Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yritti keväällä saada pohjois-Irakissa olevat iranilaiset aseelliset kurdiryhmät tekemään maahyökkäyksen Iraniin ja tukemaan Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä maan hallituksen kaatamiseksi.
Irakin Kurdistanissa olevat iranilaisryhmät olivat valmiit aloittamaan Yhdysvaltain tuella hyökkäyksen, mutta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan (kuvassa) vastusti hyökkäystä ja sai sen estetyksi. Myös Irakin kurdijohto suhtautui kriittisesti Iranin aseellisten ryhmien osallistumiseen hyökkäykseen Irania vastaan.
Yhdysvaltain presidentti oli henkilökohtaisesti yhteydessä sekä Irakin kurdijohtajiin että Irakin pohjoisosassa lähellä Iranin rajaa toimiviin iranilaisten ryhmien johtajiin.
Yhdysvalloissa ilmestyvä Axios-lehti kertoi 3.3.2026 presidentti Trumpin olleen heti Yhdysvaltojen ja Israelin aloitettua hyökkäyssodan Irania vastaan yhteydessä Irakin Kurdistanin kahteen keskeiseen johtajaan. Trump soitti sekä Masoud Barzanille että Bafel Talabanille. Trump soitti henkilökohtaisesti myös Iranin aseellisten kurdijärjestöjen johtajille.
Barzani johtaa Irakin Kurdistanin demokraattista puoluetta KPD:tä, joka on kurdialueen vaikutusvaltaisin puolue. Hän oli aikaisemmin myös Irakin Kurdistanin presidentti. Talabani puolestaan on kurdialueen suurimman oppositiopuolueen Kurdistanin isänmaallisen liiton eli PUK-puolueen puheenjohtaja.
Yhdysvaltojen ja Israelin asevoimat olivat aloittaneet hyökkäyssodan Irania vastaan massiivisilla pommituksilla 28. helmikuuta eli päivää ennen Trumpin ja Irakin kurdijohdon keskustelua. Trump halusi keskustella kurdijohtajien kanssa hyökkäyksestä ja siitä, mitä tapahtuisi jatkossa.
Valkoisen talon tiedottaja kieltäytyi vahvistamasta keskusteluja
Valkoisen talon tiedottaja kertoi Trumpin kyllä käyneen monia keskusteluja ”lukuisten liittolaisten ja kumppanien kanssa”, mutta kieltäytyi vahvistamasta puhelinkeskusteluja kurdijohtajien kanssa.
Eri lähteet kuitenkin mainitsivat käytyjen keskustelujen olleen hyvin ”arkaluontoisia”. Bafel Talabani oli Valkoisen talon tiedottajaa avomielisempi. Hän kertoi Trumpin selvittäneen keskustelussa Yhdysvaltojen asettamia ”sodan tavoitteita”. Talabanin PUK-puolueen mukaan kyse oli myös yhteisestä tuesta Yhdysvaltojen ja Irakin ”vahvan kumppanuuden rakentamiselle”.
Sekin selvisi, että Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu oli onnistunut kuukausien vakuuttelujen tuloksena saamaan Yhdysvaltojen presidentin pyytämään kurdeja aloittamaan Iraniin maahyökkäyksen. Israelin pääministerin tavoitteena oli Iranin islamilaisen hallituksen kaataminen ja hallituksen vaihdos yhteistyössä kurdien kanssa. Samaa tavoitteli myös Trump.
Trump rohkaisi Iranin aseellisia kurdiryhmiä maahyökkäykseen
Trump rohkaisi Iranin aseellisten kurdiryhmien johtajia aloittamaan taistelut Iranin sisällä ja pohjois-Irakissa olevia iranilaisia kurditaistelijoita tekemään maahyökkäyksen Iraniin. Trump ilmoitti Yhdysvaltojen olevan myös valmis tukemaan iranilaistaistelijoita aseellisesti.
Tosiasiassa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA oli yhdessä Israelin kanssa aseistanut kurdiryhmiä jo pitkään ennen Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä. Irakin Kurdistanissa on ollut jo pitkään Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Saksan erikoisjoukkoja. Yhdysvalloilla on ollut Erbilin lähellä myös iso lentotukikohta, jota nyt ollaan tyhjentämässä.
Yhdysvaltain presidentti totesi myös julkisesti, että olisi ”loistavaa”, jos Iranin kurdien asejoukot, jotka ovat Irakissa lähellä Iranin rajaa voisivat aloittaa hyökkäyksen Teheranin islamilaista pappishallitusta vastaan. Iranin aseelliset kurdiryhmät pohjois-Irakissa olivat myös valmiit maaoperaatioon.
CNN kertoi presidentin keskustelleen pari päivää Yhdysvaltain ja Israelin aloittaman hyökkäyksen jälkeen mm. Iranin demokraattisen puolueen johtajan Mustafa Hijrin kanssa. Hän johtaa keskeistä Iranin kurdien puoluetta Irakin Kurdistanista käsin.
Trump tyytyväinen – ”On loistavaa, että he haluavat tehdä sen”
”On loistavaa, että he haluavat tehdä sen”, sanoi Trump viitaten aseellisten iranilaisryhmien valmiuteen hyökätä Iraniin. Uutistoimisto Reuters julkaisi Trumpin lausunnon 5.3.2026 keskustelujen jälkeen.
Samana päivänä kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksen, Iranin uuden kurdiliittoutuman edustajat ilmoittivat, että he ovat sopineet keskenään poliittisista ja sotilaallisista toimista ja valmistautuvat ”uuteen tilanteeseen”.
Iranilaiskurdien edustajat myös väittivät, että heidän aseelliset taistelijansa ovat sekä ”syvällä” Iranissa että Irakissa Iranin viereisellä rajalla valmiit vastaamaan ”tilanteen kehittymiseen”.
Muutama päivä ennen Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäystä Iraniin – 22.2.2026 – pohjois-Irakista käsin toimivat Iranin kurdien pääpuolueet ilmoittivat perustaneensa ”Iranilaisen Kurdistanin poliittisten voimien liiton”. Perustamisen väitettiin olevan vastaus tammikuussa eri puolilla Irania tapahtuneisiin verisiin yhteenottoihin Iranin hallituksen vastustajien ja maan turvallisuusviranomaisten välillä.
Todellisuudessa uuden liittoutuman perustamisessa sekä Yhdysvalloilla että Israelilla oli sormensa pelissä. Keskeiset Irakin Kurdistanissa olevat iranilaiset kurdiryhmittymät antoivat tukensa jo etukäteen Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäykselle Iraniin. Ne ilmoittavat myös tukevansa Iranin hallituksen kaatamista ja Iranin autonomisen Kurdistanin perustamista.
Yhteistä kaikille Irakin Kurdistanissa toimiville iranilaisille kurdiryhmille on myös se, että ne kouluttavat taistelijoita, joita Irakin puolelta siirtyy Iraniin. Ne toimivat Irakin pohjoisosan vaikeakulkuisessa vuoristossa, jossa raja Iraniin on lähellä. Aseelliset ryhmät väittävät toimivansa myös läntisessä Iranissa, jossa asuu yhteensä lähes kymmenen miljoonaa kurdia.
Irakin Kurdistanissa Iranin kurdiryhmillä arvioidaan olevan 5 000 – 8 000 aseellista taistelijaa. Iranin ja Irakin raja on peräti 1 500 kilometriä pitkä.
Useat selvitykset kertovat aseellisilla ryhmillä olevan kiinteät yhteydet sekä Yhdysvaltain että Israelin tiedustelupalveluihin, joiden on raportoitu myös sekä rahoittavan että aseistavan iranilaisia taistelijoita.
Irak ja Iran sopivat vuonna 2023 maiden keskinäisellä turvallisuussopimuksella, että Irak riisuu iranilaisryhmät aseista ja siirtää taistelijat pois raja-alueilta. Näin ei ole kuitenkaan käytännössä tapahtunut.
Iranin kurdiryhmien innokkuus lähteä sotaan hermostutti Irakin kurdijohtoa
Iranilaisten kurdiryhmien johtajien innokkuus osallistua Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksen ja Iranin hallituksen kaatamisen tukemiseen maahyökkäyksellä on pannut Irakin kurdijohtajat vaikeaan asemaan. He ovat olleet hyvin hermostuneita tilanteesta, koska he eivät halunneet oman puoliautonomisen alueensa joutuvan mukaan sotaan.
Myös Turkin johdon hyvin kielteinen kanta Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäykseen on vaikuttanut Irakin kurdijohtoon. Irakin kurdihallinto, jota Barzanin klaani on jo pitkään johtanut, on myös Turkin läheisimpiä liittolailaisia.
Heti Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksen jälkeen 4.3.2026 Kurdistanin presidentti Nechirvan Barzani keskusteli Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin (kuvassa) kanssa ja kertoi ministerille, ettei Irakin Kurdistan ”halua olla osapuoli sodassa” Teherania vastaan. Irakin kurdijohtajat ovat myös luvanneet Iranin johdolle, että he pitävät silmällä Iranin kurdien tekemisiä Kurdistanin alueella.
Toisen merkittävän kurdiklaanin johtohenkilöihin kuuluva Irakin kurdihallinnon varapääministeri Qubad Talabani ilmoitti julkisesti, ettei Irakin Kurdistan ”ole osa alueellista konfliktia”. Irakin Kurdistan on hänen mukaansa ”puolueeton”.
Irakin Kurdistanin alueen kurdihallinto vaati myös Iranin kurdipuolueita ja niiden aseellisia rymiä pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat vahingoittaa paikallista turvallisuutta ja alueen etuja.
Jo ennen helmikuista hyökkäystä kurdihallinto oli painostanut Iranin kurdipuolueiden johtoa rajoittamaan toimintaansa tavalla, joka suojelisi Irakin kurdien puoliautonomista aluetta.
Turkin presidentti Erdogan esti Iranin kurdien maaoperaation
Myöhemmin kesällä Iranin ulkoministeri Araghchi selvitti yksityiskohtaisesti, mihin toimiin erityisesti Turkki – mutta myös Irakin johto – yhdessä maan kurdijohtajien kanssa oli ryhtynyt, jotta Yhdysvaltain ja Israelin tukema Iranin aseellisten kurdiryhmien hyökkäys Iraniin pystyttiin keväällä estämään.
Araghchi kertoi olleensa yhteydessä Irakin pääministeriin Mohammed Shia al-Sudaniin, joka vielä keväällä johti Irakin hallitusta. Ulkoministeri keskusteli myös Irakin kurdijohtajien kanssa. Hän oli keskustellut heti myös Turkin ulkoministerin Hakan Fidanin kanssa, kun oli saanut tiedon Trumpin keskusteluista iranilaiskurdien mahdollisesta maaoperaatiosta.
Iranin ulkoministeri korosti erityisesti Turkin roolia Iranin aseellisten kurdiryhmien maahyökkäyksen pysäyttämisessä. Hän sanoi Turkilla olleen ”tehokas rooli”.
Araghchin haastattelu, josta mm. Lähi-idän johtaviin uutismedioihin kuuluva Al-Monitor kertoi 20.7.2026, paljasti myös sen, mitä presidentti Trump lehdistötilaisuudessa kesäkuun lopulla Valkoisessa talossa oli tarkoittanut Turkin mahdollisesta osallistumisesta sotaan Iranin puolella. Trump kertoi Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa käymänsä keskusteltun jälkeen, että presidentti Recep Tayyip Erdogan oli harkinnut Turkin liittymistä sotaan Iranin tukemiseksi.
Turkki oli uhannut antaa ilmatukea Iranille, jos Iranin kurdien maahyökkäys Iraniin alkaisi CIA:n ja Israelin tiedustelupalvelun Mossadin suunnitelmien mukaisesti.
Trump oli pakotettu peräytymään
Trump joutui peräytymään maaoperaation toteuttamisesta, kun Erdogan uhkasi tukea sodassa Irania. ”Pyysin häntä pysymään sen ulkopuolella ja hän pysyi”, totesi Yhdysvaltain presidentti keskusteluistaan Erdoganin kanssa. Trump jätti kertomatta, että hän itse oli samalla pakotettu luopumaan Iranin kurdien maahyökkäyksen tukemisesta.
Iran oli hyvin informoitu aseellisten ryhmien aikeista osallistua Iranin hallinnon vastaiseen maaoperaatioon. Heti kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäys helmikuussa alkoi, Iranin asevoimat aloittivat myös drooni- ja ohjusiskut Iranin aseellisia kurdiryhmiä vastaan pohjoisessa Irakissa.
Iranin valtiollinen televisioasema Press Tv kertoi esimerkiksi 5.3.2026, että maan asevoimat olivat iskeneet ”Iranin vastaisia separatistijoukkoja” vastaan. Kyse oli Irakin puolella rajaa Kurdistanin vuoristoalueilla olevista aseellisista iranilaisista ryhmstä.
Iranin väitetään elokuun alkuun mennessä tehneen jo noin tuhat droni- ja ohjusiskua Iranin eri kurdijärjestöjä ja niiden aseellisia ryhmiä vastaan Irakin alueella. Irakin Erbilissä Iran on iskenyt myös Iranin demokraattisen puolueen päämajaa vastaan.
Artikkelikuva: Kurdijoukkoja Irakin ja Iranin rajaseudulla. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA-4.0
Kuvat tekstissä:
1 Recep Tayyip Erdoğan, Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA-4.0
2. Kurditaistelijat Pohjois-Irakissa, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA-2.0
3. Abbas Araghchi, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA-4.0
.jpg){kind=link}