Ilta-Sanomat käsitteli 9.10.2023 pääkirjoituksessaan Suomen ja Yhdysvaltojen kesken käynnissä olevaa neuvottelua maiden välisestä puolustussopimuksesta (DCA). Juttu oli otsikoitu raflaavasti:
“Aggressiivisen ja arvaamattoman Putinin takia Yhdysvaltain sotakoneiden näkyminen Lapissa on Suomelle elintärkeää”
Otsikko sisälsi kaksi väitettä, joiden totuusarvo oli tasan nolla. Jos toimittaja olisi vaivaantunut tutkimaan avoimin mielin viime vuosikymmenten geopoliittista historiaa, ei hän sieltä olisi löytänyt tukea sen paremmin väitteelleen naapurimme presidentin aggressiivisuudesta, kuin arvaamattomuudestakaan.
Päinvastoin: Putinin linja on kehittynyt johdonmukaisesti, mutta maltillisesti vuosien ja tilanteiden muutosten mukaan. 2000-luvun alun optimismi itä-länsi -suhteissa on vuosien mittaan muuttunut varovaisen epäilevästä realistisen rationaaliseksi ilman toiveikkaita harhaluuloja USA-vetoisen lännen tarkoitusperistä.
Mutta viesti on ollut kautta vuosien sama: Euroopalle tulee luoda uusi turvallisuusarkkitehtuuri, jonka luomisessa ja ylläpidossa kaikki ovat tasavertaisina mukana.
Linjapuheet
Presidentti Putin esitti tärkeän, silloista tilannetta hyvin heijastavan puheenvuoron heti uransa alkutaipaleella, Saksan liittopäivillä (Bundestag) 25. syyskuuta 2001. Se oli ensimmäinen kerta, kun venäläinen valtionpäämies puhui Bundestagissa. Puheessaan Putin korosti markkinatalouden, demokratian ja yhteistyön vahvistamista sekä pyrki lähentämään Saksaa ja Eurooppaa.
Putinin puheessa mainittiin myös ensi kertaa Venäjän mahdollinen NATO-kumppanuus. Putinin keskustelu aiheesta jatkui NATO:n pääsihteerin kanssa 3. lokakuuta 2001. Tämä keskustelu merkitsi merkittävää virstanpylvästä NATO-Venäjä-suhteissa.
Putin totesi, että hän haluaa uuden suhteen NATO:n kanssa rakennettavaksi ”ei julistuksilla, vaan kumppanuudella, tasa-arvolla ja keskinäisellä kunnioituksella”. Se oli ensimmäinen linjaus uusille Venäjä-Länsi -suhteille.
Münchenin turvallisuuskonferenssissa 10. helmikuuta 2007 Putin jo kritisoi Yhdysvaltojen monopolistista hallintaa globaaleissa suhteissa ja sen ”lähes hillitöntä voimankäyttöä kansainvälisissä suhteissa”. Hän myös ilmaisi huolensa NATO:n laajentumisesta, kysyen kenelle tämä laajentuminen on suunnattu. Hän vastusti julkisuudessa Yhdysvaltojen ohjuskilpisuunnitelmia Euroopassa.
Puheita, joita kommentaattorit ovat kuvailleet Münchenin puheen jatkoksi, olivat mm. Valdain puhe Sotšissa 19. syyskuuta 2013, Krimin puhe Venäjän liittokokouksessa 18. maaliskuuta 2014, Valdai-puhe Sotšissa 24. lokakuuta 2014 ja YK:n yleiskokouksen puhe New Yorkissa 28. syyskuuta 2015 (”Minua kehotetaan kysymään niiltä, jotka loivat tämän tilanteen: ymmärrättekö ainakin nyt, mitä olette tehneet?”).
NATO etenee
Käytännössä suhteet 2000-luvulla etenivät omaa latuaan. NATO:ssa päätökset tehtiin ensin, sitten vasta kerrottiin Venäjälle. Putinilla oli täysi syy huolestua NATO:n laajenemisesta Venäjän rajojen suuntaan.
Puola, Unkari ja Tšekin tasavalta liittyivät NATOon vuonna 1999, mikä herätti paljon keskustelua NATOn sisälläkin ja vastustusta Venäjällä.
Tämän jälkeen NATO muodollisti liittymisprosessin “jäsenyyden toimintasuunnitelmilla”, jotka auttoivat seitsemän Keski- ja Itä-Euroopan maan liittymään jäseneksi juuri ennen Istanbulin huippukokousta vuonna 2004: Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Slovenia.
Venäjän mielipidettä ei kysytty eikä Putin ehdotuksia uuden eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin luomisesta otettu kuuleviin korvinkaan. Kehitys eteni 90-luvun Pax Americanan hengessä. Kaksi Adrianmeren maata – Albania ja Kroatia – liittyivät NATOon 1. huhtikuuta 2009 ennen Strasbourgin-Kehlin huippukokousta vuonna 2009. Seuraavat jäsenvaltiot, jotka liittyivät NATOon, olivat Montenegro 5. kesäkuuta 2017 ja Pohjois-Makedonia 27. maaliskuuta 2020.
Ukrainan vuonna 2014 käynnistyneen kriisinkin jälkeen Putinin puheita on kuultu useita eri foorumeilla. Niiden viesti on ollut kautta vuosien sama: Asioista pitää sopia tasavertaisuuden pohjalta ja Euroopassa tarvitaan uusi turvallisuusarkkitehtuuri.
Roskaa ja propagandaa
Ilta-Sanomien roiskaus Putinin arvaamattomuudesta on täyttä roskaa, propagandaa journalismin otsikolla. Sama on sanottava myös väitteestä Putinin aggressiivisuudesta.
Ukrainan kriisi kärjistyi avoimeksi yhteenotoksi 2014. Ukraina käynnisti Maidanin vallankaappauksen jälkeen ”terrorismin vastaisen sodan” Itä-Ukrainan separatisteja vastaan. Suurimman kansanosan äidinkieli oli venäjä ja hyvin suuri osa alueen asukkaista on historiallisista syistä venäläisiä. Venäjästä tuli uuden länsimielisen hallituksen päätöksellä vihollinen ja venäläisistä ali-ihmisiä ja saastaa (Poroshenko). Avoin aseellinen aggressio Itä-Ukrainan separatisteja vastaan jatkui aina vuoteen 2022, jolloin Venäjä puuttui peliin.
Avoimesta Ukrainan terrorismista huolimatta Venäjä ei tullut avuksi tilanteeseen sotilaallisesti. Jälkeenpäin arvioiden Putinin koko hallintokausi 2000-luvun alusta vuoteen 2022 oli länsisuhteissa perustunut toiveeseen saada aikaan kehitystä uuden yhteiseurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän suuntaan.
Ilta-Sanomien roiskaiseman aggression sijaan se oli odottelua ja toivoa paremmasta, mitä myös Ukrainan kriisin selvittämisyritykset Minsk 1 ja 2 –sopimusten puitteissa osoittivät. Jälkeenpäin on osoittautunut, että niidenkin suhteen Venäjää petettiin.
Ukrainan kriisin kärjistyminen aseelliseksi konfliktiksi tarjosi NATO:lle hyvän perusteen jatkaa jäsenhankintaansa, viedä se päätökseen, voisi ehkä sanoa. Suomi liittyi NATOn jäseneksi 4. huhtikuuta 2023. Sen seurauksena koko Venäjän läntinen raja on nyt NATO-maiden vartioima. Pihtiliike oli täydellinen, nyt vuorossa on sen voimistaminen.
Yhdysvaltojen intressi
Ilta-Sanomien pääkirjoituksen mukaan YHDYSVALLAT on kiinnostunut varsinkin Pohjois-Suomesta. ”Suurten etäisyyksien Suomessa se olisi ehdottomasti myös Suomen etu. Kiinnostusta selittää pohjoisen ja arktisen alueen kasvanut turvallisuuspoliittinen merkitys. Yhdysvaltain sotakoneiden näkyminen Lapissa on Suomelle elintärkeää”, lehti kertoo lukijoilleen.
Ilta-Sanomat on väärässä. Kyse ei ole lainkaan Suomen edusta, eikä Venäjän tai Putinin aggressiivisuudesta ja arvaamattomuudesta. Kyse on yksinkertaisesti Yhdysvaltojen hegemoniapyrkimyksestä, jota Suomen poliittinen johto on kansalaisia pahan kerran sumuttaen lähtenyt tukemaan.
”Rautaa rajalle” tulee Suomelle ja suomalaisille erittäin kalliiksi sekä kansakuntana, että yksilöinä, tämän maan asukkaina.
+++
8 kommenttia julkaisuun “Ilta-Sanomat: Aggressiivinen ja arvaamaton Putin”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ennenvanhaan iltapäivälehdet olivat roskalehtiä. Sitten hesaristakin tuli roskalehti ja iltapäivälehdille piti keksiä uusi vielä alempi kategoria. Niitä nimikkeitä onkin syntynyt useita mutta en nyt viitsi niitä tässä luetella. Sen kuitenkin sanon että empä olisi ikinä uskonut kuinka alas voi media (mediapooli) vajota.
Erinomainen kokoomakirjoitus Putinin linjapuheista! Joukkoon voisi vielä liittää kesällä 2021 julkaistun artikkelin, Putinin laajan katsauksen Venäjän ja Ukrainan historiaan, sen yhteiseen perustaan ja monenlaisiin vaiheisiin. Jotkut näkevät tekstissä todistuksen siitä, että Putin haluaa palauttaa vanhan imperiumin voimiinsa. Kirjoitus on kuitenkin ymmärrettävissä paremmin perustein juuri päinvastaisella tavalla. Silloin päällimmäiseksi jää sama johdonmukainen sanoma, mitä ylläolevan kirjoituksen yhteydessä viitatut puheet julistavat. Halu ja pyrkimys rauhanomaiseen rinnakkaiselämään Euroopassa. Putinin toive olisi ollut vastaavanlainen suhde Ukrainan ja Venäjän kesken kuin mikä vallitsee Saksan ja Itävallan sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä.
http://en.kremlin.ru/events/president/news/66181
En muista tarkkaa vuosilukua, mutta NY Times julkaisi Putinin kolumnin pääkirjoitussivulla, taisi olla ennen vallankaappausta Ukrainassa. Siinä Putin puuttui Yhdysvaltain jatkuvasti julistamaan ”ekseptionalismiin”, erityisasemaan muun maailman yläpuolella, kansakuntana jolla on oikeus puuttua muiden asioihin ja ulottaa oman lainsäädäntönsä koskemaan koko maailmaa.
Toissa viikolla Valdai-foorumilla Putin palasi tähän teemaan ja totesi, että eri maissa on omanlaisensa kulttuuri ja kultturiperintö eikä niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen, jokaisella on olemassa olon oikeutensa.
Tänään YouTubessa oli tarjolla ote tästä puheesta, jonka oli asettanut katsottavaksi kanadalainen pääuutiskanaviin kuuluva taho, global muistaakseni. Kommenttikenttä suorastaan räjähti kehumaan Putinia sekä kiittämään uutiskanavaa joka KERRANKIN oli antanut vastapuolen puhua, n. 10 min, sekä oli tekstittänyt sen, mikä myös on harvinaista verrattuna päällepuhumiseen. Maailma katsoo ja maailma tietää, pellenhattuja voi tulla jakoon Suomen medialle nopeammin kuin he arvaavatkaan.
Ilta-Sanomat omasta puolestaan pitää kiinni perinteistään. Se on aina kannattanut ekseptionalismia, herruusvaltaa, järjestystä jossa se pääsee herran palvelijana siivelle. Edellisellä kerralla herran nimi oli Adolf Hitler ja nyt Joe Biden sekä hänen seuraajansa.
Suomen mediat ovat menneet likaviemäriin, jokainen. Myös YLE. Itse en ole enää lukenut Hesaria kahteen vuoteen, Iltasanomia ja Iltalehteä en edes muista, koska olen viimeksi edes vilkaissut näitä roskalehtiä. Ylen uutisia en myöskään enää kuuntele. Ainoastaan joitakin ulkomaan uutisia googlen kautta käännettynä. Ja tätä palstaa luonnollisesti. Siitä kirjoittajille suuret kiitokset.
Arkielämässä kohtaamisista ihmisistä suurin osa selailee päivittäin näitä iltapäivälehtien nettisivuja kuin uuskatekismusta ja uskoo näiden uutisten edustavan laadukasta ja todenperäistä journalismia. Joillekin nämä uskonopin kappaleet varsinkin Venäjästä ovat menneet jopa niin syvälle tunteisiin, etteivät he pysty edes keskustelemaan aiheesta – Venäjä on paha saatana ja Yhdysvallat maailman pelastaja ja vapahtaja. Mikäli jonkinlaisen keskustelun saa aikaiseksi, se tyrehtyy heidän olemattomaan tietämykseensä asioiden todellisista tapahtumista. Lähihistorian tuntemus on heillä pahasti vääristynyttä johtuen iltapäivälehtien riippuvuudesta.
Kiitos Kari Arvolalle tästä yhteenvedosta. Se piti oikein laittaa talteen ja ottaa esille keskustelun pohjaksi, kun kohtaa uskoon hurahtaneen suomalaisen. Tekisi melkein mieli aloittaa ovelta ovelle julistustyö.
Käännyttäminen tulee vaan olemaan erittäin vaikeaa. Suomalaiset kun ovat maailman media (siis valtamedia) uskovaisin kansa. Jopa 70% luottaa valtamediaan. Muualla maailmassa se on alhaisempaa.
Suuret kiitokset selkeästä ja valaisevasta kirjoituksesta, Kari Arvola. Kunpa kaikki suomalaiset sen lukisivat! Mutta valitettavasti suurin osa väestöstä näyttää kulkevan laput silmillä, sokaistuneena niistä suoranaisista ja aivan häikäilemättömistä valheista, joita valtaosa mediasta päivittäin suoltaa. Voi olla, että tämän väen on hyvin vaikea enää muuttaa käsityksiään, niin hyvin aivopesu näyttää onnistuneen. Suomalaiset ovat sinisilmäisiä ja auktoriteettiuskoisia, ja tietyt mediat edustavat heille ehdotonta auktoriteettia.
Lainaus:
— Ilta-Sanomien pääkirjoituksen mukaan YHDYSVALLAT on kiinnostunut varsinkin Pohjois-Suomesta. ”Suurten etäisyyksien Suomessa se olisi ehdottomasti myös Suomen etu. Kiinnostusta selittää pohjoisen ja arktisen alueen kasvanut turvallisuuspoliittinen merkitys. Yhdysvaltain sotakoneiden näkyminen Lapissa on Suomelle elintärkeää”, lehti kertoo lukijoilleen.–
Yhdysvallat on kiinnostunut Pohjois-Suomesta, koska Murmansk on lähellä ja sormet syyhyvät päästä käsiksi Barentsin alueen energiaresursseihin. Ahneudella ei ole tässä mitään rajaa, eikä myöskään kyyynisyydellä. Ilta-Sanomien selitys on tässä täysin absurdi. Kenen turvallisuudesta tässä Ilta-Sanomien mielestä on kysymys, -Suomenko? Miten ihhmeessä on lisäksi Suomelle elintärkeää, että Lapissa näkyy Yhdysvaltojen sotakoneita?
Ilta-Sanomilta ovat käsitteet ja niiden väliset syy-, ja seuraussuhteet menneet täysin sekaisin.