Afrikan johtajat voisivat ehdottaa sarjaa ”luottamusta lisääviä toimenpiteitä” välittäjänä Venäjän ja Ukrainan välisessä konfliktissa uutistoimisto Reutersin näkemän puitedokumentin mukaan.
Senegalin presidentti Macky Sall ja Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa johtavat delegaatiota, johon kuuluu Sambian ja Komorien johtajia sekä Egyptin pääministeri, joka on matkustanut Kiovaan ja jatkaa sieltä Pietariin lauantaina.
Heidän odotetaan tapaavan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin.
Vierailu tapahtuu pian sen jälkeen, kun Ukraina käynnisti viime viikolla vastahyökkäyksen päävaiheen, jonka se toivoo auttavan vapauttamaan Venäjän joukkojen miehittämät alueet etelässä ja idässä.
Ei-julkisessa puiteasiakirjassa todetaan Reutersin mukaan, että operaation tavoitteena on ”edistää rauhan merkitystä ja kannustaa osapuolia sopimaan diplomatiavetoisesta neuvotteluprosessista”.
”Konflikti sekä Afrikan mantereen tärkeimpien kauppakumppanien Venäjälle asettamat pakotteet ovat vaikuttaneet kielteisesti Afrikan talouksiin ja toimeentuloon”, asiakirjassa todetaan.
Ehdotettaviin toimenpiteisiin voisi kuulua Venäjän joukkojen vetäytyminen, taktisten ydinaseiden poistaminen Valko-Venäjältä, kansainvälisen rikostuomioistuimen Putinia koskevan pidätysmääräyksen täytäntöönpanon keskeyttäminen ja pakotteiden lieventäminen.
”Yllä mainittujen toimenpiteiden tulisi pyrkiä helpottamaan tulitauolle suotuisan ympäristön luomista, mikä antaa osapuolille mahdollisuuden rakentaa luottamusta ja harkita rauhanpalautusstrategioidensa muotoilemista”, asiakirjassa sanotaan.
Vihollisuuksien lopettamista koskeva sopimus voisi olla sitten vuorossa, ja siihen pitäisi liittyä Venäjän ja lännen väliset neuvottelut. Näissä neuvotteluissa olisi käsiteltävä kysymyksiä, kuten keskipitkän kantaman asejärjestelmien, taktisten ydinaseiden ja biologisten asejärjestelmien käyttöönottoa.
Monia aloitteita
Afrikan maiden rauhanponnistelut ovat vain yksi useista kilpailevista aloitteista, joiden tarkoituksena on lopettaa taistelut Ukrainassa.
Kiina, joka on esitellyt omaa rauhansuunnitelmaansa ja lähetti toukokuussa huippulähettilään Kiovaan, Moskovaan ja Euroopan pääkaupunkeihin keskustelemaan ”poliittisesta ratkaisusta”. Myös Vatikaani konkretisoi rauhantehtävää viime kuussa. Tässä kuussa Indonesian puolustusministeri ehdotti rauhansuunnitelmaa, jonka Kiova hylkäsi nopeasti.
Kiovan hallitus sanoo, että venäläisten joukkojen vetäytymisen Ukrainan mailta on oltava perusta kaikille sodan ratkaisulle.
Sodan puhkeamisen jälkeen Afrikka on ollut toisaalta Venäjän ja Kiinan ja toisaalta Moskovan tuomitsemista vaativien länsimaisten kilpailun keskipisteessä. Afrikan hallitukset ovat kuitenkin pysyneet pitkälti neutraaleina.
Viestintä, jonka merkeissä Ukrainan ulkoministeri lähti viime kuussa toiselle sodanaikaiselle kiertueelle Afrikan maihin, on muuttunut kiireellisemmäksi, kun kilpailevia rauhanehdotuksia on ilmaantunut muissa pääkaupungeissa.
Venäjä puolestaan on lähettänyt tasaisena virtana korkean tason valtuuskuntia Afrikkaan viimeisen vuoden aikana pyrkiessään vastustamaan länsimaiden pyrkimyksiä horjuttaa hallitusten kantoja konfliktissa.
Kreml on vähätellyt mahdollisuuksia mielekkäisiin rauhanneuvotteluihin Kiovan kanssa. Se on kuitenkin todennut olevansa valmis kuuntelemaan ja avoin kolmansien osapuolien aloitteille, vaikka se sanookin, että edellytykset rauhanprosessille eivät ole tällä hetkellä täytetty.
Edistyksen lähtökohta sen mukaan olisi se, että länsi lopettaisi aseiden, tiedustelutietojen ja joukkojen koulutuksen toimittamisen Kiovalle. Venäjä ei ole osoittanut merkkejä siitä, että se olisi halukas perumaan neljän Ukrainan alueen liittämisen, ja se on edelleen vakaasti sitä mieltä, että Ukrainan ei pitäisi olla Naton jäsen.
Afrikan maat ovat kärsineet pahoin sodan seurauksista, jotka ovat häirinneet viljan ja muiden elintarvikkeiden toimituksia, kiihdyttäneet elintarvikkeiden hintainflaatiota ja pahentaneet mantereen nykyisiä nälkäkriisejä.
+++
