutta maalla on Kiinan tuki kaikissa sellaisissa asioissa, jotka nousevat esille YK:ssa. Hän kiitti Kiinaa myös Serbian alueellisen yhtenäisyyden tukemisesta ja vakuutti oman maansa jatkavan yhden Kiinan politiikkaa ja pitävän sekä Taiwania, Hongkongia ja Xinjiangin uiguurialuetta osana Kiinaa.
Serbiasta Kiinan presidentti Xi jatkoi Euroopan vierailuaan matkustamalla keskiviikkona vielä Unkariin.
