Puolassa yli 29 miljoonaa kansalaista on kutsuttu valitsemaan tänään maalle uusi parlamentti. Vuodesta 2015 vallassa ollut kansalliskonservatiivinen PiS-puolue on johtanut mielipidemittauksia.
Eurooppa-myönteisen entisen hallituksen päämiehen Tuskin oppositiossa oleva Kansalaisfoorumi oli lähellä perässä. Parlamenttivaalien rinnalla puolalaiset äänestävät kansanäänestyksessä neljästä erillisestä kysymyksestä.
Parlamentissa Sejmissa on jaettavana 460 paikkaa, jossa johtavalla puolueella 231 paikan enemmistö. Alahuoneen lisäksi valitaan myös senaatti, jaossa 100 paikkaa. Vaalikausi kestää neljä vuotta.
Mielipidemittausten mukaan puolue Prawo i Sprawiedliwosc (PiS, ”Laki ja oikeus”) pysyy todennäköisesti vahvimpana voimana, mutta jää ilman ehdotonta enemmistöä. Pääministeri Morawieck tukeutuisi silloin äärioikeistolaiseen Konfederacjaan hallituksen muodostamisessa.
Vallanvaihto mahdollinen
Vallanvaihto ei ole poissuljettu. Kyselyjen mukaan entisen pääministerin Tuskin liberaali-konservatiivinen kansalaiskoalitio (KO) on toisella sijalla, lähellä PiS:n takana. Vaalivoiton sattuessa se voisi muodostaa koalition vasemmistoliitto Lewican ja kristillis-konservatiivisen kolmannen tien kanssa.
Tarkkailijat puhuvat tärkeästä suuntavaalista. Vaalikampanjaa hallitsivat maahanmuuttokysymys sekä hyökkäykset EU:n ja Saksan roolia vastaan. Vaakalaudalla on myös Puolan tuki Ukrainalle, jonka suhteen maassa on esitetty radikaaleja suunnitelmia.
Kansanäänestys EU:n turvapaikkakompromissista
Parlamenttivaalien rinnalla puolalaiset äänestävät kansanäänestyksessä neljästä erillisestä kysymyksestä. Yksi niistä koskee EU:n turvapaikka-asioita koskevaa kompromissia. Siinä määrätään, että pakolaisten vastaanottamisen ei pitäisi enää olla vapaaehtoista vaan pakollista tulevaisuudessa. Maat, jotka eivät halua ottaa vastaan pakolaisia, joutuisivat maksamaan korvauksia. PiS:n hallitus torjuu tämän.
Puolan kansanäänestyksen erityiskysymys kuuluu ehkä johdattelevasti: ”Kannatatteko tuhansien Lähi-idästä ja Afrikasta tulevien laittomien maahanmuuttajien maahanpääsyä EU:n byrokratian määräämän pakollisen maahanpääsyn mekanismin mukaisesti?” Muut kysymykset koskevat valtionyhtiöiden yksityistämistä, eläkeikää ja esteitä Puolan Valko-Venäjän vastaisella rajalla. Ensimmäisiä ennusteita odotetaan äänestysten sulkeuduttua kello 21.
Keskeiset poliitikot
Puolan presidentti Andrzej Duda on tunnettu tuestaan Ukrainalle. Hän on esittänyt vetoomuksen Ukrainan ottamiseksi nopeasti EU:hun ja Natoon. Duda on myös korjannut pääministeri Morawieckin ajatuksia Ukrainan aseistamisen lopettamisesta, toteamalla että kommentteja on tulkittu “pahimmalla mahdollisella tavalla” väärin. Hän on selventänyt, että Puola ei lähetä uusia maan asevoimien nykyaikaistamiseen tarkoitettuja uudenaikaisia aseita Ukrainalle.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on pankkiiri ja poliitikko, joka on toiminut maansa pääministerinä joulukuusta 2017 lähtien. Ennen nousuaan pääministeriksi Morawiecki toimi valtiovarainministerinä ja varapääministerinä Beata Szydłon hallituksessa. Hän on johtavan oikeistolaisen Laki ja oikeus -puolueen jäsen.
Ennen poliittista uraansa Morawiecki työskenteli laajasti liike-elämässä. Hän työskenteli Santander-ryhmän Bank Zachodni WBK:ssa vuodesta 1998, jossa hän nousi toimitusjohtajaksi ja lopulta puheenjohtajaksi.
Morawiecki on tunnettu sitoutumisestaan talouskehitykseen ja hän on toiminut talousasioissa neuvonantajana jopa Puolan entiselle pääministerille, Laki ja oikeus -puolueen kilpailijalle Kansalaisfoorumille.
Jarosław Kaczyński on oikeistolaisen Prawo i Sprawiedliwość -puolueen (Laki ja oikeus) puheenjohtaja. Hänen poliittinen linjansa on ollut EU-vastainen. Hän on tunnettu voimakkaasta kansallismielisyydestään ja arvokonservatiivisuudestaan. Kaczyński on myös tunnettu taloudellisen liberalismin kannattaja, joka haluaa vähentää veroja ja markkinasäätelyä. Hän ei kannata Puolan erittäin tiukan aborttilain vapauttamista. Hän on Puolan presidenttinä vuodesta 2005 kuolemaansa vuoteen 2010 asti toimineen Lech Kaczyńskin identtinen kaksosveli.
Donald Tusk on opposition Kansalaisfoorumi-puolueen johtaja. Hän on keskustaliberaali, jolla on pro-eurooppalainen agenda. Tusk palasi Puolaan vuonna 2021 yrittäen palauttaa puolueensa entiseen loistoonsa. Hän katsoo Yhdistyneen oikeiston politiikan johtaneen Puolan ja EU:n välisen oikeusvaltiokriisin syvenemiseen.
+++
