Ukrainan vastahyökkäyksen monet kasvot

Ukrainan vastahyökkäys etenee hitaasti ja tappiot ovat ”merkittäviä”, mutta ”odotettuja”, uutisoivat nyt Suomenkin mediat. Pääosa näyttää nojaavan brittilehti Guardianin julkaisemaan artikkeliin, jossa siteerataan läntisiä asiantuntijoita. Moskova luonnehtii Ukrainan menetyksiä ”massiivisiksi”.

Arviot Ukrainan etenemisvauhdista vaihtelevat. Jotkut ukrainalaislähteet ja amerikkalainen ISW ovat kertoneet kilometrien etenemisestä jollain rintamalohkolla. Uutisen arvoisena Suomessa pidettiin kuitenkin myös vaivaisen 250 metrin edistystä kesäkuun 14. päivänä. 

Kaiken kaikkiaan sävy lännessä on säätymässä epävarmuuden suuntaan. Yhdysvalloissa kritiikki Bidenin hallintoa kohtaan on paikoittain ankaraa. Yhä useammin sanotaan Ukrainan voittoa utopiaksi ja uusien aseiden toimittamista Kiovan hallinnolle traagiseksi virheeksi.

Lännen sotilaalliset ekspertit pitävät vastahyökkäyksen onnistumisen mahdollisuuksia epävarmoina, heikkoina tai minimaalisina. Venäjä on rakentanut puolustuslinjat heidän mukaansa huolella ja taidolla. Ukraina menettää ”merkittävästi” aseistusta ja miehiä jo venäläisten ensimmäisten linjojen kohdalla, kun varsinaisiin puolustuslinjoihin on vielä matkaa 20 kilometriä.

Voidakseen katkaista Venäjän maayhteyden Krimille, Ukrainan asevoimien tulisi edetä noin sata kiometriä. Tappioita lisää avoin maasto, jonka ylittämisen tulisi tapahtua rivissä yhtä miinoista raivattua uraa pitkin, jolloin vailla ilmatukea liikkuvien joukkojen tuhoaminen on venäläisille  helppoa.

Länsi ja läntiset mediat saattavat nyt etsiä perääntymistietä voitonvarmasta ja aggressiivisesta journalismista kohti hieman tasapainoisempaa lähestymistapaa. Toisin kuin joissain amerikkalaisten kriitikoiden puheenvuoroissa Suomessa ei arvostella Ukrainan tapaa sijoittaa sotilaita ja aseistusta asuinalueiden eli ihmiskilpien suojaan.

“Ukraina ei voi voittaa, Yhdysvaltojen täytyy kehittää loppupeli”

Amerikkalaisen Rand Corporation -tutkimuslaitoksen vanhempi politiikan tutkija Samuel Charap katsoo, etteivät sen paremmin Ukraina kuin Venäjäkään pysty voittamaan sotaa taistelukentällä. Siksi Yhdysvaltojen on aika muodostaa näkemys siitä, miten sota saadaan loppumaan diplomatian kautta. 

YLE otti selvää, mitä senkin kanavilla harvoin kuultu ajatus sodan tällaisesta lopputuloksesta tarkoittaa. YLE:n uutiset haastatteli tutkijaa hänen  Foreign Affairs -lehdessä julkaisemansa artikkelin johdosta.

Tutkija sanoo YLE:lle, että Yhdysvaltojen pitäisi sopia diplomaattisen loppupelin tavoitteet yhdessä liittolaisten ja Ukrainan kanssa. Hänen tietääkseen tällaista diplomaattista prosessia ei ole toistaiseksi aloitettu.

Charapin arvion mukaan edes Ukrainan menestyksekäs vastahyökkäys ei ratkaisisi sotaa. Tutkija ennakoi, että todennäköisin lopputulos sotaan on jonkinlainen aselepo. Charap kutsuu diplomaattista ratkaisua sodalle ”loppupeliksi”.

Länsimaat ovat viestineet julkisesti, että ne tukevat Ukrainaa niin pitkään kuin tarve vaatii. Siksi tutkijan ehdotus vaikuttaa YLE:n näkökulmasta ilmeisesti uudelta avaukselta.

Tutkija ennustaa sodan päättyvän aselepoon

Aselepo tarkoittaisi pysyvää tulitaukoa. Se lopettaisi niin sanotun kuuman sodan, mutta ei Ukrainan ja Venäjän välistä laajempaa konfliktia. Aseleposopimus ei ratkaisisi esimerkiksi kansainvälisten rajojen sijaintia.

Charap nostaa artikkelissaan malliksi Korean aselevon. Etelä- ja Pohjois-Korea ovat teknisesti edelleen sodassa keskenään. Molemmat vaativat koko Korean niemimaata itselleen. Silti 1950-luvulla alkanut aselepo on pitkälti pitänyt. Korean kaltainen epätyydyttävä lopputulos on Charapista kuitenkin todennäköisin tapa, jolla sota Ukrainassa päättyy.

Charap sanoo pitävänsä mahdollisena, että aselepoon päädytään vasta vuosien kuluttua. Charap katsoo, että vaikka diplomatia aloitettaisiin heti, aselevon saavuttaminen veisi vähintään kuukausia.

– Jos aloitamme vasta vuosien päästä, konfliktin hinta ihmisille, taloudelle, energialle ja Euroopan laajemmalle turvallisuustilanteelle kasvaa huomattavasti, Charap sanoo Ylelle.

Hänen mukaansa tämä on tärkein peruste sille, miksi Yhdysvaltojen pitäisi pian aloittaa diplomaattiset pyrkimykset. Tähän sisältyisi sen pohtiminen, miten aselepo toimisi ja miten Ukrainasta tehtäisiin mahdollisimman menestynyt ja turvallinen. Charapin mukaan tähän kuuluisi muun muassa se, millaiset turvatakuut Ukrainalle tarjottaisiin.

Tutkija korostaa Foreign Affairs -lehdessä, että diplomatia pitäisi käynnistää hienovaraisesti, jotta se ei näyttäytyisi poliittisena käännöksenä tai Ukrainan tukemisen hylkäämisenä.

– Jos nämä ajatukset eivät kiinnosta Ukrainaa, ne eivät lähde lentoon. Mutta meidän pitäisi tunnustaa, että voimme auttaa Ukrainaa diplomaattisessa strategiassa, kuten olemme auttaneet heitä sotilaallisissa kyvyissä, Charap sanoo Ylelle.

Forsberg odottelisi vastahyökkäyksen tulosta

YLE halusi ilmeisesti tarkistaa, onko Rand Corporationin tutkijan puheissa kaikki kohdallaan. Siksi Yle pyysi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsbergiä arvioimaan Charapin Foreign Affairs -lehdessä ollutta ehdotusta.

Forsberg on samaa mieltä Charapin kanssa siltä osin, että kumpikaan osapuoli tuskin pystyy voittamaan sotaa ja tilanne uhkaa pitkittyä. – Hyvää on se, että ruvetaan miettimään, mikä loppupeli on ja kuinka voidaan päästä rauhaan, Forsberg sanoo.

Hänestä Charapin artikkelin ongelma on, että mahdollisia loppupelisuunnitelmia aletaan pohtia julkisuudessa ennen kuin Ukrainan vastahyökkäyksen tulokset ovat selvinneet. Ukrainan voitto muuttaisi luonnollisesti pelikentän Forsbergin näkökulmasta.

Amerikkalaisekspertit vaativat tulitaukoa

Viisitoista USA:n kansallisen turvallisuuden asiantuntijaa vaati ”välitöntä tulitaukoa ja neuvotteluja ilman ennakkoehtoja” koko sivun ilmoituksessa New York Timesissa.

He myös arvostelivat jyrkästi Yhdysvaltain politiikkaa ja ”diplomatian epäonnistumista”. ”Epäpätevyys, ylimielisyys, kyynisyys” olisivat johtaneet tähän sotaan. 

Hei eivät ole pasifisteja tai sodanvastaisia aktivisteja, vaan entisiä Yhdysvaltain armeijan ja tiedustelupalvelun virkamiehiä Eisenhower Media Networkista. Myös Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs Neuvostoliitossa vuosina 1987–1991, Jack Matlock, on allekirjoittanut kirjeen. 

Kirjoittajat arvostelevat jyrkästi Joe Bidenin lupausta Volodymyr Zelenskyille jatkaa aseiden toimittamista Ukrainaan rajoituksetta.

Kritiikin kohteena on koko Yhdysvaltain politiikka Ukrainassa: ”Emme voi emmekä halua hyväksyä strategiaa taistella Venäjää vastaan viimeiseen ukrainalaiseen.” ”Pidämme presidentti Bidenin lupausta tukea Ukrainaa ’niin kauan kuin on tarpeen’ avoimena valtakirjana epäselvien ja lopulta saavuttamattomien tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Se voi allekirjoittajien mukaan osoittautua yhtä katastrofaaliseksi kuin Putinin aiempi päätös hyökätä. ”Ratkaisu tähän järkyttävään väkivaltaan ei ole lisää aseita tai lisää sotaa, joka takaa uuden kuoleman ja tuhon.” 

+++