Monet ns. asiantuntijat ovat jo Yhdysvaltain välivaalien edellä ehtineet väittää, että vaalitulos voi tehdä presidentti Donald Trumpista presidenttikauden loppuajaksi eli seuraaviksi kahdeksi vuodeksi ”ramman ankan”.
Amerikkalaistermi ”lame duck” – rampa ankka – on ollut ahkerasti käytössä myös sen jälkeen, kun kävi selväksi demokraattisen puolueen voittaneen enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Totta kai demokraatit yrittävät ottaa haltuunsa kongressin enemmistönsä avulla heti ensi vuoden alusta sekä lainsäädäntövallan että budjettivallan. Myös Trumpin hallinnon kyky päättää yksipuolisesti keskeisistä oman hallintonsa viranhaltijoiden nimityksistä vaikeutuu olennaisesti. Trump ei pysty myöskään ilman kongressin tukea jatkamaan esimerkiksi veronalennuksia eikä ajamaan lävitse maahanmuuttoa koskevia rajoituksia.
Sekin on selvää, että presidentin ja hänen hallintonsa yhteenotot kongressin kanssa alkavat voimalla varmasti heti vuoden vaihteessa, kun uusi demokraattienemmistöinen kongressi aloittaa toimintansa. Trump pystyy kuitenkin yhä myös jatkossa veto-oikeutensa avulla pysäyttämään kaikki lainsäädäntöhankkeet, joita hän ei hyväksy. Yhtä selvää on kuitenkin myös se, että seuraavien kahden vuoden aikana presidentin on pakko neuvotella ja sopia demokraattisen puolueen kanssa ennen muuta sisä- ja talouspolitiikkaan liittyvästä lainsäädännöstä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Trump kuitenkin pääosin säilyttää miltei kaikki toimintamahdollisuutensa, vaikka kongressin budjettivalta jonkin verran rajaakin presidentin toimivaltaa. On myös varsin todennäköistä, että Trump keskittyy yhä enemmän käyttämään valtaoikeuksiaaan juuri ulkopolitiikassa ja myös kauppapolitiikassa. Presidentillä on jatkossakin huomattavan laajat toimivaltuudet kongressin voimasuhteista riippumatta näissä molemmissa. Hän voi myös halutessaan jatkaa sotaa Irania vastaan ja aloittaa myös kokonaan uusia sotatoimia ilman kongressin hyväksyntää.
Vaalitappion taustalla hyökkäys Iraniin ja poukkoileva tullipolitiikka
Yksi keskeisimmistä syistä republikaanien ja samalla Trumpin vaalitappioon oli tietenkin yhdessä Israelin kanssa aloitettu provosoimaton hyökkäyssota Irania vastaan. Sota ja Trumpin poukkoileva tullipolitiikka ovat nostaneet elinkustannuksia Yhdysvaltojen ohella myös koko maailmassa, myös Suomessa. Laaja tyytymättömyys hintojen nousuun on ollut Yhdysvalloissa käsin kosketeltavaa.
Trumpin politiikkaa tukenut republikaanipuolue menetti välivaaleissa kannatustaan ennen muuta siksi, että valtaosa amerikkalaisista on kokenut elämisensä olevan nyt huomattavasti aikaisempaa kalliimpaa. Kaikki tehdyt mielipidetutkimukset osoittavat, että demokraatit ovat saaneet paljon uusia äänestäjiä aiemmin republikaaneja äänestäneiltä ennen muuta siksi, että tyytymättömyys hintojen nousuun ja elämisen kallistumiseen halutaan tehdä näkyväksi äänestämällä Trumpin politiikkaa vastaan.
Myös ”halukkaiden koalitio” teki työtä Trumpin vaalitappion varmistamiseksi
Ei ole mikään salaisuus, että Ukrainan sodan jatkamista haluava ennen muuta eurooppalaisten valtiojohtajien muodostama ns. halukkaiden koalitio on tehnyt myös hartiavoimin työtä demokraattisen puolueen asemien vahvistamiseksi. Eurooppalaiset valtiojohtajat tekivät enemmän tai vähemmän avoimesti myös työtä Trumpin vaalitappion varmistamiseksi.
Demokraattisen puolueen johdon tiedetään olevan paljon Trumpia halukkaampi aloittamaan uudelleen Ukrainan suora sotilaallinen, taloudellinen ja poliittinen tukeminen. ”Halukkaiden koalitio” arvioi, että välivaalien tappiollinen tulos heikentää Trumpin mahdollisuuksia toimia jatkossa välittäjänä Ukrainan sodan lopettamiseksi. Samalla Trumpin vaalitappio myös vahvistaa sekä demokraattien että republikaanien sisällä niitä voimia, jotka aloittaisivat Ukrainan suoran tukemisen uudelleen. Trumpin ei myöskään haluttu saada välivaalien edellä sulkaa hattuunsa Ukrainan sodan lopettajana.
”Halukkaiden koalitio” toivoo Trumpin vaalitappion myös voivan vahvistaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn neuvotteluasemia sekä suhteessa Yhdysvaltoihin että suhteessa Venäjään. Jo lähiviikot osoittanevat, käykö todella näin.
Suomi sitoo itsensä yhä tiiviimmin Yhdysvaltoihin
Presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ovat pitäneet huolta siitä, että Suomi sidotaan entistä kiinteämmin Yhdysvaltoihin. Sidoksella valmistaudutaan jo Trumpin jälkeiseen aikaan.
Juuri ennen Yhdysvaltain välivaaleja Suomi ja Yhdysvallat solmivat ns. mineraalidiilin. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio allekirjoittivat ns. kriitttisiä maamineraaleja koskevan puitesopimuksen ja myös maiden välistä teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen.
”Olen erittäin kiitollinen tästä vahvasta suhteesta ja maidemme välisestä molempia osapuolia hyödyttävästä yhteistyöstä”, sanoi Valtonen allekirjoitustilaisuudessa avaamatta sitä, miten kolonialistista suhdetta muistuttava yhteistyösopimus palvelisi Suomea.
Valtonen muistutti tavaroiden ja palveluiden kahdenvälisen kaupan Yhdysvaltain ja Suomen välillä kasvaneen yli 60 prosenttia ”pelkästään viime vuosina”. Samaan aikaan Yhdysvaltojen suorat investoinnit Suomeen ovat yli kaksinkertaistuneet.
”Yhä tiiviimmät Suomen ja Yhdysvaltojen turvallisuussuhteet ovat vahvistaneet laajempaa taloudellista yhteistyötä entisestään. Odotamme innolla tämän vauhdin vahvistamista ja tänään allekirjoittamamme kaksi asiakirjaa merkitsevät tärkeää virstanpylvästä”, kertoi Valtonen.
Rubion mukaan Suomella on ”poikkeuksellista osaamista kaivostoiminnassa, jalostuksessa ja prosessoinnissa”. Tämä tekee sotahaukkana tunnetun ulkoministerin mukaan Suomesta ”ihanteellisen ja keskeisen kumppanin maailmassa tässä asiassa”.
Tavoitteena on mineraalisopimuksen avulla edistää Yhdysvaltain investointeja Suomen mineraalien prosessointiin ja jalostamiseen. Valtosen ohella myös perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto kehui sopimusta.
”Tiiviimpi yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille kaivos- ja mineraalialan yrityksille”, sanoi elinkeinoministeri.
Teknologiasopimuksen tarkoituksena on puolestaan ”vauhdittaa strategisesti merkittävien teknologioiden tutkimusta, kehittämistä ja kaupallistamista”. Sopimuksen keskiössä ovat mm. 5G- ja 6G -tietoliikenneteknologiat, kvanttiteknologia, sekä puolustus- energia- ja avaruusala, myös arktiset teknologiat.
Jo helmikuussa 2026 presidentti Trump sanoi olevansa kiinnostunut Suomen maaperässä olevista kriittisistä mineraaleista ja niiden hyödyntämisestä. Trumpin hallinto pyysi myös Suomelta tarkkoja tietoja maamme mineraalivarannoista. Orpon hallitus ilmoitti myös Suomen olevan valmis aloittamaan keskustelut mineraalien yhteisestä hyödyntämisestä.
Yhdessä Kiinaa vastaan – amerikkalaissotilaita Suomen armeijaan
Suomen ja Yhdysvaltain mineraaliyhteistyön taustalla on erityisesti Yhdysvaltain hallinnon pyrkimys päästä käsiksi eri puolilla maailmaa sijaitseviin kriittisiin maametalleihin. Yhdysvaltojen tiedetään etsivän aktiivisesti mm. jalostuskapasiteettia Kiinan ulkopuolelta.
Yhdysvallat haluaa pitää huolta siitä, ettei Suomi ole jatkossa kriittisten maamineraalien osalta yhteistyössä Kiinan kanssa. Vaarana on kuitenkin se, että yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa tekee Suomesta siirtomaan kaltaisen raaka-aineen ja puolijalosteen toimittajan.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) puolestaan antoi Suomen puolustusvoimille äskettäin valtuudet syventää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Kyse on kahdesta uudesta puitesopimuksesta.
Sopimuksilla mahdollistetaan suomalaisten upseerien palveleminen Yhdysvaltojen asevoimien tehtävissä ja vastavuoroisesti yhdysvaltalaisten upseerien palveleminen Suomen puolustusvoimissa.
”Yhdysvallat on Suomelle merkittävä ja läheinen liittolainen sekä strateginen kumppani, jonka kanssa tehtävällä puolustusyhteistyöllä parannamme Suomen puolustuskykyä. Vaihto- ja yhteysupseeritoiminnalla vahvistamme maidemme välisiä suhteita ja sotilaallista yhteistyötä sekä kehitämme keskinäistä yhteistoimintakykyä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo sopimuksia koskevassa tiedotteessaan.
Otsikkokuva: Joyce Boghosian. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY-SA 4.0
.jpg){kind=link}
Tekstissä: Standardwhale. Israelin isku Teheraniin. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY-SA 4.
Tekstissä: U.S. Department of State. Tapaaminen Saksassa. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY-SA 4.0