Kjell Westön terävä kuvaus sotapropandasta

Kjell Westön romaani Molly & Henry — Romaani sotavuosilta ilmestyi 2023. Useissa kritiikeissä se on nähty rakkauskertomuksena, jonka julma sota turmelee.

Molly & Henry on terävä ja syvällinen kuvaus sotapropagandan tuhoisasta vaikutuksesta. Westön kaunokirjallinen analyysi sotapropagandasta on terävämpi kuin monet lukemani tutkimukset (Ellul, Lasswell, Luostarinen, Perko, Salminen). Ydinkysymys on sodan oloissa tapahtuva tiedotusvälineiden alistaminen osaksi sotilaallista komentoketjua kansallisen yhtenäisyyden ja yksimielisyyden aikaansaamiseksi.

Westön romaanin päähenkilö talvisodan aikana on Hufvudstadsbladetin toimittaja Henry Gunnars vastapoolinaan puolustusministeriön tiedotusosaston päällikkö eversti Luoto. Everstin tehtävä on huolehtia, että tiedotusvälineet ovat ehdottoman yksimielisesti sodanjohdon tukena. Minkäänlaista horjuntaa ei saa olla.

Toimittaja Gunnars on horjunut ja julkaissut artikkeleita, joissa varovasti kyseenalaistetaan yhtä ainoata sallittua tulkintaa. Gunnarsin ja Luodon välille puhkeaa riita Summan taistelua koskevasta artikkelista. Se ei ollutkaan niin uljas ja sankarillinen kuin sodanjohto halusi viestiä (taistelua käsittelevä artikkeli on hiljattain kadonnut suomenkielisestä Wikipediasta).

Gunnarsin toiminta Hufvudstadsbladetissa vaikeutuu. Hänet syrjäytetään hanttitöihin ja määrätään uudelleenkoulutukseen, jonka aluksi eversti Luoto sanoo: ”Tiedotuksen täytyy olla alusta saakka keskitettyä… Huolimatta kaikesta mitä viime kerralla tapahtui, uskon edelleen, että teistä voi tulla tärkeä ratas… Henry tunsi miten vastustushalu hänen sisällään kasvoi: Ratas.”

Kjell Westön romaanin pääkysymys on mitä tapahtuu, kun täysin yksimielinen ja keskitetty sotapropaganda joutuu totuustestiin?

Näin taphtui keväällä 1940, kun Summan taistelun jälkeen Suomi suostui Moskovan rauhansopimukseen. Talvisodan rauha koettiin julmana vääryytenä. ”Nämä eivät ole mitkään rauhanehdot vaan sen saatanan ryssän ukaaseja”, sanoo Henryn toimittajatoveri Guido.

Kotirintamaa ei ollut valmisteltu tappioon. Talvisodan tappio oli niin suuri vääryys, että se oikeutti uuden sodan ja liittoutumisen natsi-Saksan kanssa. Suomi lähti kesäkuussa 1941 mukaan Adolf Hitlerin operaatio Barbarossaan saadakseen menetetyt alueet takaisin, ja päälle vielä Saksan lupaaman Suur-Suomen.

Jatkosota päättyi Moskovan välirauhaan 1944, joka oli vielä ankarampi kuin talvisodan rauha 1940. Suomi menetti Karjalan ja Sallan lisäksi Petsamon, määrättiin maksamaan sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja järjestämään sotasyyllisyysoikeudenkäynti.

Westön romaanin päähenkilö Henry Gunnars kaatuu jatkosodassa. Talvisodan yksimielisyyttä tukenut sotapropaganda murtui ja Suomesta tuli liberaali demokratia. Westö antaa ymmärtää, että onnettomasti päättyneen jatkosodan syttymiseen vaikutti tiedotusvälineiden talvisodan ajan propaganda. Liian yksinkertainen propaganda kääntyi tavoitteitaan vastaan.

Ukrainan sodan neljän vuoden ajan tiedotusvälineet ovat levittäneet lähes täydellisen yhdensuuntaista Natoa ja Ukrainaa tukevaa sotapropagandaa. Moni toimittaja on kokenut Henry Gunnarsin tavoin olevansa ratas, jota keskitetty kone pyörittää. Toimittajilla on silti tietoa, että asiat Ukrainassa ja Venäjällä eivät ole kuten propagandassa pitää esittää.

Ukrainan sota mahdollisesti päättyy epävarmaan rauhaan. Silloin punnitaan miten tiedonvälitys sodasta on toiminut. Koetaanko tuleva rauhansopimus lännessä niin julmana vääryytenä, että se oikeuttaa revanssin ja uuden sodan?

Keväällä 2026 Euroopan unionin poliittinen johto on haluton ja kyvytön lopettamaan sotaa, vaikka se ei enää palvele järkeviä päämääriä. EU:n ”korkean edustajan” Kaja Kallaksen puheet EU:n ydinaseista ja Venäjän pilkkomisesta pieniin osatasavaltioihin sekä liittokansleri Friedrich Merzin käynnistämä Saksan valtava 377 miljardin euron asevarusteluohjelma viittaavat sodan jatkamiseen ja sen jälkeen valmistautumiseen jatkosotaan.

Kjell Westö, Molly & Henry — Romaani sotavuosilta. Otava 2023. Kannen kuva Otava, Kjell Westön kuva Marica Rosengard.

Jorma Mäntylän kirjoituksen Kolme kirjaa sotapropagandasta ensimmäinen osa Sotapropaganda ja Ukrainan sota käsitteli Timo Hellenbergin ja Pekka Visurin kirjaa Tulilinjalla. Se julkaistiin Naapuriseuran sanomissa 12.4.2026. Kirjoituksen toinen osa Sanna Nilsson – Suojelupoliisin työntekijä venäjävihan paineessa käsitteli teosta Suojeluenkeli. Se julkaistiin 14.4.2026.