Pöly laskeutui lopulta varsin pian. Mutta jälkipyykki jatkuu.
Eurooppalaisen median valokeila kääntyi elokuun alkupäivinä Afrikan pohjoiskärjessä sijaitsevaan Ceutaan, kun arviolta 70 000 ihmistä ylitti laittomasti Marokon ja Espanjan välisen rajan. Ihmiset kiipesivät yli raja-aitojen ja uivat Espanjaan kuuluvalle maakaistaleelle. Euronewsin espanjalaisilta viranomaisilta saamien tietojen mukaan jopa 88 ihmistä on kuollut kriisissä.
Espanja sai kuitenkin tilanteen haltuun melko nopeasti. Mediatietojen mukaan maa on onnistunut palauttamaan miltei kaikki maahantulijat takaisin Marokon puolelle. Lisäksi heistä ei käytännössä yksikään päässyt Manner-Espanjan puolelle, saati muualle Eurooppaan.
Avoimeksi jäi kuitenkin joukko kysymyksiä. Mikä sai Vaasan tai Hämeenlinnan kokoisten kaupunkien koko asukaslukua vastaavan määrän ihmisiä yhtäkkiä ryntäämään Espanjaan? Miksi juuri nyt?
Miksi erityisesti Yhdysvalloissa iloittiin tapahtuneesta? Entä mihin unohtui Euroopan unionin usein peräänkuuluttama ”yhtenäisyys” ja ”solidaarisuus”?
EU:n syyttävä sormi kohti Espanjaa
Muualla EU:ssa reaktiot Ceutan tilanteeseen olivat voimakkaita. Espanjan sisällä maan oikeisto-oppositio käytti tilannetta hyväkseen ja hyökkäsi rajusti demaripääministeri Pedro Sanchezin vasemmistohallitusta vastaan. Oikeiston mukaan kaaoksen taustalla oli hallituksen aiemmin tänä vuonna tekemä päätös, jonka mukaan jopa puoli miljoonaa maassa ollutta siirtolaista sai jäädä laillisesti maahan.
Myös muissa maissa erityisesti kova oikeisto yhtyi arvosteluun. Italiassa pääministeri Giorgia Meloni vaati Espanjan erottamista vapaata liikkuvuutta tarkoittavasta Schengenin sopimuksesta. Samaa väläyttivät myös Tšekin pääministeri Andrej Babis, Tanskan demaripääministeri Mette Frederiksen sekä Suomen perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen.
Suomessa pääministeri Petteri Orpo (kok) joutui toteamaan Rantasen puheet yksityisajatteluksi.
Poliittisessa tuoksinassa unohtui kuitenkin se, ettei Ceuta ole osa Schengeniä eikä sen alueelle pääsy mahdollista vapaata liikkumista muualla EU:ssa. Lisäksi muut EU-maat eivät voi erottaa toista valtiota Schengenistä.
Edelleen Puolan pääministeri Donald Tusk ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz vaativat Espanjaa turvaamaan rajansa, jos halutaan, että ”Schengen jää henkiin”. Itävallan liittokansleri Christian Stocker puolestaan syytti Espanjaa ylimääräisten houkuttimien luomisesta laittomalle siirtolaisuudelle. Vaatimuksiin yhtyi myös Ruotsin kokoomuslainen pääministeri Ulf Kristersson.
Mihin unohtui EU:n solidaarisuus?
EU-maiden reaktiot ovat räikeässä ristiriidassa suhteessa aiempiin maahantulokriiseihin. EU:n vastaus oli nopea, kun noin 40 000 ihmistä yritti Valko-Venäjältä Puolaan ja Baltian maihin syksyllä 2021.
Tuolloin EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen linjasi, että kyseessä on hybridihyökkäys. Samalla hän julisti EU:n solidaarisuutta Puolaa kohtaan. Sama viesti kuului käytännössä kaikista unionin jäsenmaista, ilman soraääniä. Erikoista onkin, etteivät EU-johtajat ole juuri arvostelleet Marokkoa.
Mediatiedot sekä sosiaalisessa mediassa laajasti levinneet videot näyttävät, miten Marokon puolella väkeä rahdattiin kuorma-autoilla, rekoilla ja busseilla kohti Espanjan vastaista rajaa. Samalla Marokon poliisi avusti rajan yli pyrkineitä nuoria miehiä vahtimalla kuorma-autojen purkamista. Marokon rajavartijat avasivat maasta lähtijöille rajaportteja vaatimatta näiltä minkäänlaisia matkustusasiakirjoja, kuten passeja.
Marokon viranomaiset ovat virallisissa lausunnoissaan syyttäneet tilanteesta sosiaalisessa mediassa levinneitä perättömiä huhuja,
Maa ei silti ole ensimmäistä kertaa asialla. Edellinen kriisi Espanjan vastaisella rajalla nähtiin vuonna 2021, kun Marokko laski rajan yli noin 8 000 ihmistä. Asiantuntija-arvioissa sanotaan taustalla olleen Espanjan päätös ottaa sairaalahoitoon Polisario-johtaja Brahim Ghali. Polisario on Länsi-Saharan valtiollista itsenäisyyttä ajava liike, joka elää käytännössä kokonaan Marokon verivihollisen ja naapurin Algerian tuen varassa.
Espanjan ja Marokon keskinäistä sympatiaa ei ole edistänyt sekään, että vain hiukan ennen rajakriisiä pääministeri Sanchez vieraili Algeriassa vahvistamassa maiden hyviä suhteita.
Espanjan valtiollinen televisioyhtiö RTVE ja radioketju Cadena Ser ovatkin uutisoineet, että paikalliset tiedustelupalvelut varoittivat toistuvasti maata kohtaavasta rajakriisistä. Lisäksi arvostettu espanjalaislehti El País uutisoi lähteisiinsä nojaten, että myös Marokon tiedustelupalvelu oli tietoinen tuhansien siirtolaisten siirtymisestä Espanjan rajalle, ja jopa salli siirtolaisten ryntäämisen Ceutaan.
Trump pitää Espanjaa verivihollisena
Suomen tiedotusvälineissä on kuitenkin lähes kokonaan jäänyt huomiotta Yhdysvaltojen rooli ja reaktiot Ceutan selkkauksessa.
Marokko on Yhdysvaltojen läheisin poliittinen ja sotilaallinen liittolainen Afrikassa. Liittolaisuuden kunniaksi maan kuningas Muhammed VI nimesi – vain hiukan ennen Ceutan kriisiä – kiistanlaisen Länsi-Saharan alueen halki kulkevan tuhannen kilometrin moottoritien Yhdysvaltojen presidentin Donald J. Trumpin valtaväyläksi.
Samalla Yhdysvaltojen johtajuutta korostava konservatiivinen ajatuspaja American Enterprise Institute on vaatinut Trumpia ja ulkoministeri Marco Rubiota aggressiivisiin toimenpiteisiin, jotta Espanja voitaisiin työntää pois ”Marokkoon kuuluvilta” alueilta, kuten Ceutasta.
Lisäksi Yhdysvaltain edustajainhuoneen määrärahavaliokunnan keväinen mietintö kehottaa liittovaltion viranomaisia painostamaan Espanjaa, jotta maa ryhtyisi neuvottelemaan sen Afrikassa olevien alueiden palauttamisesta Marokolle.
Keskeisin kysymys – joka heijastuu myös Ceutan rajakriisiin – onkin Yhdysvaltojen ja Espanjan välinen äärimmäisen tulehtunut suhde.
Espanja oli yksi ainoista valtioista, joka vastusti jo sotilasliitto Naton Haagin huippukokouksessa 2025 Trumpin läpirunnomaa tavoitetta viiden prosentin puolustusmeno-osuudesta bruttokansantuotteesta.
Sen jälkeen Trump on ollut raivoissaan Sanchezin hallitukselle monta kertaa. Erityistä närää on aiheuttanut Espanjan kielto käyttää maassa olevia sotilastukikohtia Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyssodassa Irania vastaan.
Trumpin mukaan kaikki kahdenvälinen kauppa maiden välillä on katkaistava, eikä hän halua olla millään tavalla tekemissä Espanjan kanssa. Ceutan kriisin yhteydessä Yhdysvaltojen presidentti on ollut avoimesti vahingoniloinen.
Hybridivaikuttamisella on monet kasvot ja monta ilmansuuntaa.
Natalia Sinervo
Kuva: Lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA 4.0