Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) allekirjoitti Ankarassa Naton huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä puolustusteollisuusfoorumissa yhteensä 12 puolustusteollisuutta koskevaa sopimusta ja aiesopimusta.
Jos kaikki hankkeet johtavat Suomen täysimääräiseen osallistumiseen, niiden kustannukset voivat pitkällä aikavälillä nousta useisiin miljardeihin euroihin.
Samaan aikaan Euroopan unioni valmistelee laajoja yhteisiä ohjelmia unionin jäsenmaiden aseistautumiseksi. Niiden tavoitteena ilmoitetaan olevan jäsenmaiden puolustuskyvyn vahvistaminen kehittämällä yhdessä sotilaallisia suorituskykyjä.
Myös EU:n varustautumishankkeisiin osallistuminen kasvattaa Suomen puolustusmenoja miljardikaupalla tulevina vuosina.
Yksikään eduskuntapuolue ei ole toistaiseksi ilmaissut suhtautuvansa kriittisesti näihin hankkeisiin.
Naton varustelumenot kasvavat jopa kymmeniä miljardeja
Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan Ankarassa julkistettujen puolustusteollisuushankkeiden kokonaisarvo nousee helposti 15–25 miljardiin euroon. Ja jos mukaan lasketaan ohjelmien täysimääräinen toteutus ja myöhemmät optiot, kokonaisuus voi nousta jopa 30 miljardiin euroon.
Koska valtaosa hankkeista on monikansallisia Nato-ohjelmia, Suomen lopullista osuutta ei vielä pystytä arvioimaan tarkasti. Selvää kuitenkin on, että Suomen vastuut liikkuvat useissa miljardeissa euroissa.
Keskeiset hankkeet liittyvät ilmatorjuntaan, avaruusjärjestelmiin, kriittisiin raaka-aineisiin, ohjustuotantoon sekä puolustusteollisuuden yhteishankintoihin.
Ilmavalvontakoneet suurin yksittäinen hanke
Suurin yksittäinen ohjelma koskee ruotsalaisia Saab GlobalEye -ilmavalvontakoneita, joilla Nato aikoo korvata vanhentuneen AWACS-kalustonsa.
Yhden koneen hinnaksi arvioidaan noin 400–450 miljoonaa dollaria, jolloin kymmenen koneen hankinnan kokonaisarvo on noin 4–4,5 miljardia dollaria eli 3,7–4,2 miljardia euroa.
Häkkäsen mukaan Suomi tavoitteena on hankkia myöhemmin myös oma GlobalEye-kone. Kyse olisi Suomen kansallisesta suorituskyvystä, joka olisi samalla osa Naton yhteistä ilmapuolustus- ja johtamisjärjestelmää.
Rahaa ilmaan ja merille
Suomi liittyi myös useamman Nato-maan yhteiseen aiesopimukseen Northrop Grumman MQ-4C Triton -merivalvontalennokkien hankkimiseksi. Mukana ovat myös ainakin Norja, Saksa ja Tanska.
Kokonaisarviota merivalvonnan kustannuksista ei ole julkaistu, mutta aiempien kauppojen perusteella yhden järjestelmän hinnaksi arvioidaan 250–350 miljoonaa dollaria. Viiden lennokin ohjelman arvo voi nousta noin kahteen miljardiin dollariin.
Lisäksi Suomi liittyi Airbus A330 MRTT -ilmatankkauslaivaston laajentamiseen sekä Airbus A400M -kuljetuskonelaivaston käyttöä koskevaan yhteistyöhön. Yksi uusi A330 MRTT maksaa noin 250–300 miljoonaa euroa, joten usean koneen hankinta merkitsee helposti 1–3 miljardin euron ohjelmaa.
Myös EU rakentaa yhteistä suorituskykyä
Samaan aikaan EU-komissio valmistelee viittä laajaa puolustusohjelmaa, joiden tarkoituksena on kehittää jäsenmaiden yhteisiä sotilaallisia suorituskykyjä. Painopisteinä ovat drooni- ja vastadroonijärjestelmät, merialueiden ja merenpohjan puolustus, ilma- ja ohjuspuolustus, avaruuspuolustus sekä EU:n itärajan turvallisuuden vahvistaminen.
Ensimmäisenä käynnistettävän DECODER-ohjelman, joka keskittyy drooni- ja vastadroonijärjestelmiin, investointien arvioidaan olevan 3,5–5 miljardia euroa. Itärajan valvontaa ja ilmapuolustusta tehostetaan EU:n Eastern Flank Watch -ohjelmalla. Sen investointitarpeeksi arvioidaan peräti 60–100 miljardia euroa.
EU:n yhdistetyn ilma- ja ohjuspuolustuksen (EU-FAMD) rakentamisen kustannuksiksi arvioidaan 55–80 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Meripuolustusta ja vedenalaisen infrastruktuurin suojaamista kehittävän IMSD-ohjelman investointien arvioidaan olevan 43–72 miljardia euroa vuoteen 2045 mennessä.
Avaruuspuolustusta kehittävän SPACE-ohjelman kustannuksiksi arvioidaan noin 24 miljardia euroa vuoteen 2034 mennessä.
Suomi mukana kaikissa ohjelmissa
Keskimäärin kuhunkin EU-hankkeeseen osallistuu noin 18 jäsenvaltiota. Suomi on mukana kaikissa viidessä ohjelmassa.
Hankkeille on varattu alkuvaiheessa yhteensä noin 325 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, mutta varsinaiset investoinnit ovat moninkertaisia. Jäsenmaiden neuvosto käsittelee seuraavaksi ohjelmien virallisen perustamisen, minkä jälkeen määritellään osallistujat, tavoitteet, tekniset vaatimukset ja investointien lopullinen laajuus.
Kun ohjelmat hyväksytään, ne voivat saada rahoitusta Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta sekä myöhemmin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Euroopan kilpailukykyrahastosta.
Kuva: Tim Felce, Airwolfhound, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY SA 2.0
3 kommenttia julkaisuun “Nato ja EU varustautuvat tähtitieteellisillä summilla”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Normaali naapurimaiden välinen ystävyys ja reilu suhtautuminen olisi tullut paljon halvemmaksi. Itse asiassa rahojen virta olisi juossut maatamme kohti eikä päinvastoin. Kaikki tämä tuhlaus on tietenkin turhuuksien turhuutta, mutta pahimmassa tapauksessa naapurimaidemme ihmisten ja/tai itsemme tuho.
Kuten olen aikaisemmin sanonut, niin Suomi käy soitellen sotaan ja kohti tuhoa ja konkurssia.
Ainoa tie pelastukseen on ero Natosta ja EUsta ja irtisanottava DCA-sopimus. Sen jälkeen Suomen uusi hallitus aloittaa yhteistyön Venäjän kanssa avaten rajat ja tehden Uuden YYA-sopimuksen Venäjän kanssa.
Nykyiset johtajat kuten Stubb, Orpo, Häkkänen, Valtonen ja Niinistö asetetaan tutkintaan mahdollisen maanpetoksen tai muun rikoksen takia.
Meikäläinen on ”äimän käkenä” seurannut herra Häkkäsen reisaamista maailmalla allekirjoittamnassa sopimuksia, jotka ”maksavat maltaita”. Liekö joku (?) antanut hänelle valtuudet siihen..