Palestiinan tukea leikataan – Suomi jatkaa toistaiseksi

EU keskeyttää palestiinalaisalueille suunnatut avustusohjelmat vastauksena Hamasin hyökkäykseen. EU jäädyttää toistaiseksi kehitysapumaksut palestiinalaisille, asiasta vastaava EU-komissaari Olivér Várhelyi ilmoitti maanantaina Brysselissä.

Tällä hetkell ei ole tietoa siitä, lopetetaanko myös humanitaarinen apu, kuten ruokakuljetukset Gazan alueelle. Siellä 2,1 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia Yhdistyneiden Kansakuntien kautta annettavasta elintarvikeavusta. 

Israel on kautta vuosien arvostellut kaikkea palestiinalaisille suunnattua apua. Apu on sisältänyt myös palestiinalaisalueilla toimivien kansalaisjärjestöjen rahoitusta sekä kiistaa aiheuttanutta tukea mm. palestiinalaisten oppikirjojen tuottamiseen. Israel on syyttänyt aineistoja juutalaisvastaisten ennakkoluulojen ja väkivallan ihannoinnista. 

EU korostaa, ettei mikään tuki saa joutua suoraan tai epäsuorasti Hamasiin kytköksissä oleville yrityksille, järjestöille tai henkilöille. 

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU ja sen jäsenmaat ovat palestiinalaisten suurin avunantaja noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa. EU:n talousarviosta varattiin tukea palestiinalaisjärjestöille 1,18 mrd vuosille 2021-2024.

Jäsenmaiden tuki

EU-maat tukevat Palestiinaa myös erikseen, omista budjettivaroistaan. Suomen suunniteltu tuki Palestiinalle vuosina 2021–2024 on 28 miljoonaa euroa.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat palestiinalaisyhteiskunnan kehitystä yhteistyössä palestiinalaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tällä hetkellä suomalaisten kansalaisjärjestöjen tuki Palestiinalle keskittyy koulutukseen sekä naisten ja nuorten ”voimaannuttamiseen”.

Ministeri Ville Tavion mukaan Suomi ei ole ainakaan vielä lopettamassa Palestiinan kehitysapua. Itävalta on jo ilmoittanut keskeyttävänsä Palestiinan maankohtaisten kehitysavun. Saksa pohtii avun keskeytystä, mutta ei ministeri Bearbockin mukaan harkitse humanitaarisen avun lopettamista. 

Suomen toiveikas tuki

Suomen kehitysyhteistyö Palestiinan alueella haluaa Ulkoministeriön mukaan turvata kaikille osallistavaa ja korkealaatuista koulutusta, edistää osallistavaa valtionrakennusta ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa sekä vahvistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisyhteisöjen kestävyyttä. Suomen tuki keskittyy koko miehitettyyn Palestiinan alueeseen, erityisesti Länsirannan alue C:hen ja Itä-Jerusalemiin sekä Gazaan.

Alue C on täysin Israelin hallinnassa ja ainoa yhtenäinen alue Länsirannalla. Se muodostaa noin 61 prosenttia Länsirannan alueesta, sisältää kaikki Israelin siirtokunnat paitsi ne, jotka sijaitsevat Itä-Jerusalemissa, ja yli 99% alueesta on palestiinalaisille kielletty tai rajoitettu.

Alue C on sitoutunut Oslossa vuonna 1995 “siirtämään vähitellen Palestiinalle tuomiovallan” (lopullisen sopimuksen mukaan maavaihtoehto), mutta tällaista siirtoa ei tapahtunut. Alue on rikkaasti varustettu luonnonvaroilla. 

Alue C (pois lukien Itä-Jerusalem), joka on ollut Israelin sotilashallinnon alaisuudessa kesäkuusta 1967 lähtien, on koti noin 400 000 israelilaiselle siirtolaiselle ja noin 300 000 palestiinalaiselle; jotka asuvat yli 500 asuinalueella, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan alueella C.

Israelin hallitus pitää siirtokuntia laillisina, mutta kansainvälinen yhteisö pitää niitä laittomina miehitetyillä alueilla. YK on toistuvasti vahvistanut näkemyksen, että Israelin siirtokuntien rakentaminen rikkoo neljättä Geneven sopimusta. 

Palestiina – jaettu “maa”  

Tapahtumien polttopisteessä nyt olevalla Gazan alueella on ollut siviilihallintoa vuodesta 1994 lähtien, kun Israel ja Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) solmivat Oslon sopimuksen, joka antoi palestiinalaisille itsehallinnon Gazassa ja Länsirannalla. Siviilihallintoa johtaa Palestiinalaishallinto, joka on Palestiinan valtion hallituksen edeltäjä. Palestiinalaishallinto on vastuussa Gazan alueen sisäisistä asioista, kuten terveydestä, koulutuksesta, sosiaalipalveluista ja poliisista. 

Vuonna 2006 Hamas voitti Palestiinalaishallinnon parlamenttivaalit, mikä johti poliittiseen kriisiin ja väkivaltaisiin yhteenottoihin Fatahin kanssa, joka oli PLO:n suurin puolue. Vuonna 2007 Hamas otti väkivalloin vallan Gazassa ja syrjäytti Fatahin. Tämän seurauksena Palestiinalaishallinto jakautui kahteen osaan: Fatahin johtamaan hallitukseen Länsirannalla ja Hamasin johtamaan hallitukseen Gazassa. 

Palestiinalaisten saamaa ulkopuolista apua koordinoi ja hallinnoi periaatteessa Autonomiavirasto. Se saa varansa useista eri lähteistä. Suurin osa varoista tulee kansainvälisiltä avustajilta, kuten eri maiden kehitysavusta, kansalaisjärjestöiltä, YK:n järjestöiltä ja Euroopan unionilta. Lisäksi virasto saa tuloja verotuksesta, tullimaksuista ja muista maksuista, jotka se kerää palestiinalaisalueilla.  

Viraston taloutta ja toimintaa on vaikeuttanut Israelin ja Hamasin välinen konflikti, joka on aiheuttanut Gazan alueen saarron, infrastruktuurin tuhoutumisen ja humanitaarisen kriisin. Virasto on myös kärsinyt korruptiosta, tehottomuudesta ja poliittisesta epävakaudesta. Viraston taloudellinen tilanne on ollut usein kriittinen, ja se on joutunut leikkaamaan palkkoja ja palveluja. 

+++