Peter Szijjarto

Unkarin ulkoministeri: Nato on sotapsykoosissa

Szijjarton mukaan Natoa luonnehtii enemmän tai vähemmän sotapsykoosi

”Nato on sotapsykoosissa ja siksi sodan eskalaation vaara on vakava”, sanoi Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto torstaina Brysselissä ja viittasi Ukrainan sotaan. Heti Naton Ukrainaa käsittelevän kokouksen jälkeen päivän tapahtumia kommentoineen Szjjarton mielestä Naton pitäisi muuttaa strategiaansa.

Szijjarton mukaan kaikki mitä Naton kokouksessa puhuttiin osoittaa, että rauha pitäisi saada aikaan niin pian kuin mahdollista, sillä tilanne taistelukentällä osoittaa sekä uhrimäärän että tuhojen olevan dramaattisesti kasvamassa ilman nopeaa diplomaattista ratkaisua.

Unkarin ulkoministeri sanoo operaatioiden taistelukentällä olevan kiihtymässä vielä nykyistäkin vakavampine seurauksineen ja siksi nyt pitäisi keskittyä rauhan aikaansaamiseen, jotta voitaisiin pelastaa ihmisten henkiä ja estää tuhojen jatkuminen. Szijjarto sanoi pitävänsä ”huonona uutisena” sitä, että hänen edustamansa näkemykset olivat Naton kokouksessa ”vähemmistössä”.

Unkarin ulkoministeri kertoi jonkun kokousedustajista todenneen, ”ettei nyt tavoitteena ole rauha, vaan sodan voittaminen”. Szijjarton mukaan Natoa luonnehtii enemmän tai vähemmän juuri tällainen sotapsykoosi…useimmat puhuivat tänään siitä, kuinka lisätä asetoimituksia Ukrainaan”.

Szijjarto totesi kuulleensa tähän saakka jatkuvasti asetoimituksia tehneiltä mailta lausuntoja siitä, ”kuinka aseet mahdollistavat Ukrainalle voiton taisteluissa…mutta näin ei ole tapahtumassa”.

Unkari vastustaa ulkoministerin mukaan Naton roolin kasvattamista aseiden toimittamisessa Ukrainaan ja ukrainalaissotilaiden kouluttamisessa. Unkari ei aio Szijjarton mukaan olla mukana näiden hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa eikä myöskään tukea niiden rahoittamista.

6 kommenttia julkaisuun “Unkarin ulkoministeri: Nato on sotapsykoosissa

  1. Suomen johtajien tapaan useimmat Nato-johtajat uskovat tai ovat uskovinaan sen narratiivin Ukrainasta, minkä ovat syöttäneet kansoilleen. Venäjä on leimattu syylliseksi kaikkeen, vaikka totuus on toisenlainen ja oikeudenmukaisuus vaatisi aivan toisenlaista lähestymistapaa Ukrainan kokonaisuuteen, jota pitäisi tarkastella vuodesta 2013 alkaen ja mielellään vieläkin kauempaa.

    1. Se maksaminen alkoi jo ennen Natoon liittymistä. Suomi velkaantuu miljardivauhtia. Mutta pahempaa on tulossa. Naton jäsenyys takaa sen, että olemme jokaisessa sen sodassa mitä tahansa maata vastaan mukana. Suomen herrat tietenkin ensimmäisinä jonossa ilmoittautumassa vapaaehtoisiksi.

      Koska se ”mikä tahansa” on todennäköisimmin Venäjä, toistuu se mikä alkoi jo Ruotsin vallan aikana. Suomipoika (ja nyt jopa tytöt) rynnii itään ja iskee päätään Karjalan mäntyyn. Takaisin tullaan verissä päin kuten ennenkin, jos tullaan. Tosin tällä kertaa ei päästä edes rajajoelle asti. Eikä palaajia ole paljon, eikä mihin palata. Venäjä tuhoaa Sarmateilla kaikki vähänkin suuret kaupungit ja Naton sekä muut tukikohdat. Saapas nähdä jääkö enää sen jälkeen sotarikollisia tuomittaviksi. Kuolenhan siinä minäkin, mutta johan tällaisen ikälopun ukon aikakin on.

  2. Tavoitteena oli heikentää Venäjää sekä Yhdysvaltain taloudellista kilpailijaa EU:ta samalla iskulla. Missään vaiheessa Ukrainan intressit eivät olleet kyseessä muuta kuin propagandassa. Se on amerikkalaisen julkeaan tapaan sanottukin, mm. johtavan sotahaukan senaattori Lindsey Grahamin suusta, että ”tapamme venäläisiä tarvitsematta uhrata omiamme”. Suhdeluvulla ei ole mitään merkitystä, kunhan vain venäläisiä surmataan. Menköön vaikka kaikki Ukrainan miehet.

    Scott Ritter on sanonut, että hän ei tiedä ainuttakaan kenraalia joka missään vaiheessa olisi uskonut Ukrainan voittoon sodassa. Ja Ritter tuntee pitkän rivin kenraaleita. Erikseen ovat sohvakenraalit joilla on hillotolppa jonkun asevalmistajan suojissa, heille sota tuottaa rahaa laariin. Sota on ollut Ukrainan kannalta toivoton alusta alkaen ja Nürnbergin tribunaalissa aikanaan vahvistettiin, että toivottomien taisteluiden ylläpitäminen myös on sotarikos. Sitä asiaa olisi Suomen kypäräpäiden syytä miettiä. Kaksi miljardia euroa on Suomi laittanut toivottomaan sotaan. Entäpä jos kutsuu tuleekin saapua uuden tribunaalin eteen ? Ja joku Ritterin mainitsemista kenraaleista todistaa Suomea vastaan.

    Mitä enemmän sotaa pitkitetään sen leveämpää puskurivyöhykettä Venäjä tulee vaatimaan. Istanbulin ehdot, jotka Kiova oli hyväksynyt, eivät enää palaa.

    Tällä viikolla eräs urheilutoimittaja paljasti kuinka sekaisin Joe Biden oli ollut jo 2021 (kts Jimmy Dore, YouTube). Toimittajan piti haastatella Bideniä ja sai kaikki kysymykset valmiiksi käteen annettuina. Mitään omaa panosta ei sallittu, eikä jatkokysymyksiä. Mutta kun ohjelmaa valmisteltiin hänen oli pakko jutustella ”small talkia” ennen kuin kamerat kävivät. Presidentti oli ollut aivan tillin tallin – siis jo 2021. Asia voi kuulostaa koomiselta mutta on yhtä vähän koominen kuin presidentti Kiovassa. Demokraatit ovat epätoivoisessa tilanteessa ja epätoivo voi aiheuttaa tuhoisia riskinottoja.

  3. Unkarissa osataan käyttää järkeä. Mutta nämä Euroopan muut maat, kuten Saksa, Ranska, Puola, Baltia-maat ja Pohjoismaat, niiden johdolta puuttuu järki päästä. Käsittämätöntä, että USA on saanut nämä puolelleen hyötyen sodasta valtavasti. Samalla näiden EU-maiden talous on sukeltanut enemmän kuin miesmuistiin. Entä Ukraina, aivan konkurssissa, paitsi lahjottu Zelensky ja muutama oligarkki. Miehiä on kuollut ja haavoittunut sodassa jo toista miljoonaa, ja lisää kuolee joka päivä. Oksetti katsoa uutisjaksoa, jossa Stubb ja Halla-aho kuolasivat Zelenskyn komeutta ja rohkeutta käydessään Kiovassa kosintareissulla.

Vastaa