Peter Pellegrini

Slovakian presidentiksi Ficon liittolainen

Slovakian uudeksi presidentiksi valittiin lauantaina Peter Pellegrini, joka on tällä hetkellä maan parlamentin puhemies. Pellegrini on johtanut hallituksessa olevaa vasemmistolaista Hlas-puoluetta, joka on pääministeri Robert Ficon liittolainen ja maan kolmanneksi suurin puolue.

Pellegrini toimi Slovakian pääministerinä vuosina 2018 – 2020. Hän voitti vastaehdokkaansa, maan entisen ulkoministerin Ivan Korcokin presidentinvaalien toisella kierroksella. Korcok oli Slovakian ulkoministeri vuosina 2020 – 2022. Sitä ennen hän toimi mm. Slovakian suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, Saksassa, Natossa ja EU:ssa.

Pellegrini, joka sai vaalien toisella kierroksella 53 prosenttia annetuista äänistä, aloittaa Slovakian presidenttinä kesäkuussa. Maan nykyinen presidentti Zuzana Caputova ei enää ollut ehdokkaana. Hänet valittiin Slovakian presidentiksi vuonna 2019.

Ukrainan sotilaallinen tukeminen on jakanut vahvasti Slovakian politiikkaa ja oli vahvasti esillä myös presidentinvaalien kampanjoinnissa. Pellegrinin vastaehdokas Korcok on kannattanut voimakkaasti Ukrainan sotilaallista tukemista. Siksi hän sai presidentinvaaleissa myös vahvaa tukea sekä Slovakian keskeisiltä Nato-liittolaisilta että Euroopan unionin johdolta. 

Pellegrini on tukenut Ficon hallituksen päätöstä lopettaa sotilaallinen tuki Ukrainalle. Sekä Fico että Pellegrini ovat kuitenkin kannattaneet humanitaarisen avun jatkamista Ukrainalle. Fico nousi Slovakian pääministeriksi viime vuoden lokakuussa.

Slovakian hallitus kannattaa sekä tulitaukoa että rauhanneuvotteluiden aloittamista Venäjän kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi.

Slovakian edellinen hallitus tuki avokätisesti sotilaallisesti Ukrainaa ja muun muassa lahjoitti vuosi sitten maan kaikki MiG-29 hävittäjät Ukrainalle. EU lupasi maksaa Slovakialle huomattavan korvauksen koneista, mutta toistaiseksi Slovakia ei ole korvausta saanut. 

Korcok voitti vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta lauantain toisella kierroksella hänen ääniosuutensa jäi vajaaseen 47 prosenttiin.

Presidentinvaalien kampanjoinnisssa Korcok ei sulkenut pois Nato-joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Pellegrini sitä vastoin vastoin varoitti joukkojen lähettämisen voivan eskaloida Ukrainan sotaa. 

5 kommenttia julkaisuun “Slovakian presidentiksi Ficon liittolainen

  1. Alexander Mercouris selosti eilisellä theduran -sivuston videolla Ranskan ja Venäjän puolustusministereiden puhelinkeskustelua. Tapahtumasta on kaksi eri julkaistua versiota, venäläinen ja ranskalainen. Kumpaa uskoa ? Mercouris sanoi, että venäläistä, ei epäilystäkään. Teksti oli niin kiusallista luettavaa ranskalaisille, että heidän oli pakko laatia oma pehmoversionsa. Shoigu latoi virkaveljelleen sellaista tekstiä, että Elysée -palatsissa korvat punottivat.

    Ranskalaiset haluaisivat jäädyttää tilanteen Ukrainassa koska paukut ovat loppumassa muiden murheiden lisäksi. Tämä pyyntö tulee siis valtiolta jonka presidentti Hollande kerskui sillä kuinka hän huijasi Venäjää Minskin sopimuksella joka olisi tuonut rauhan Ukrainaan jo yhdeksän vuotta sitten. Huijaa minua kerran ja häpeä on sinun, huijaa kahdesti ja häpeä on minun. Lännellä ei enää ole luottoa mitä käyttää. Ranska sai myös varoituksen aikomuksilleen lähettää joukkoja kentälle. Viesti taisi mennä perille. Mitä pidemmälle sotaa pitkitetään sen huonommat ovat ehdot lännelle. Kuitenkin Stoltenberg ehti uudestaan kehumaan yleisölleen kuinka mainio projekti sota on. Venäjää heikennetään ilman että omia miehiä tarvitsee uhrata. Tässäkin on totta vain toinen puoli. Venäjä epäilemättä kärsii mutta samalla vahvistuu. Stoltenbergilla kuten koko lännen koplalla on kuitenkin maaninen tarve surmata venäläisiä, se ylittää kaiken realistisen harkinnan vaikka se tarkoittaisi, että länsi se vasta heikkeneekin. Se kun ei ole tajunnut, että se edustaa maailman kansoista vain vajaat viisitoista prosenttia mutta haluaisi edelleen pitää itsellään käskyttäjän aseman.

  2. Slovakian siirtyminen entistäkin selvemmin sodan jatkamista vastaan on tervetullut uutinen, samoin Jan Nybondasin ansiokkaasti raportoima keskustelu Ranskan ja Venäjän puolustusministereiden kesken. Saattaa silti olla, että eurooppalaiset edistysaskeleet eivät riitä, jos Yhdysvaltain presidentinvaalivuosi estää Atlantin takana avoimmat irtiotot. Sodalla Ukrainassa on Yhdysvalloissa vahvoja tukijoita, mutta yleinen hymistely on jo lakannut ja osa republikaaneista kiristää avoimesti tukensa jatkamisella. Demokraattipuolueen ongelmana on erityisesti kannatuksen romahtaminen nuorten keskuudessa sekä Gazan että Ukrainan sodan rahoittamisen ja aseistamisen takia.

    Stoltenbergiltä ja muilta palkkarengeiltä tullaan tuskin kuulemaan muuta kuin menestyspropagandaa. Stoltebergin seuraajalla voisi olla pieni sauma ottaa hiukan realistisempi ja varovaisempi asenne julkisissa puheissa. Mutta kun katselee julkisuudessa esitettyjä seuraajaehdokkaita, muutosta he eivät todellakaan edusta. Rahahanat voivat silti vääntyä kiinni varsinkin niissä maissa, joilla ei ole toivoakaan hyötyä ns. jälleenrakennusrahoista. Saksalla taitaa toiveikkuutta vielä olla, mutta kun isot urakat on jo korvamerkitty jenkkifirmoille, Eurooppaan jää vain rippusia.

  3. Kun Ukrainan tilanteesta aikanaan tehdään historian tilinpäätös, Suomessa syytettyjen penkillä istuvat Niinistö, Häkkänen, Halla-aho, Valtonen vain muutamia mainitakseni. Toivon, että muut maat Euroopassa seuraavat Slovakian esimerkkiä. Johtoon on saatava ihmisiä, joilla on terve järki tallella. Valitettavasti Suomi ajettiin tilanteeseen, jossa vaihtoehdot ovat minimissä.

Vastaa