Sotilasliitto Nato on sopinut kylmän sodan aikaisen polttoaineverkostonsa peruskorjauksesta ja ulottamisesta itäisiin jäsenmaihin. Suomi ja Ruotsi ovat olleet polttoaineverkoston mahdollisia uusia kohdemaita.
Verkoston kunnostuksesta sovittiin 22. heinäkuuta Brysselissä, jossa sotilasliiton 32 jäsenmaan suurlähettiläät hyväksyivät maidensa pysyvinä edustajina noin 27 miljardin euron investointi- ja infrastruktuuriohjelman. Kyse on samalla Naton varautumisesta mahdolliseen sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa.
Sotilasliiton polttoaineverkosto – NATO Pipeline System – rakennettiin pääosin kylmän sodan aikana. Kyse on noin 10 000 kilometrin pituisesta sotilaallisesta polttoaineputkistosta, pumppuasemista ja polttoainevarastoista, jotka on tarkoitettu Naton ja sen jäsenmaiden asevoimien käyttöön.
Putkistoverkoston tavoitteena oli kylmän sodan aikana varmistaa läntisesssä Euroopassa lentotukikohtien, satamien ja sotilastukikohtien polttoaineen saanti kriisitilanteessa ilman, että polttoaine jouduttaisiin kuljettamaan säiliöautoilla, junilla ja laivoilla. Putkisto yhdistää nykyisin Länsi-Euroopassa sijaitsevia satamia, öljynjalostamoja, varastoja ja lentotukikohtia.
Nato sopi keskiviikkona Brysselissä myös nostavansa yhteisen budjettinsa ensi vuodeksi noin 6,5 miljardiin euroon samalla kun se hyväksyi ensisijaiset investointitarpeensa seuraaviksi viideksi vuodeksi. Tänä vuonna sotilasliiton budjetti on 5,3 miljardia euroa.
Hankkeesta neuvoteltu pitkään
Polttoaineverkoston peruskorjauksesta ja laajentamisesta Nato-maat ovat neuvotelleet jo pitkään. Hanke ei ole aiemmin edennyt Turkin vastustuksen vuoksi.
Amerikkalaisen Politico -lehden mukaan Naton pääsihteerin Mark Rutten ja Naton Euroopan joukkojen komentajan, yhdysvaltalaisen kenraali Alexus Gregory Grynkewichin painostuksen tuloksena myös Turkki taipui näyttämään peruskorjaukselle vihreää valoa. Turkin arvellaan saaneen samalla nopeutetusti rahoitustukea eräille omille hankkeilleen.
Naton polttoaineverkoston kunnostaminen ja laajentaminen on yksi Naton historian suurimmista yhteisrahoitteisista infrastruktuurihankkeista. Sen rakentamiselle ei ole tarkkaa aikataulua, mutta hanke kestänee 20 – 25 vuotta.
Hanketta on perusteltu ennen muuta Ukrainan sodalla ja muuttuneella Euroopan tilanteella.
Saksalaiskenraali haluaa putkiston myös Suomeen – kustannukset miljoona euroa kilometri
Saksalainen kenraaliluutnantti Kai Rohrschneider kertoi maaliskuussa uutistoimisto Reutersille antamassaan haastattelussa, että putkiston rakentaminen maksaa miljoona euroa kilometriltä. Kenraali kannatti putkiston ulottamista myös Suomeen.
Rohrschneider on huolissaan siitä, että Naton hävittäjille ja panssareille ei riitä polttoainetta, jos Venäjä hyökkää. Pelkästään yksi panssariprikaati saattaa kuluttaa liikesodankäynnissä yhden päivän aikana yli 300 000 litraa polttoainetta.
Rohrschneider johtaa Saksan Ulmiin sijoitettua Naton yhteisoperaatioiden
johtoporrasta, jonka tehtävänä on koordinoida sotilasliiton vahvistusten pääsyä taistelukentälle. Myös Suomi on edustettuna yhteisoperaatioiden johtoportaassa.
Helsingin Sanomat kertoi kenraaliluutnantin haastattelusta 15.3.2026
Perussuomalaiset kannattavat putkiston rakentamista
Naton putkiverkoston laajentamisesta Suomeen ei ole julkisuudessa juuri keskusteltu. Kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps) vaati kuitenkin verkoston laajentamista Suomeen ja Ruotsiin jo keväällä Kreikassa järjestetyssä Delphi Economic Forumissa.
Nykyinen putkiverkosto kattaa 12 Länsi-Euroopan Nato-maata. Itäiset jäsenmaat ovat pitkään vaatineet putkiston ulottamista myös Puolaan ja edelleen Baltian maihin. Viime aikoina keskustelu on laajentunut koskemaan myös Suomea, Ruotsia ja Romaniaa.
Suomeen ulottuva putkisto mahdollistaisi polttoaineen nopean siirtämisen myös Pohjois-Euroopan eri osiin. Kyse ei siis olisi pelkästään Suomesta, vaan koko Naton pohjoisesta sivustasta ja sen logistisen verkoston vahvistamisesta. Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen on suunnitteilla kymmeniä Naton tukikohtia, joista osa on jo rakenteilla.
Junnilan mukaan vain Tanskaan ulottuva putkiverkosto ei palvele kriisitilanteissa sotilasliiton tarpeita riittävän tehokkaasti, koska Naton ulkoraja sijaitsee Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja perustelee putken rakentamista huoltovarmuudella ja toteaa Yhdysvalloista tulleen keskeinen energiantoimittaja sen jälkeen, kun Euroopan unioni päätti luopua venäläisestä energiasta. Lähes viidennes Euroopan öljyntuonnista ja runsaat puolet nesteytetystä maakaasusta tulee nykyisin Yhdysvalloista.
Junnila on vaiennut sotilasliiton putkiston rakentamiskustannuksista.
Kuva: Roger May/Pipeline at Moscar/Creative Commons, lisenssi: CC BY-SA 2.0
6 kommenttia julkaisuun “Naton polttoaineverkostoa laajennetaan miljardeilla”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Täysin hukkaan heitettävät investoinnit! NATO ei millään pysty suojelemaan putkistoaan Venäjän nykyisiltä ja kehittelyn alla olevilta ohjuksilta.
Sotaan valmistaudutaan sen sijaan, että panostettaisiin diplomatiaan, ystävälliseen kanssakäymiseen kaupankäynnin ja matkustelun merkeissä sekä laajan turvallisuussopimuksen laatimiseen. Käytännöllisesti katsoen kaikki Euroopassa ja Aasiankin puolella hyötyisivät monin tavoin.
Miksi sitten tämä kaikilla mittareilla vahingollinen ja turvallisuuttakin vähentävä militarisointi? Keksikää paremmat selitykset, mutta mielestäni – ihmisten yleisen pahuuden lisäksi – kysymys on länsiliiton globaalin hegemonian pönkittämisestä, sekä rasistisesta russofobiasta mitä Venäjään tulee. Puheet Venäjän uhasta ovat tietenkin peitetarina, joka ikävä kyllä uppoaa kansaan.
Ukraina-projekti on sotaisa yritys kaataa Venäjä. Jos se näyttää onnistuvan, meille koittaa vaaralliset ajat. Jos yrityksestä peräännytään, niin silloin viimeistään tajuamme kansakuntana, kuinka nurkkaan olemme itsemme ajaneet satsatessamme kaiken hyväntahtoisen naapurimme tuhoamiseen.
Venäjä ei kaadu, ja jos joku kaatuu, niin se on länsi. Tuollainen maanpinnalla oleva putkisto on helppo tuhota toimintakyvyttömäksi. Mutta nämä viisaat poliittiset johtajat laittavat mieluummin miljardeja sotaan kuin, että ihmiset saisivat leipää ja hoitoa.
”Ukraina-projekti on sotaisa yritys kaataa Venäjä. Jos se näyttää onnistuvan, meille koittaa vaaralliset ajat.”
Tuohon pyrkivät lännen poliitikot ja virkamiehet eivät näytä tajuavan, että ydinasevaltiota ei voi voittaa sodassa ei etenkään maailman kahta vahvinta sellaista. Jos sellainen ihme olisi tapahtumassa, että ne näyttäisivät häviävän jonkun sodan, ydinasevaltion olisi pakko turvautua ydinaseisiin ja se olisi (ihmisen) maailmanloppu – kaikki häviäisivät – nekin, jotka eivät ole edes sodassa mukana.
Edes sellaista pientä ydinasevaltaa kuin P-Korea tai Israel ei voi voittaa. Esimerkiksi USA voisi omalla ydinasemateriallaan helposti tuhota P-Korean niin että kiveä ei jäisi kiven päälle. Sitä ennen he kuitenkin joutuisivat seuraavan kysymyksen äärelle: ”Kuinka monta yhdysvaltalaista suurkaupunkia P-Korea pystyy tuhoamaan omilla ydinaseillaan? Otammeko sen riskin?”
Lännessä on kuitenkin ainakin yksi taho, joka tietää tasan tarkkaan mistä on kyse. Se taho hyötyy ja rikastuu jokaisesta sodasta joka maailmassa käydään. Se taho ei välitä paskaakaan minkään maan ihmisistä, vaan on valmis uhraamaan sodan alttarille kaikki liikenevät joukot. Mitä pitempään sodat kestävät, sen parempi. Tämä taho on myös valmis ottamaan riskejä ja se luottaa siihen, että kukaan ei halua kuitenkaan sytyttää ydinsotaa, joka veisi hyvän kuolintarvikebisneksen siltäkin.
Mutta entäpä jos…
On kuitenkin olemassa se mahdollisuus, että suuri ydinasevaltio ei voita jotain sotaa eli tavallaan häviää sen, vaikka ei eksistentiallisesti häviäkään (jolloin se turvautuisi viimeisenä keinona ydinaseisiin). Yhdysvalloille esimerkiksi on käynyt näin usein: Afganistan, Irak, Vietnam,.. ja seuraavana tulee Iran, joita se ei voita eli joille se tavallaan häviää vaikka jääkin valtiona eloon.
Niin, mutta jos puhutaan eksistentiaalisen uhan eli häviön torjumisesta ydinaseilla, kyse on Antti Rokan asenteesta: siinä kuoloo muutama ukko vastapuoleltakin ensittäi.
Toisaalta taktisten ydinkärkien saastutusalue on vain halkaisiljaltaa 30 km, olen lukenut. Niiden ”maltillinen” käyttö ei merkitsisi totaalista tuhoa ihmiskunnalle, ellei tilanne karkaa käsistä. Mutta esim. Suomesta osa muuttuisi elinkelvottomaksi, jos Venäjä tuhoaisi taktisilla ydinkärjillä kaikki Naton 15 tukikohtaa Suomessa.