Ranskan ja Venäjän taloussuhteet jatkuvat vaikeuksista huolimatta

Ranskan ja Venäjän taloussuhteet ovat jatkuneet vaikeuksista huolimatta myös Ukrainan sodan aikana. Kauppavaihto Ranskan ja Venäjän välillä on vuoden 2022 jälkeen laskenut noin kolmannekseen aiemmasta.

Ranskalle kauppatase on rakenteellisesti alijäämäinen, kertoo Venäjään ja Ukrainaan erikoistunut ranskalainen esseisti ja diplomaatti Eugène Berg ja lisää, että tämä johtuu ensisijaisesti venäläisen kaasun tuonnista. Ranskalainen Diplomatie-lehti julkaisi Bergin haastattelun elo-syyskuun numerossaan. Tässä artikkelissa on käytetty Bergin haastattelua lähteenä.

Venäläisen kaasun tuonti muodostaa tällä hetkellä edelleen noin 18 prosenttia Ranskan kokonaistarpeesta ja tuonti on vähentynyt vain vähän verrattuna vuoteen 2022, jolloin se muodosti 22 prosenttia Ranskan kaasuntuonnin kokonaistarpeesta.

Ranskan kannattaisi puhtaasti taloudellisten syiden vuoksi pyrkiä lisäämään sille välttämättömän kaasun tuontia Venäjältä, samalla kun riippuvuutta amerikkalaisesta kaasutuonnista voitaisiinvähentää ehdottaa Berg.

Ukrainan kriisistä ja Euroopan unionin asettamista pakotteista huolimatta Ranska on jatkanut vientiä Venäjälle. Bergin mukaan keskeiset alat, joilla vientiä Venäjälle tapahtuu ovat lääketeollisuuden tuotteet, muoviteollisuuden ja synteettisen kumiteollisuuden tuotteet, sekä ranskalaisen kosmetiikan ja muodin luksus-tuotteet.

Taloussuhteiden uusi kehittyminen Ranskan elinkeinoelämän toiveena

Monet ranskalaiset yritykset, joilla on pitkä historia Venäjän kaupasta, toivovat saavuttavansa lähitulevaisuudessa jälleen vakaan aseman Venäjän markkinoilla.

Bergin mukaan yli 700 ranskalaista yritystä, jotka ovat tehneet merkittäviä investointeja Venäjällä, odottaa nykyisten jännitteiden mahdollisimman pikaista laukeamista, jotta he voisivat toimia jälleen täysimääräisesti Venäjällä.

Bergin mukaan samaan aikaan myös Venäjällä elätellään toiveita maan kauppasuhteiden monipuolistamiseksi, mikä antaa pohjaa Ranskan ja Venäjän välisen kaupankäynnin elvyttämiselle.

Ydinvoimateollisuus talousyhteistyön uuden nousun moottorina?

Ydinvoimateollisuus on kokonaisuutena ehkä merkittävin alue, jossa Ranskan ja Venäjän yhteistyön jatkamisella ja syventämisellä olisi Bergin mukaan hyvin myönteisiä vaikutuksia molemmille maille.

Ranskalainen Framatome, joka on Ranskan valtion omistaman energiajätin EDF:n (Électricité de France) tytäryhtiö, on tunnettu vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstään venäläisen Rosatomin kanssa. Vaikka Ukrainan kriisin aikana venäläisen rikastetun uraanin tuonti Ranskaan on painunut 67 prosentista 24 prosenttiin on tiivis yhteistyö teknisellä tasolla jatkunut.

Berg ottaa esille erityisesti ydinteknologian käyttöön liittyvät turvallisuuskysymykset, joissa Moskova tarjoaa sellaista osaamista mitä Ranskalla itsellään ei ole. Esimerkkinä on Severskin jälleenkäsittelylaitos, jonne Ranska toimittaa käyttämäänsä uraania uudelleen rikastettavaksi.

Bergin mukaan sekä EDF, että Orano (entinen Areva) ovat selkeästi ja avoimesti tuoneet esiin tarpeensa kehittää ja vahvistaa yhteistyötään Rosatomin kanssa erityisesti ydinenergian turvalliseen käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Vaikka Ranskan rikastetun uraanin suora tuonti Venäjältä on Euroopan unionin pakotepolitiikan myötä pienentynyt ei Ranska silti ole täysin ilman Venäjää pystynyt korvaamaan pienentynyttä osuutta. Tällä hetkellä ydinvoimavaltaisen Ranskan uraanituonnista 40 prosenttia tuodaan Kazakstanista ja Uzbekistanista. Tuonti tapahtuu kuitenkin Venäjän kautta ja laivataan Pietarin ja Ust-Lugan satamista Itämeren kautta Pohjois-Ranskaan Dunkerque`n satamaan.

Ranskalla on ollut jo pitkään merkittäviä vaikeuksia hyödyntää ydinvoima-infrastruktuuriaan, sillä EDF:n mukaan tällä hetkellä vain 18 reaktoria yhteensä 57 reaktorista on toiminnassa.

Rauhanomainen ratkaisu Ukrainassa avain suhteiden normalisointiin

Ranskan ja Venäjän välisten suhteiden ja monialaisen yhteistyötyön palauttaminen Ukrainan kriisiä edeltäneelle tasolle edellyttää Bergin mukaan oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun löytämistä Ukrainan tilanteeseen.

Presidentti Emmanuel Macronin Ranska, samoin kuin myös EU ”näkevät Ukrainan välttämättömänä toimijana maanosan tasapainon kannalta niin sotilaallisesti, kuin jälleenrakennuksen näkökulmasta” toteaa Berg.

Ratkaisua haettaessa tulisi Bergin mielestä päästä yli yksipuolisesta kiinnittymisestä ”tulitauko ensin -näkemykseen” ja pyrkiä hakemaan kokonaisratkaisua, jossa huomioitaisiin Ukrainan kysymyksen yhteydessä myös kiistan keskeiset muut aiheet, kuten Naton laajentuminen, Moldovan kysymys ja Krim.

Tarkasteltaessa Ranskan ja Venäjän välisiä suhteita ei voida siis mitenkään tehdä johtopäätöstä, että Ranska olisi edes presidentti Macronin kaudella pyrkinyt Ukrainan kriisin tiimoilta katkaisemaan kaikki taloudelliset suhteet Venäjään. Tällä hetkellä Ranskassa on useita talouselämää ja politiikkaa edustavia tahoja, jotka päinvastoin tavoittelevat jatkossa maiden välisten suhteiden palauttamista vähintään Ukrainan kriisiä edeltäneelle tasolle.

Ranskan poliittista järjestelmää voidaan luonnehtia presidenttivaltaiseksi parlamentarismiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että useimpiin muihin EU-maihin verrattuna Ranskan presidentin valtaoikeudet ovat suhteellisen laajat. Siksi Ranskassa ensi keväänä järjestettävien presidentinvaalien tuloksella tulee vääjäämättä olevan suuri vaikutus Ranskan lähitulevaisuudessa harjoittamaan Eurooppa-politiikkaan, sekä luonnollisesti sitä kautta myös Ranskan ja Venäjän välisiin suhteisiin.

Otsikkokuva: Mario Fourmy, Oramon pääkonttori. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0

Henkilökuva: Jacques Paquier. Emmanuel Macron. Lähde: CC BY-SA 4.0