Suomi-Venäjä-seuran toiminnanjohtaja Niina Sinkko jättää tehtävänsä syyskuun lopussa. Hän eroaa omasta pyynnöstään. Hänen työtään jatkaa virkaa tekevänä seuran järjestöpäällikkö Riku Savonen.
Niina Sinkko ennätti olla Suomi-Venäjä-seuran johdossa vuodesta 2019. Hänen aikanaan seura on joutunut myllerrykseen ensin korona-pandemian takia ja myöhemmin Venäjän sotilaallisen erikoisoperaation alettua helmikuussa 2022. Suomi-Venäjä-seura tuomitsi voimakkaasti Venäjän toimet asettuen tukemaan Kiovan hallitusta. Viime kesänä seura tiputti toiminnan tarkoituksestaan ystävyys-sanan. Se on kutsunut Venäjän johtoa autoritääriseksi ja tehnyt yhteistyötä lännen tukemien Venäjä-vastaisten voimien kanssa.
Venäjän suurlähetystö Helsingissä on katkaissut suhteensa Suomi-Venäjä-seuraan. Tämä kaikki on johtanut siihen, että seuran jäsenmäärä on romahtanut.
Suomi-Venäjä-seuran ristiriidat kärjistyivät Kallio-Vallilan Venäjä-seuran kaveriporukan tehtyä Venäjän matkoja ensin Krimille ja nyt syksyllä Volgalle. Suomi-Venäjä-seura kieltää kategorisesti Venäjän matkat seuran nimissä. Volgan risteilyn tultua julkisuuteen Niina Sinkko irtisanoutui.
Rauhantutkija näköaloista
Kallio-Vallilla Venäjä-seuran keskiviikon keskustelutilaisuudessa rauhantutkija, emeritusprofessori Tapio Varis esitelmöi tulevaisuuden näköaloista sitoutumattomien maiden tutkijoiden puheenvuoroista teoksesta ”Bandung-Belgrade-Havana in global history and perspective”. Konferenssi oli muistotilaisuus vuonna 1955 Indonesian Bandungissa pidetylle Aasia- Afrikka-kokoukselle sekä myöhemmin pidetyille Belgradin ja Havannan konferenseille. Bandung-konferenssit edustavat kylmän sodan aikana korkeassa arvossa ollutta sitoutumattomien maiden maailmaa, joka on Tapio Variksen mukaan nyt jo kadottanut merkityksensä. Maat ja tutkijat jakautuvat länteen ja BRICS:iin.
Rauhantutkijat haluavat ratkaista neljä kriisiä: Ukrainan, Palestiinan, Lähi-Idän ja Sahelin alueen kriisit. Tapio Variksen mielestä YK:n kohtalo on myös vaakalaudalla, ja sille tulisi etsiä uusi koti. Erilaiset G7-, G20- ja BRICS- ryhmittymät haastavat maailmaa. Vielä toistaiseksi USA:n johtoasema perustuu sotavoimaan. Kirjan toimittaja, tutkija Darwis Khudori arvoi, että vuonna 2060 maailman johtava talousmahti on Kiina, toisena Intia ja kolmantena Amerikka. Venäjän talous pysyy kuuden suuren talouden joukossa.
”Ennusteiden valossa Venäjä ei ole katoamassa mihinkään”, Tapio Varis sanoi.
Hänen oma alustuksensa kirjassa koski yliopistolaitosta. Yliopistot alkoivat kehittyä Euroopassa, mistä ne siirtyivät Yhdysvaltoihin. Nyt yliopistot siirtyvät Yhdysvalloista Kiinaan.
Tapio Varis kertoi olevansa edelleen taisteleva humanisti. Eläkkeellä hänellä on varaa sanoa ja tehdä, mitä hän haluaa.
”Tutkijoiden vaikutus talouteen on marginaalinen. Vallitseva järjestelmä ei muutu suunnitelmallisesti”, hän sanoi.
Hän kuitenkin muistutti, että Ukrainan kriisi on saatava rauhanomaisesti ratkaistua pian.
”Jokainen suursota on ollut aikaisempaa sotaa tuhoisampi.”
