Mustarastaan huilun helskähdys.
Ja sydämessä ilo,
sotaa, kuolemaa, hävitystä vahvempi.
Kevät kehrää elämälle loimilankaa,
sen miljoonissa säikeissä ikuinen kasvun ihme.
Kuin Thanatos ja Eros,
taistelee elämä tuhoa vastaan.
Soittaa oodia ilolle,
elämän sisarelle.
Tämä keväinen aamu,
kuplii ilon pisaroita.
♥
3 kommenttia julkaisuun “Tämä keväinen aamu”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kiitos tästä hienosta ja puhuttelevasta runosta Annikille!
Kiitos Annikki! Sanoissa ihan tuntui kevään väreilyä.
Kiitos Annikki! Niin kaunis runo.