Nykyisin Nvidia on markkina-arvon perusteella maailman arvokkain yhtiö. Sen markkina-arvon ennätyskorkeus 5730 miljardia kirjattiin viikko sitten 8. lokakuuta. Aamulla 15. lokakuuta arvosta oli häipynyt bittiavaruuteen lähes 400 miljardia dollaria.
Markkina-arvoja voi verrata Suomen rakennuskannan yhteenlaskettuun arvoon, joka oli pari vuotta sitten noin 500 miljardia dollaria.
Kun seuraa Nvidian ja muiden tekoälyn suunnittelussa, koulutuksessa ja käytössä eniten vaurastuneiden yhtiöiden osakekurssin kehitystä, muistuu pakostakin mieleen Nokia. Niiden markkina-arvon nousut muistuttavat Nokian menetyksen vuosia. Nyt ilmestyy merkkejä siitä, että Nokian tappioiden polkuakaan ei voida kokonaan sulkea pois.
Älypuhelinmarkkinoilla menestystä niittänyt Samsung avasi 15. lokakuuta päivän yli 10 prosentin osakekurssin laskulla. Puhelimille ja tietokoneille muistisiruja valmistavan SK Hynixin osakkeen arvo putosi aamun avauksessa peräti 11 prosenttia. Nvidiakin menetti eilen arvostaan yli kolme prosenttia.
Kun suurten yhtiöiden osakekurssit keikkuvat romahduksen partaalla, suurimpien kansallisten pörssien indeksit vilkkuvat punaisella. Korean pörssi KOSPE avautui 15. lokakuuta yhdeksän prosentin laskussa. Amerikkalaispörssien jälkeen maailman suurimpiin kuuluva Nikkei Japanissa menetti 15.10 arvostaan lähes viisi prosenttia.
Nokia tulee mieleen siksi, että harvan yhtiön osakkeen hinta on noussut yhtä nopeasti kuin Nokian osakkeen hinta 1990-luvun lopulla. Ja harvan yhtiön osakkeen hinta on romahtanut yhtä nopeasti kuin Nokian osakkeen hinta 2000-luvun alussa.
Vuosien 1998 ja 2000 välisenä aikana kului vain kaksi vuotta ja kolme kuukautta, kun Nokian osakkeen hinta eurossa nousi yli 10-kertaiseksi. Vuosien 2000 ja 2002 välisenä aikana Nokian osakkeen arvo laski viidennekseen huippuarvostaan.
Nvidia rikkoi Nokian kurssinousun nopeusennätyksen vuonna 2024, kun yhtiön osakkeen hinta nousi 10-kertaiseksi tasan kahdessa vuodessa. Nyt jäämme jännittämään, rikkooko Nvidia Nokian arvon ennätyksen myös osakkeen hinnan romahtamisnopeudessa.
Tekoälybuumi keskittää pääomia muutamalle yhtiölle
Nvidia ei ole ainoa jättiläinen, joka suorastaan ahmii tekoälybuumin hedelmiä. Yhdysvalloissa Nvidiaa ja kuutta muuta suurta informaatioteknologiaan keskittynyttä yhtiötä kutsutaan upeaksi seitsikoksi, (englanniksi magnificent seven eli M7).
Nvidia on tekoälybuumin suurin hyötyjä ja rahoitusriskien kantaja. Yhtiö käynnisti elokuussa kuuden suuren rahoituslaitoksen kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on kerätä yli 500 miljardia dollaria pääomaa tekoälyinfrastruktuuriin. Nvidia lupautuu takaamaan neljäsosan eli yhteensä 125 miljardia dollaria tästä rahoituksesta.
Nvidiaa ennen aina viime vuoden kesään saakka maailman arvokkain yhtiö oli Apple, joka sekin kuuluu M7-yhtiöihin. Nyt yhtiön arvo on hieman alle 5000 miljardia dollaria. Apple on IT-alan moniottelija. Se kehittää ja myy tietokoneita, älypuhelimia ja kulutuselektroniikkaa sekä käyttöjärjestelmiä ja sovellusohjelmistoja.
Muita M7-yhtiöitä ovat suuruusjärjestyksessä Googlen omistaja Alphabet-yhtiö, Microsoft, Facebookia pyörittävä Meta, globaalin verkkokaupan markkinajohtaja Amazon sekä sähköautojen kaupalla vaurastunut Tesla.
M7-yhtiöiden lukumäärä suhteessa maailman pörsseissä listattujen yhtiöiden lukumäärään on promillen murto-osa. Mutta niiden markkina-arvon kasvun osuus kaikkien yhtiöiden markkina-arvon kasvusta on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut lähes 20 prosenttia. Yhtä nopeaa keskittymistä ei tapahtunut edes 1990-luvun viimeisinä vuosina.
M7-yhtiöt hallitsevat tekoälymarkkinoita, Kiina tuotannon alkupäätä
Nvidia on koko tekoälyä suunnittelevan ja hyödyntävän ketjun aivot. Nvidia suunnittelee ja kehittää sekä siruja että siruja käyttäviä valmiita komponentteja. Nyt se näyttää ottavan myös rahoituksen suunnittelijan roolin. Nvidia on ryhtynyt keräämään suurpankkien kanssa pääomaa tekoälyn laskentakapasiteetin kasvattamiseen.
Nvidia ei itse valmista mitään vaan ulkoistaa valmistuksen muille yrityksille. Johtava Nvidian suunnittelemien sirujen valmistaja on taiwanilainen TSMC, joka sekin kuuluu maailman kymmenen arvokkaimman yhtiön joukkoon. Viime aikoina Nvidia on kritisoinut taiwanilaisyhtiötä laatupuutteista.
Sirut valmistetaan tarkkuutta ja puhtautta vaativalla litografiaprosessilla. Prosessissa piikiekon pintaan muodostetaan mikroskooppisen pieniä geometrisia kuvioita valon avulla. Hollantilainen ASML hallitsee yli 80 prosenttia kaikesta maailmanlaajuisesta litografialaitteiden myynnistä.
Tekoälyn tuotannon alkupäätä hallitsevat kiinalaiset yritykset. Mikrosirujen, aurinkopaneelien sekä elektroniikan komponenttien raaka-aine on monikiteinen pii. Yhdysvaltojen osuus sen maailmanlaajuisesta tuotantokapasiteetista on laskenut 50 prosentista vuonna 2005 alle 2 prosenttiin vuonna 2024. Kiinan monikiteistä piitä tuottava teollisuus saavutti 93,5 prosentin osuuden maailman tuotannosta vuonna 2024.
Presidentti Donald Trump päätti elokuun alussa asettaa 15 prosentin tullin sekä vähimmäishinnat ulkomaiselle monikiteiselle piille ja sen johdannaisille. Kiina ilmaisi välittömästi jyrkän vastustuksensa tullipäätöstä kohtaan. Trumpin päätösilmoitus kuvaa selkeästi kahden järjestelmän välisen kilpailun luonnetta. Kiina luottaa yhteistyöhön, Yhdysvallat tulleihin ja muihin rajoituksiin.
Keinotekoisen älyn polku Kiinasta suomalaisiin kuntiin
Datakeskukset ja niiden verkostot ovat varsinaisia tekoälytehtaita. Yhdessä energiaverkkojen ja tekoälyn kehittämisen ja käytön osaajien kanssa ne muodostavat globaalin tekoälyinfrastruktuurin.
Datakeskuksista lähes 40 prosenttia sijaitsee Yhdysvalloissa. Jos mittarina käytetään datakeskusten määrää, niin Yhdysvalloissa toimii jo lähes 5000 keskusta. Iso-Britanniassa ja Saksassa yli 500 keskusta sekä Ranskassa, Kiinassa ja Intiassa 300–400 datakeskusta.
Jos maat laitetaan järjestykseen energian kulutuksen mukaan, niin silloinkin USA on suurin. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan se käyttää lähes 54 prosenttia datakeskusten käyttämästä energiasta. Kiinan osuus on 32 prosenttia, Euroopan Unionin osuus 12 prosenttia. Japanin ja Venäjän datakeskukset kuluttavat molemmat noin viisi prosenttia kaikesta datakeskusten energiakulutuksesta.
Suomi on datakeskusten määrässä Euroopan kärjessä. Vaikka Suomeen puuhataan suuria investointeja, se ei ole ainoa investointien kohdemaa. Espanjan Aragon odottaa yli 60 miljardin euron investointeja datakeskuksiin ja digitaaliseen infrastruktuuriin seuraavan vuosikymmenen aikana. Arabiemiraatitkin ilmoittivat syyskuussa 40 miljardin euron investoinneista Saksan datakeskuksiin.
Jos Suomi kilpailee kylmillä lämpötiloilla, niin Espanja kilpailee sijainnilla. Aragon sijaitsee tärkeiden kansainvälisten kaapeliyhteyksien risteyksessä. Se kuten Suomikin tarjoaa runsaasti uusiutuvaa energiaa datakeskusten käyttöön.
Niin Suomessa kuin muuallakin on syytä olla huolissaan niiden rahojen ja pääomien kohtalosta, joita viime vuosina on sijoitettu tekoälyn kehittämiseen. Nokian historia on tässäkin suhteessa opettavainen.
Alle 11 vuodessa yhtiön osakkeen hinta palasi vuoden 1998 lähtötasolle alle 10 euroon. Mutta varsinainen romahdus tapahtui kuten nousukin kahdessa vuodessa. Kesäkuussa 2002 Nokian osakekurssin arvosta oli jäljellä alle viidennes huippuarvosta.
Emme tiedä, millainen romahdus odottaa Nvidian tai muiden M7-yhtiöiden osakekurssia. Voi olla, että nyt meneillään oleva hintojen lasku jää korjausliikkeeksi eivätkä yhtiöiden osakkeiden arvot ole vielä saavuttanut huippuarvoaan. Yhtiöiden kurssihistoriasta näemme, että ainakin Nvidia on haavoittuvainen. Vuonna 2021 yhtiön osakkeen arvosta katosi kymmenessä kuukaudessa peräti 63 prosenttia.
Emme tiedä sitäkään, kuinka syvälle tekoälyjätit niiaavat tulevaisuudessa. Jos globaalien markkinoiden tilanne muistuttaa 2000-luvun alun dot.com-kuplaa tai vuoden 2008 finanssikriisiä, niin suurimpien yhtiöiden markkina-arvon lasku voi olla 30–50 prosentin luokkaa.
Vuosien 1999–2002 välisenä aikana kaikkien listattujen pörssiyhtiöiden arvo putosi yli 30 prosenttia. Seuraavan viiden vuoden aikana listattujen yhtiöiden markkina-arvo kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Tätä kasvukautta seurasi vuoden 2008 romahdus. Pörssiyhtiöiden arvo tipahti vuodessa lähes puoleen.
Tekoäly muuraa uuden globaalin järjestyksen perusteita
Tekoäly muuttaa valtioiden välisiä suhteita, yritysten keskinäissuhteita sekä yritysten ja julkisen vallan suhteita. Se vaikuttaa niin rahan kuin pääomien rooliin yhteiskunnissa. Kun investoinnit tekoälyyn vaativat valtavia pääomia ja kun valtiot ovat velkaantuneet korviaan myöten, rahan ja pääoman puute nopeuttaa näitä muutoksia.
Maailman rikkain mies Elon Musk veikkasi heinäkuussa rahan roolin romahdusta lähimmän kymmenen vuoden aikana. Kun Suomi tai kunnat vaativat Googlea investoimaan sähkön tuotantoon ja siirtoon maksuna oikeudesta rakentaa datakeskuksia alueellaan, kysymyksessä on perinteisen vaihtokaupan eli barterin moderni muunnos. Kun tällaiset vaihtokaupat leviävät, rahan rooli muuttuu.
Mihin raha ja rahapääoma hakeutuvat? Tällä hetkellä ne luottavat tekoäly-yhtiöiden lupauksiin. Nyt on ilmassa merkkejä siitä, että rahapääoman haltijoiden keskuudessa kasvaa varovaisuus sekä tekoälyinvestointeja että valtioiden velkakirjoja kohtaan.
Epäluulon kasvusta on merkkejä kaikilla mantereilla. Reutersin mukaan datakeskuksen listautumisanti romahti lokakuun toisella viikolla Australiassa. Korealaisten siruvalmistajien osakkeiden myyntiaalto on jatkunut lähes viikon verran ja kiihtyy jyrkästi.
Kun toimitusketjut katkeilevat, kun globaalit kuljetuskäytävät sijoittuvat uudelleen eri puolille planeettaa ja kun rahan ja pääoman rooli muuttuu, niin muuttuu myös talouden hallinnan menetelmät ja rakenteet. Merkkejä tästä on nähtävissä myös sekä tekoälyn että datakeskusten hallinnassa.
Kiina ja Yhdysvallat liittolaisineen näkevät tekoälyn hallinnan menetelmät lähes vastakkaisilla tavoilla. Datakeskusten hallinta on järjestynyt eri tavoin eri maissa. Puhtaasti kaupallisella pohjalla laskentatehoa vuokraavien datakeskusten osuus on Euroopassa 60–70 prosenttia, Yhdysvalloissa noin 50 prosenttia ja Kiinassa 35–40 prosenttia.
Pienin kaupallisten datakeskusten osuus on Venäjällä. Siellä suurin osa kapasiteetista sijaitsee Moskovan ja Pietarin lähistössä ja kuuluu viranomaisille ja suuryrityksille. Kryptovaluuttoja louhivat keskukset ovat sijoittuneet pääasiassa Siperiaan.
Eri lähteet antavat datakeskusten lukumäärästä ja kapasiteetista toisistaan poikkeavaa informaatiota. Näin siksi, että ala on niin varhaisessa kehitysvaiheessa, että tilastointistandarteista ei näytä olevan yhteistä näkemystä.
Yksi asia kuitenkin näyttää selvältä. Tekoälyn infrastruktuuri synnyttää sellaisia odotusten ja mahdollisuuksien ristiriitoja, että kuplilta tuskin vältytään. Yhdysvalloissa on laajalle levinnyt näkemys, että edessä on yhtä merkittävä muutostekijä, kuin oli aikoinaan Amerikan rautatieinvestointien aiheuttama kupla.
Otsikkokuva: Arthur Gensler: Nvidian pääkonttori Santa Clarassa, Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC0 1.0
Kuva tekstissä. Lähde: ChatGPT / OpenAI, tekoälyn avulla luotu kuva, 15.10.2026.