Yli 4 000 Serbian kansalaista, myös Kosovon ja Metohijan alueilta, haastaa Naton oikeuteen. Heidän syöpädiagnoosinsa ovat välitön seuraus Naton vuoden 1999 pommi-iskuista Jugoslaviaan.
Vuonna 2022 Serbian Nisistä kotoisin oleva asianajaja Srdjan Aleksic aloitti oikeusprosessin Natoa vastaan. Vuodesta 2017 (jolloin todisteiden kerääminen aloitettiin) tähän päivään saakka yli neljä tuhatta Serbian kansalaista (mukaan lukien Kosovo ja Metohija) on osoittanut kiinnostusta haastaa Naton oikeuteen omien syöpädiagnoosinsa ja heidän perheenjäsentensä diagnoosien vuoksi. He uskovat sairauksillaan olevan suora yhteys pommituksiin vuonna 1999. Niissä käytettiin rikastettua uraania.
Nato on tunnustanut pudottaneensa yli 15 tonnia uraania Kosovon ja Metohijan sekä Serbian eteläosien, kuten Presevon, Bujanovacin ja Vranjen alueille. Pommi-iskujen seurauksena Serbiassa diagnosoidaan vuosittain yli 30 000 syöpätapausta. Maassa todettiin ennen vuoden 1999 pommi-iskuja syöpä alle seitsemällä tuhannella kansalaisella vuosittain. Serbia on nyt Euroopan maa, jossa on eniten syövän diagnooseja, ja toiseksi suurin maailmassa.
Srdjan Aleksic -lakiryhmä ajaa asiaa
Italialainen asianajaja Andjelo Fiore Tartalja on osa Srdjan Aleksic -lakiryhmää. Hän neuvoo Natoa vastaan nostetuissa kanteissa Serbian kansalaisten puolesta. Tartalja on voittanut Italiassa yli 350 tapausta, joissa hän on osoittanut, että Kosovossa ja Metohijassa (pommi-iskujen jälkeen) sijoitetuilla rauhanturvajoukkojen italialaisilla sotilailla ja upseereilla, joihin heitettiin eniten uraanipommeja, on diagnosoitu syöpä ja monet jotka ovat kuolleet Naton pommeissa olevan uraanin suorana seurauksena.
Heidän verianalyysissään löydettiin 500 kertaa normaalia enemmän metallia. Yli seitsemäntuhatta italialaista sotilasta ja upseeria on diagnosoitu syöpään Kosovossa ja Metohijassa suoritettuaan palveluksen ja 400 on kuollut. Syöpädiagnoosien määrä on lisääntynyt valtavasti Serbian lisäksi myös naapurimaissa, kuten Bulgariassa, Romaniassa, Pohjois-Makedoniassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa.
Naton jäsenvaltiot oikeuteen vuoden 1999 hyökkäyksestä Serbiaa vastaan
Uskotaan, että uraanipommeista peräisin olevat hiukkaset leviävät osuessaan kohteeseensa (riippuen useista tekijöistä). Uraanin hajoamiseen kuluu yli 4,5 miljardia vuotta ja se pysyy maaperässä aktiivisena tuhansia vuosia – ehkä jopa pidempään. NATO ei siis ole vain vastuussa ”rikoksista ihmisyyttä vastaan” käyttäessään näitä pommeja ja jättäessään jälkeensä miinoja. Se on syyllistynyt myös Ecocide-ympäristörikokseen, jossa se on vahingoittanut ja tuhonnut Serbian ekosysteemiä ja biologista monimuotoisuutta. Vaikka tätä ei ole vielä tunnustettu kansainvälisen oikeuden rikokseksi, sitä harkitaan, jotta sekä ihmiset, yritykset että armeijat voidaan saattaa vastuuseen haitallisen saastumisen rikoksista.
Srdjan Aleksic ja hänen asianajajaryhmänsä ovat tähän mennessä keränneet 1 500 kansalaisen lääketieteelliset asiakirjat ja valtakirjat. 35 tapausta on käsitelty Belgradin ylemmässä tuomioistuimessa. Joka kuukausi he tutkivat 10 uutta tapausta ja vievät sitä edelleen. Tapauksissa, joissa kantaja on kuollut, perheenjäsenet ovat toimittaneet lääketieteelliset asiakirjat ja jatkavat menettelyä heidän puolestaan. Nämäkin tapaukset käsitellään Belgradin korkeimmassa tuomioistuimessa.
Aleksic ja hänen asianajajaryhmänsä eivät ole kiinnostuneita taloudellisesta hyödystä eivätkä veloita asiakkailtaan työstään. Useimmat kantajista ovat kotoisin Serbian eteläosista, jotka ovat erittäin köyhiä ja ovat jo myyneet melkein kaiken, mitä heillä on syöpänsä hoidosta.
Arvellaan, että useammat kantajat haastaisivat Naton oikeuteen, mutta verot jo oikeusprosessin aloittamiseksi Serbiassa ovat 350 euroa ja useimmilla Serbian eteläosissa asuvilla ei ole varaa tätä maksaa. Srdjan Aleksicilla on myös henkilökohtainen asia, koska hänen äitinsä ja monet hänen perheenjäsenistään hänen kylästään lähellä Bujanovacia kuolivat syöpään Naton pommi-iskujen jälkeen.
Koska syöpädiagnoosit lisääntyivät myös Bosniassa ja Hertsegovinassa Naton vuoden 1995 pommi-iskujen jälkeen, monet kansalaiset harkitsevat haastaakseen Naton oikeuteen uskoen, että silloin käytetty uraani on syynä myös heidän syöpädiagnooseihinsa. He odottavat parhaillaan Serbiassa käytävien oikeudenkäyntien tuloksia, ennen kuin he aloittavat oikeuskäsittelynsä.
NATO vetoaa syytesuojaan
Nato on vastannut ja ilmoittanut, että heillä on koskemattomuus ja että heidän ei tarvitse vastata Belgradin ylemmälle tuomioistuimelle Serbian ja Naton vuonna 2005 allekirjoitetun kauttakulkusopimuksen ja Serbian liittymisen rauhankumppanuuteen vuonna 2006 vuoksi.
Kauttakulkusopimuksella ja rauhankumppanuudella ei ole mitään yhteyttä tässä artikkelissa mainittuihin oikeustapauksiin. Kauttakulkusopimus on yksinkertaisesti sopimus, joka sallii KFOR-joukkojen osana palvelevien liittoutuneiden joukkojen kulkea Serbian alueen läpi. Rauhankumppanuus on Serbian yhteistyötä Naton ja Haagin tuomioistuimen kanssa.
Srdjan Aleksic sanoo, että koskemattomuutta ei voida panna täytäntöön takautuvasti, koska pommi-iskut tapahtuivat vuonna 1999 ja sopimukset allekirjoitettiin kuusi vuotta myöhemmin. Oikeudenkäynnit on lykätty syöpään menehtyneen eversti Dragan Stojcicin (joka palveli 280 päivää Kosovon ja Serbian rajalla ja Kosovossa) kuoleman vuoksi. Hän oli ensimmäinen kantaja, joka haastaa Naton oikeuteen. Hänen vaimonsa jatkaa hänen menettelyään oikeudessa. Kokeilujen odotetaan alkavan vuoden 2023 lopussa.
Lähde: https://www.globalresearch.ca/
Kirjoittaja Natali Milenkovic on opiskelija Malmön yliopistossa.
+++
