Turkin Ankarassa keskiviikkona päättynyt sotilasliitto Naton kaksipäiväinen huippukokous nimesi jälleen kerran Venäjän pääuhakseen. Venäjä on huippukokouksen hyväksymän päätöslauselman mukaan pysyvä uhka sekä euroatlanttiselle turvallisuudelle että vakaudelle.
Myös Kiinaa huippukokouksessa arvosteltiin kovasanaisesti. Sen väitettiin mm. mahdollistavan Venäjän sodankäynnin Ukrainassa.
Aikaisempaan tapaan kaikki huippukokoukseen osallistuneet 32 Naton jäsenvaltiota vannoivat uskollisuutta ja sitoutumista sotilasliiton ns. viidenteen artiklaan, joka lupaa kaikkien jäsenmaiden puolustavan mitä tahansa jäsenmaata, joka joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
”Yhtenäisyytemme, solidaarisuutemme ja yhteinen voimamme pysyy liittoutumamme miljardin kansalaisen sekä vapaiden ja demokraattisten kansakuntien rauhan, turvallisuuden ja vaurauden perustana”, toteaa yksimielisesti hyväksytty päätöslauselma juhlalliseen tapaansa.
Sotilasliiton jäsenmaiden rauhaa, turvallisuutta ja vaurautta on vuoden 2025 aikana vahvistettu investoimalla yli 139 miljardia dollaria aseisiin ja asejärjestelmiin, todetaan päätöksessä. Ja lisää mittavia yli 200 miljardin dollarin investointeja varustelumenoihin on luvassa myös jatkossa.
”Rakennamme tulevaisuutta: voimakkaampaa Eurooppaa voimakkaammassa Natossa”, luvataan päätöslauselmassa.
Valtavirtamedia lännessä on luonnehtinut Naton huippukokousta ja samalla myös koko sotilasliittoa yhtenäiseksi ja tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi ennen muuta siksi, että päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti.
Huippukokouksen todellisuus oli kuitenkin täynnä ristiriitoja, jotka koskevat ennen muuta sotilasliiton tulevaisuutta ja Yhdysvaltain roolia Natossa.
Nato varautuu Ukrainan sodan jatkamiseen
Ukrainalle sotilasliitto lupasi jälleen kerran ”järkähtämättömän tukensa” ja myös paljon aseita, rahaa ja aseteollisuuden investointeja.
Nato hyväksyi huippukokouksessa päätöksen tukea Ukrainaa sotilaallisesti sekä tänä vuonna että ensi vuonna vähintään 70 miljardilla eurolla. Eli yhteensä ainakin 140 miljardilla eurolla kahden vuoden aikana. Nato valmistautuu näin Ukrainan sodan jatkamiseen.
Huippukokoukseen osallistuneet Naton jäsenmaat – myös Suomi – sitoutuivat Ukrainan sotilaallista tukea koskevan uuden päätöksen hyväksyessään merkittäviin lisäkustannuksiin.
Presidentti Donald Trump ilmoitti tavatessaan presidentti Volodymyr Zelenskyn Yhdysvaltojen olevan valmis antamaan Ukrainalle lisenssioikeudet Patriot-ilmatorjuntaohjusten valmistamiseksi. Ukraina oli jo etukäteen ilmoittanut ykköstavoitteekseen huippukokouksessa maan ilmatorjunnan parantamisen.
Trump oli valmis myös jatkossa aseistamaan Ukrainaa amerikkalaisaseilla, jos muut Nato-maat ovat valmiit maksamaan kaikki tästä aiheutuvat kustannukset. Suomi on yksi niistä Naton jäsenmaista, jotka maksavat ja välittävät Yhdysvaltojen valmistamaa uutta aseistusta Ukrainalle.
Ukrainan jatkossa saaman sotilaallisen lisätuen ei kuitenkaan uskota muuttavan ratkaisevasti sen paremmin sodan yleistä suuntaa kuin tilannetta pitkällä rintamallakaan.
Trump sanoi olevansa hyvin pettynyt Natoon
Sotilasliiton nykytilasta ja myös sen epävarmasta tulevaisuudesta saa parhaimman kuvan seuraamalla Yhdysvaltain presidentin puheita ja toimintaa Naton huippukokouksessa.
Trump aloitti heti Ankaraan saavuttuaan sotilasliiton ankaran arvostelun. Yhdysvaltain presidentti sanoi olevansa ”hyvin pettynyt” Natoon. Hän arvosteli liittolaisia ennen muuta siitä, etteivät ne tunnusta Yhdysvaltojen normaalia suurempaa roolia Natossa.
”Olen hyvin järkyttynyt Natosta. Meitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Olemme maksaneet suhteettoman paljon. Oli aika, jolloin me maksoimme sata prosenttia Natosta ja muut maat eivät maksaneet mitään”.
”Miksi me käyttäisimme satoja miljardeja dollareita eivätkä he kuitenkaan tue meitä”, kysyi Trump viitaten keskeisiin Nato-maihin. ”Me olemme aina tukeneet heitä”.
Moitteet jatkuivat toteamuksella, etteivät Naton jäsenmaat käytä myöskään nyt riittävästi voimavaroja varusteluun. Trump kohdisti kriittisiä sanoja myös eurooppalaisten liittolaisten harjoittamaan maahanmuutto- ja energiapolitiikkaan.
Trump avomielisenä – ”En olisi osallistunut lainkaan, ellei Erdogan olisi ystäväni”
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan järjesti Naton jäsenmaiden johtajille viralliset illalliset. Ensimmäistä kertaa Naton huippukokousten historiassa sotilasliiton ja sen jäsenmaiden arvostelu oli illallisten pääanti.
Trump ilmoitti heti suorasukaiseen tapaansa, ettei hän olisi osallistunut koko huippukokoukseen, jos kokous olisi pidetty jossain muualla kuin Turkin Ankarassa. Ja jos isäntänä olisi ollut joku muu kuin hänen ystävänsä Erdogan.
”Todennäköisesti en olisi osallistunut”, sanoi Yhdysvaltain presidentti, joka moitti illallisilla kovasanaisesti Yhdysvaltain osakseen saamaa kohtelua.
”Meitä ei ole kohdeltu hyvin”, sanoi Trump ja viittasi Iranin sotaan. ”Me näimme, mitä tapahtui Iranissa. Me emme tarvinneet kenenkään apua. Naton eurooppalaiset liittolaiset sanoivat meille, etteivät he tule”. Trump arvosteli ennen muuta Italiaa, Saksaa ja Ranskaa. ”He kieltäytyivät tukemasta meitä”.
Trump väitti Yhdysvaltojen investoineen ”suunnattoman paljon” eurooppalaisten maiden ja heidän kansalaistensa suojeluun aikaisemmin Neuvostoliittoa vastaan ja nyt Venäjää vastaan.
”Tilanne on se mikä on. He eivät olleet innokkaita auttamaan meitä. Testasin heitä nähdäkseni, ovatko he kanssamme. Jos me autamme heitä, en ole vakuuttunut, että he olisivat kanssamme”.
”Miksi käytämme miljardeja dollareita, jos he eivät ole kanssamme”, kysyi Trump ennakoiden puheillaan Yhdysvaltojen vähentävän maksuosuuttaan nykyisestä.
Trump haluaa Grönlannin Yhdysvalloille ja Nato-liittolaiset tuekseen Irania vastaan
Trump otti jo ennen Ankaraan saapumistaan jälleen esille myös Grönlannin toistaen aikaisemmat vaatimuksensa siitä, että arktisen alueen suurimman saaren pitäisi olla Yhdysvaltain valvonnassa. Sama jatkui huippukokouksessa.
”Grönlanti on hyvin tärkeä Yhdysvalloille, mutta se ei ole tärkeä Tanskalle”.
Trumpin mukaan Yhdysvallat tarvitsee saarta ”suojellakseen maailmaa”. Hän viittasi myös Venäjän ja Kiinan laivastojen muodostamaan uhkaan.
Tavatessaan huippukokouksen ensimmäisenä päivänä Naton pääsihteerin Mark Rutten Trump ilmoitti haluavansa saada Grönlannin Yhdysvaltain haltuun. ”En ole tyytyväinen Natoon sen takia, mitä on tehty Grönlannin kanssa”, sanoi Trump.
Yhdysvaltain presidentti arvosteli jälleen liittolaisiaan myös siitä, etteivät ne halunneet auttaa Yhdysvaltoja ja Israelia sodassa Irania vastaan. Trump kutsui Irania ”numero ykköseksi terrorismin tukemisessa”.
Trump nimesi Saksan, Ranskan, Britannian ja Italian suorasanaisesti ”nahjuksiksi” ja Espanjan ”toivottomaksi tapaukseksi”.
Trump kehotti valmistelemaan sanktioita Espanjaa vastaan
Espanjan niskurointi Yhdysvaltain aggressiivista sotapolitiikkaa vastaan on saanut Trumpin ottamaan maata johtavan sosialidemokraattisen pääministerin Pedro Sanchezin hampaisiinsa. Trump on uhannut Espanjaa mm. ylimääräisillä tullimaksuilla. Trumpin uhittelu Espanjaa vastaan jatkui huippukokouksessa.
Trump leimasi huippukokouksessa Espanjan kaiken kaikkiaan ”kauheaksi kumppaniksi” ja ”toivottamaksi tapaukseksi” Natossa. ”He eivät osallistu, he eivät maksa. En halua olla missään tekemistä Espanjan kanssa”.
”Emme enää halua harjoittaa kaupallista liiketoimintaa Espanjan kanssa”, sanoi presidentti Trump puhuessaan Naton huippukokouksessa toimittajille. Trump totesi lisäksi, ettei hän halua myöskään enää keskustella Espanjan kanssa.
Arvosteltuaan kovasanaisesti Espanjaa Trump kääntyi Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessentin puoleen. ”Haluan sinun lopettavan kaupan”. Presidentti Trumpin kerrotaan myös jo määränneen hallintonsa valmistelemaan listaa espanjalaistuotteista, joiden tuonti Yhdysvaltoihin voidaan kieltää.
Trumpin sanasota alkoi jo viime kesäisessä Naton huippukokouksessa Haagissa, kun Espanja ainoana sotilasliiton jäsenmaana kieltäytyi hyväksymästä varustelumenojen korottamista viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Sanasota kiihtyi uudelleen vuoden 2026 alkupuolella erityisesti sen jälkeen kun Espanjan hallitus kielsi Yhdysvaltoja käyttämästä Espanjan alueella olevia lentotukikohtaa hyökkäyksissä Irania vastaan. Trump on syyttänyt erityisesti Espanjaa haluttomuudesta tukea Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäystä Iraniin.
Amerikkalaissotilaita on Espanjassa olevissa tukikohdissa kuitenkin yhä lähes neljä tuhatta. Espanja on sallinut aikaisemmin Yhdysvaltain käyttää Atlantin takaisissa sotilasoperaatioissa kahta tärkeää ilmavoimien tukikohtaa.
Sanchez on toiminut Espanjan pääministerinä vuodesta 2018. Trumpin hallinto yrittää nyt pitää huolta yhdessä Espanjan oikeiston kanssa siitä, että Sanchez kaatuu viimeistään seuraavissa vaaleissa. Vihakampanja häntä vastaan laajenee koko ajan.
Naton pääsihteeri myötäili Trumpia: ”Sodan aloittaminen Irania vastaan oli viisas päätös”
Naton pääsihteeri Rutte teki parhaansa vakuuttaakseen Trumpin siitä, että läntinen Eurooppa aikoo jatkaa investointeja Yhdysvaltain aseteollisuuteen. Rutten mukaan Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset ostavat jatkossakin suuria määriä amerikkalaisia aseita ja asejärjestelmiä.
Naton pääsihteeri ei unohtanut myöskään kehua Trumpia siitä, että presidentti oli varmistanut sen, että eurooppalaiset Nato-maat satsaavat nyt varusteluun enemmän varoja kuin koskaan aikaisemmin. Tapansa mukaan Rutte kiitti Trumpia ylitsevuotavin sanoin. ”Kyse on suurista uutisista, siitä mitä hän tekee Naton puolesta”.
Kesken huippukokouksen Trump antoi myös määräyksen pommittaa kymmeniä kohteita Iranissa.
Rutte puolestaan antoi täyden tukensa Yhdysvaltain uusille sotatoimille Irania vastaan. Sodan aloittamista Irania vastaan Naton pääsihteeri piti myös ”viisaana päätöksenä”. Rutte lisäsi antavansa ”täyden tukensa” myös sille, ettei tulitaukoa Iranin kanssa enää noudateta. Tulitauon rikkomista pääsihteeri kehui ”vahvaksi” ja ”välttämättömäksi vastaukseksi”.
Rutte teki parhaansa vakuuttaakseen huippukokoukseen osallistuneita siitä, ettei Trumpin johtama Yhdysvallat aio vain pysyä Naton uskollisena jäsenenä, vaan myös vahvistaa toiminnallaan koko sotilasliittoa. Yhä harvempi kuitenkaan enää luottaa pääsihteerin katteettomiin ylisanoihin sotilasliiton loistavasta tulevaisuudesta.
Tosiasiassa Trumpin esiintyminen huippukokouksessa ei jättänyt minkäänlaista epäselvyyttä siitä, etteikö Yhdysvaltojen suhde Natoon olisi jo perustavanlaatuisesti muuttunut.
Epäselväksi ei jäänyt sekään, etteikö Yhdysvallat jatkaisi joukkojensa ja aseistuksensa vetämistä pois Euroopasta. Naton merkitys Yhdysvalloilla ei enää ole yhtä tärkeä kuin aikaisemmin.