George Soros perusti säätiönsä (Open Society Foundations Bratislava – OSFB) Slovakian tulevaan pääkaupunkiin jo vuonna 1992. Siitä lähtien
”Rajattomien taloudellisten resurssiensa ja keskeisissä asemissa olevien uskottujen kautta amerikkalainen pörssikeuttelija on saavuttanut vaikutusvaltaa Slovakian poliittiseen elämään, (pseudo)kansalaisyhteiskunnan sektoriin ja mediaan”,
tutkiva Tuzfal-ryhmä korostaa.
Sen tuorein analyysi osoittaa, että Sorosin vaikutuksen havaitsemiseksi täytyy vain ajatella Zuzana Caputovaa, Slovakian nykyistä valtionpäämiestä, jolla on melko hyvät yhteydet George Sorosiin; slovakialaisten (tai paikallisesti merkittävien) organisaatioiden vuosina 2016–2021 saamaa, lähes 6,2 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoitusta; tai Media Development Investment Fundin hankkimaa osuutta Slovakian toiseksi suurimmasta kustannusyhtiöstä, jota OSF tukee kymmenillä miljoonilla dollareilla.
MDIF perustettiin tukemaan mediayrityksiä Itä-Euroopassa siirtymässä ”vapaaseen markkinatalouteen”, mutta sittemmin se on laajentanut rahoituksen tarjoamista mediayrityksille ympäri maailmaa.
Tässä tilanteessa Slovakiassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit 30. syyskuuta. Kilpailu oli kahden kauppa: Robert Ficon antiglobalistisen Smer-puolueen ja vasemmistoliberaali Progressiivinen Slovakia (PS) -puolueen kesken. PS toimii Slovakian etnisten unkarilaisten vähemmistöoikeuksia vastaan ja nauttii Unkarin Momentum-liikkeen ja Unkarin vasemmiston tiedotusvälineiden täydestä tuesta toteuttaen läntistä valtavirtaa.
George Sorosin verkosto vaikuttaa
Tuzfal-ryhmän mukaan Slovakian nykyisellä presidentillä – joka on myös PS-puolueen perustaja – on historia, joka on tiiviisti kietoutunut pörssikeinottelija Sorosiin ja hänen verkostoonsa. Zuzana Čaputová valittiin vuoden 2019 vaaleissa Slovakian presidentiksi.
Čaputován ura alkoi paikallishallinnossa Pezinokissa, jossa hän toimi ensin oikeudellisena avustajana ja myöhemmin kaupunginjohtajan apulaisena. Myöhemmin hän siirtyi Open Society Foundations -säätiön palvelukseen, jossa hän käsiteli julkishallintoa ja hyväksikäytettyjen ja kaltoinkohdeltujen lasten asioita.
Hän on toiminut Slovakian presidenttinä 15. kesäkuuta 2019 alkaen.
- Čaputová suoritti kaksi kurssia Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen virastossa (USAID), organisaatiossa, joka työskentelee yhdessä Sorosin verkoston kanssa rahoittaakseen äärivasemmistoaktivistiryhmiä, kuten Judicial Watch paljasti;
- hän julkaisi useita OSF:n tilaamia tutkimuksia;
- hän työskenteli 16 vuotta Via Iuris -järjestön kanssa, joka nauttii Sorosin Open Society Foundations -säätiön varoista.
- Yllä olevat tosiasiat eivät kuitenkaan estäneet Caputovaa käynnistämästä äskettäin kunnianloukkausjuttua entisen puolueensa vahvinta haastajaa, Smer-puolueen päällikköä Robert Ficoa vastaan, kun tämä oli toistuvasti ilmaissut näkemyksensä siitä, että valtionpäämies on George Sorosin luottamusmies, joka palvelee ulkomaisia etuja.
Samanlaisia merkkejä Sorosin vaikuttamisesta näennäisen kansalaisyhteiskunnan sektorin kontekstissa:
Open Society Foundationsin julkisesti saatavilla oleva tietokanta osoittaa, että OSF rahoitti vuosina 2016-2021 43 slovakialaista tai paikallisesti aktiivista organisaatiota lähes 6,2 miljoonalla dollarilla, eikä tietokannassa ole kaikkia rahastoja.
Tuettuja järjestöjä ja hankkeita ovat muun muassa Transparency International Slovakia, Via Iuris, presidentti Zuzana Caputovan järjestö, Nadacia Zastavme korupciu (Stop Corruption Foundation), Inakost, lesbojen, homojen, biseksuaalien, transsukupuolisten ja intersukupuolisia ihmisiä tai Pontis-säätiö, joka on Slovakian näennäisen kansalaisyhteiskunnan avaintoimija.
Yhteistyö Unkarin vasemmiston kanssa myös tiivistä
Slovakian mediatilanteesta voidaan todeta, että finanssikonserni Penta osti vuonna 2021 Media Development Investment Fundin (MDIF) 34 prosentin omistusosuuden Petit Pressistä, maan toiseksi suurimmasta kustannusyhtiöstä, joka julkaisee yli 30 alueellista ja valtakunnallista sanomalehteä. ja ylläpitää useita online-uutisportaaleja. Open Society Foundations tuki MDIF:ää valtavalla summalla (lähes 21,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosina 2016–2019).
Petit Press omistaa myös SME:n, slovakialaisen päivä- ja Internet-uutisportaalin, joka määrittelee itsensä ”itsenäiseksi”. Pk-yritys haastatteli äskettäin Fedor Blascakia, OSF:n nykyistä johtajaa Slovakiassa, ”puolueettomuuden hengessä”.
Vastauksena Smer-puolueen George Sorosia kohtaan osoittamaan kritiikkiin Blascak sanoi, että amerikkalainen miljardööri ”ansaitsee valtionpalkinnon”, koska hän on ”tehnyt suuria asioita Slovakian demokratian hyväksi”.
Toinen ”avoimen yhteiskunnan” ajatusta edistävä slovakialainen lehti on Dennik N, jonka perusti entinen pk-toimittaja, joka lähti Pentan 2014 osakkeiden hankinnan jälkeen – jonka MDIF on sittemmin ostanut – Petit Pressistä. George Sorosin rahoittamat unkarilaiset sanomalehdet tekevät toistuvasti yhteistyötä Dennik N:n kanssa vahvistaen ja oikeuttaen toistensa kertomuksia.
Esimerkiksi unkarilainen 444.hu haastatteli slovakialaisen sanomalehden johtajaa toimittaja Jan Kuciakin murhan yhteydessä. Slovakian johtaja korosti tuolloin, että Unkariin verrattuna Slovakiassa on yhä enemmän myönteisiä ilmiöitä ja ”todellista monimuotoisuutta” on edelleen olemassa.
Denník N:n unkarinkielinen julkaisu Napunk haastatteli PS:n presidenttiä ja pääministeriehdokas Michal Simeckaa viime viikolla. Haastattelussa slovakialainen poliitikko totesi, että he tekevät intensiivistä yhteistyötä Unkarin vasemmiston (mukaan lukien heidän ”lähimmän kumppaninsa” Momentumin) kanssa ja kuvaili Unkaria ”Venäjän Troijan hevoseksi” maan rauhaa kannattavan asenteen vuoksi.
Koska yksikään unkarilainen poliittinen kokoonpano ei onnistunut saamaan paikkoja Slovakian parlamenttiin edellisissä vaaleissa, viikonlopun vaalien tulos oli todellakin ratkaiseva unkarilaisvähemmistöille.
Vaaleissa voittaneella Robert Ficon antiglobalistisen Smer-puolueella ei ollut tasapuolisisia toimintaedellytyksiä. Maahanmuuttoa, sukupuolipropagandaa ja asetoimituksia Ukrainaan torjuvan Smer-puolueen ja Slovakian unkarilaisten eturyhmien vaalivoitto oli voimakas osoitus kansalaisyhteiskunnan muutoshalusta.
+++
4 kommenttia julkaisuun “Soros sorkkii myös Slovakiassa”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Päätyy varmaan Ficokin pian Ukrainan Myrotvorets-sivuston tappolistalle Orbánin seuraksi. Siellä oli myös jonkin aikaa Elon Musk, mutta poistivat pian. Syytä ei ole vaikea arvata. Jos Musk sulkee Starlinkin Ukrainalta, alkavat sen ohjukset ja muut ammukset lennellä vähän mihin sattuu. Tosin niihän ne ovat tehneet tähänkin asti. Mikä osuu Puolaan, mikä miltei Romaniaan ja etenkin Donbassin siviilialueille, missä ne ovat miltei 10 vuoden aikana tappaneet arviolta 15 000 ihmistä.
Puhutaanko nyt Slovakiasta vai Sloveniasta?
Sori, Slovakiasta tietenkin.
Nyt alkaa Slovakian lokaaminen ja painostaminen. Ensimmäisen kiven heitti Ruotsin entinen pääministeri Stefan Löfvén lähettämällä uhkavaatimuksen Robert Ficolle, että jos tämä ei jatka Ukrainan aseistamista Slovakian sosialistit erotetaan EU-parlamentin ryhmästä. Fico lienee jo antanut ymmärtää, että tämän iskun parlamenttiryhmä kestää.
Robert Ficon vaalivoitto on pieni ihme ajatellen sitä kampanjaa jota häntä vastaan käytiin ennen vaaleja. Soroksen rinnalla häärii koko länsimedia. YLE julkaisi lyhytuutisen siitä, kuinka Venäjä oli vaikuttanut Slovakian vaaleihin. Todisteeksi annettiin kannanotto jossa maan nykyjohto leimattiin lännen sätkynukeksi. Ehkä väite on tosi, ehkä ei, mutta vaalivaikuttamisen tunnusmerkistöä se ei täytä. Koska jos väite olisi epätosi se toimisi itseään vastaan. Silloin ei varmastikaan äänestettäisi Venäjän toiveiden mukaan vaan protestina juurikin päinvastoin. Nurinkurista logiikkaa taas kerran. Venäjällä on tämä maaginen kyky lausahtaa jostain ja heti koko maailma uskoo ja toimii sen mukaan.
Unkarin mustamaalaaminen alkoi välittömästi sen jälkeen kun havaittiin, että Orban ja hänen puolueensa asettaisivat oman maan edut etusijalle. Tämä raivostutti globalistipiirit koska kaikkien olisi alistuttava heidän agendapolitiikalleen. Mitään tilaisuutta ei jätetty käyttämättä. Kun edellisen suuren talouskriisin aikaan Unkari erottui muusta Euroopasta järkevimmällä politiikalla ja NY Timesin talouskolumnisti Paul Krugman joutui tämän myöntämään, hän silti kolumneihinsa sisällytti epämääräisiä vihjauksia Unkarista, ”joita hänelle oli kerrottu”. Sen sijaan, että olisi kiittänyt Orbania Krugman kumarsi isäntiään.