Gazan katastrofilla on pitkä ja verinen historia. Se alkoi viimeistään vuoden 1948 Palestiinan sodasta ja sitä luonnehtii käsitteellisesti Nakba.
Nakba (arabiaksi: النكبة an-Nakbah, kirjaimellisesti ‘Katastrofi’) on termi, jota käytetään kuvaamaan palestiinalaisten ‘väkivaltaista siirtämistä ja omaisuuden menetystä’, johon sisältyy ’heidän yhteiskuntansa, kulttuurinsa, identiteettinsä, poliittisten oikeuksiensa ja kansallisten pyrkimystensä tuhoaminen.
Termiä käytetään kuvaamaan tapahtumia vuoden 1948 Palestiinan sodan aikana, sekä Israelin jatkuvaa vainoa ja palestiinalaisten siirtämistä Palestiinan alueilla (Länsirannalla ja Gazan kaistalla).
Nakban alku kattaa vuoden 1948 palestiinalaisten pakkosiirron ja pakenemisen sekä vuosien 1949–1956 palestiinalaisten pakkosiirrot. Alkuperäisen Nakban aikana vuonna 1948 noin 750 000 palestiinalaista arabia (noin puolet Palestiinan arabiväestöstä) pakeni kodeistaan tai heidät karkotettiin sionistimilitanttien ja myöhemmin Israelin armeijan toimesta nykyisessä Israelissa, joka kattaa 78 % entisen Mandaatti-Palestiinan kokonaismaa-alasta. Samanaikaisesti noin 400 arabienemmistöistä kaupunkia ja kylää tyhjennettiin; monet näiden paikkojen nimistä hebraisoitiin.
Nakba kattaa myös pitkäaikaisen palestiinalaisten paluuoikeuden hylkäämisen, pysyvien palestiinalaispakolaisten luomisen ja “palestiinalaisyhteiskunnan murtamisen” juutalaisvaltion perustamiseksi. Monet tutkijat, mukaan lukien israelilainen historioitsija Ilan Pappé, kuvaavat Nakban tapahtumia (esim. vuonna 1948) etnisenä puhdistuksena, mutta luokittelun on kiistänyt mm. israelilainen historioitsija Benny Morris.
Palestiinalaisten kansallinen kertomus näkee Nakban kollektiivisena traumana, joka määrittää heidän kansallisen identiteettinsä ja poliittiset pyrkimyksensä.
Tästä syystä palestiinalaiset viettävät 15. toukokuuta Nakba-päivänä, jolloin he muistelevat sodan tapahtumia yksi päivä Israelin valtion itsenäisyyspäivän jälkeen. Nakba on suuresti vaikuttanut palestiinalaiseen kulttuuriin ja on nykyisen palestiinalaisen kansallisen identiteetin perustava symboli, yhdessä poliittisen pilapiirroshahmon Handalan, palestiinalaisen keffiyehin (päähine) ja palestiinalaisten vuoden 1948 avainten kanssa.
Sota 2008-2009
Israelin ja Hamasin välinen sota 2008-2009 oli yksi Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin verisimmistä vaiheista. Sota alkoi Israelin hyökättyä Gazan kaistalle 27. joulukuuta 2008, vastauksena Hamasin tekemiin raketti-iskuihin Israelin alueelle.
Sota päättyi 18. tammikuuta 2009, kun molemmat osapuolet julistivat yksipuoliset tulitauot. Sodan aikana kuoli yli 1 400 palestiinalaista ja 13 israelilaista. Sodan seurauksena Gazan infrastruktuuri kärsi vakavia vaurioita ja humanitaarinen kriisi paheni entisestään.
Tämän tietoiskun artikkelikuva on otettu Helsingin Palestiina-mielenosoituksesta 16.1.2009. Kuvaaja on Mauno Saari.
