Suomen ulkopoliittinen johto nyt Stubbin linjalla – Venäjän kanssa ei neuvotella itärajan ongelmista

Suomen ulkopoliittinen johto ei aio neuvotella Venäjän johdon kanssa. ”Venäjä ymmärtää vain voimaa”, sanoo Suomen ulkopolitiikkaa nyt tosiasiallisesti Petteri Orpon (kok) hallituksen kanssa johtava kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb. 

Presidentti Sauli Niinistön ote Suomen linjauksista näyttää kirvonneen jo muutama kuukausi ennen presidentinvaaleja.

Keskiviikkona presidentti Niinistön kanssa keskustelleet puoluejohtajat olivat tilannekuvasta kaikki samaa mieltä. Orpon hallitus päättikin yhteisymmärryksen mukaisesti keskiviikkona, että kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Jooseppia lukuun ottamatta suljetaan. 

Suomi uhkaa lisäksi myös sulkea viimeisenkin itärajalla olevan rajanylityspaikan, jos ”siihen on tarve”.

Stubb totesi jo aikaisemmiin, ettei Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ole syytä käydä minkäänlaisia keskusteluja ellei Yhdysvaltain presidentti Joe Biden anna keskusteluille lupaa. 

Suomen ulkopoliittinen johto on myös käytännössä lopettanut kaiken yhteistyön ja kanssakäymisen Venäjän johdon kanssa. 

Vielä vuonna 2016 itärajalle syntyneet ongelmat ratkaistiin neuvotellen, mutta nyt Suomi on hylännyt neuvottelujen tien. Linjaus on saanut myös kaikkien presidenttiehdokkaiden tuen. 

Venäjä valmis neuvottelemaan – Suomi ei

Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova sanoo, että Venäjä on avoin vuoropuhelulle maiden rajalla syntyneestä tilanteesta.

Zaharova myös kiistää, että Venäjä olisi tahallisesti ohjannut turvapaikanhakijoita Suomen rajalle.

” Olisi yksinkertaista ratkaista tämä kysymys: aloittaa konsultaatiot, neuvotteluprosessi, kontaktit venäläisiin kollegoihin, jotka myös suojelevat yhteistä rajaa”, Zaharova sanoi viikottaisessa tiedotustilaisuudessaan.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja arvosteli Suomea siitä, että se sulki neljä rajanylityspaikkaa keskustelematta asiasta venäläisen osapuolen kanssa millään kanavilla.

”Mitään etukäteisiä konsultaatioita Venäjän osapuolen kanssa ei käyty suomalaisen osapuolen taholta. Meidät vain asetettiin tosiasian eteen”, Zaharova sanoo.

”Olemme avoimia vuoropuheluun tästä rajaan liittyvästä kysymyksestä. Emme katkaisseet dialogia emmekä ole katkaisseet yhteyskanavia Helsinkiin”. 

Zaharovan mukaan aikaa keskusteluille olisi ollut heti kun tilanne nousi esiin.

Yhdysvaltain sotilaille annetaan vapaa pääsy Suomeen

Yleinen käsitys on, että Suomen ulkopoliittinen johto haluaa maiden välisten suhteiden kärjistämisellä varmistaa Suomen ja Yhdysvaltain välille neuvotellun ns. puolustussopimuksen hyväksymisen nopeasti ja yksimielisesti myös eduskunnassa. Kaikki presidenttiehdokkaat ovat jo antaneet sopimuksen hyväksymiselle tukensa.

Sopimus aiotaan saattaa voimaan vetoamalla ”Venäjän uhkaan”.

Suomi aikoo antaa jatkossa Yhdysvaltain asevoimien suvereeniin käyttöön mm. maa-alueita, oikeuden varastoida raskaita aseita ja asejärjestelmiä Suomeen sekä sallia Yhdysvaltain sotilashenkilöstön maahantulon ”ilman asianmukaisia asiakirjoja” eli ilman passia ja viisumia.

Suomalaiset poliitikot ovat arvostelleet Venäjän rajaviranomaisia siitä, että he ovat viime aikoina päästäneet maamme rajanylitysasemille kolmansien maiden kansalaisia ”ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja” samanaikaisesti, kun amerikkalaissotilaille aiotaan antaa täysin vapaa ja valvomaton pääsy Suomeen.

Vielä vuonna 2016 rajaongelmat ratkaistiin neuvotellen

Vuonna 2016 Suomi ja Venäjä sopivat neuvotellen yhteisistä toimista, joilla koko Eurooppaa ravistelleen pakolaiskriisin kielteiset vaikutukset pysäytettiin Suomen itärajalla. Norja ja Venäjä olivat jo aikaisemmin päässeet yhteisymmärrykseen ja sopineet neuvotellen yhteisistä toimista maiden pohjoisrajalla. 

Suomeen oli Euroopan vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikana tullut pääasiassa Ruotsin ja Tornion raja-aseman sekä muita reittejä kautta noin 30 000 turvapaikkaa hakenutta ulkomaalaista. He olivat valtaosin Irakin ja Syyrian kansalaisia, mutta paljon oli myös Aasian ja Afrikan kriisipesäkkeistä matkaan lähteneitä.

Läntiseen Eurooppaan yritettiin päästä myös Venäjän kautta, jonne pakolaisvirta Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta oli myös ulottunut. Turvapaikkaa lännestä hakevat suuntautuivat ensin Venäjältä Norjaan, kunnes Norja ja Venäjä tekivät kahdenväliseen sopimukseen, jonka seurauksena Venäjä ei enää päästänyt kolmansien maiden kansalaisia rajan yli ilman voimassaolevaa Schengen-viisumia.

Turvapaikanhakijoita alkoi kuitenkin vuoden 2015 lokakuun lopulla saapua Venäjältä Lapissa sijaitsevien Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta myös Suomeen. Suomeen saapui kyseisten rajanylityspaikkojen kautta vuosina 2015 – 2016 yhteensä noin 1 750 turvapaikanhakijaa.

Ennen kuin väliaikainen sopimus kahden raja-aseman käytäntöjen muuttamisesta syntyi, asian käsittely siirrettiin Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun välisistä tuloksettomista neuvotteluista hallitusten väliseksi keskusteluksi siitä, miten ongelmat voitaisiin ratkaista. 

Niinistön ja Putinin keskinäisellä yhteydenpidolla oli ratkaisevan tärkeä vaikutus siihen, että Suomen ja Venäjän neuvotteluissa loppujen lopuksi huhtikuussa 2016 päästiin sopimukseen.

Vuonna 2016 Suomi sopi Venäjän kanssa, että pohjoisten itärajalla olevien raja-asemien kautta Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen voivat kulkea Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset. Mutta eivät muiden maiden kansalaiset. Näin tilanne rajalla rauhoittui nopeasti, vaikka tehty sopimus oli väliaikainen ja vain 180 päivää voimassa.

Suomen ja Venäjän ulkoministerit keskustelivat juuri ennen itäisen pakolaisvirran alkua lokakuussa 2015 ja korostivat tapaamisessaan maiden välisiä hyviä suhteita ja ennen kaikkea hyvin toimivaa rajayhteistyötä esimerkkinä muille maille koko läntistä Eurooppaa koskeneen pakolaiskriisin keskellä.

Suomen ja Venäjän säännöllisessä rajaturvallisuusyhteistyössä oli ajan mittaan muodostunut tosiasiallinen käytäntö, jossa Venäjän rajavartiopalvelu teki Suomen puolesta sen, mitä Suomi toivoikin, eli esti puutteellisin asiakirjoin rajalle pyrkivien kolmansien maiden kansalaisten pääsyn rajavyöhykkeelle ja sitä kautta Suomeen.

Käytännössä siis Venäjän viranomaiset pitivät huolta siitä, etteivät esimerkiksi turvapaikkaa Suomesta halunneet päässeet sitä Suomen raja-asemilta hakemaan. Kummallakaan osapuolella ei ollut tosiasiassa sopimukseen perustuvaa velvoitetta tarkastaa matkustusasiakirjoja toisen valtion puolesta, mutta näin kuitenkin tapahtui. Ja syynä olivat maiden väliset hyvät suhteet, joille toiminta perustui.

Muuttoliike Venäjän kautta Suomeen päättyi maiden solmittua määräaikaisen kahdenvälisen sopimuksen rajanylitysliikenteen rajoittamisesta (Sisäministeriö 23.3.2016 ja 8.4.2016).

Tosiasiassa muuttovirta tyrehtyi jo presidentti Putinin pyydettyä maan turvallisuuspalvelua kiinnittämään huomiota Venäjälle ja Venäjän kautta Eurooppaan suuntautuviin pakolaisvirtoihin helmikuun 2016 lopulla.