Stubbin lupaukset Ukrainalle maksavat miljardeja

Presidentti Alexander Stubbin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn kanssa Kiovassa 3. huhtikuuta allekirjoittama ns. turvallisuussopimus tuo mukanaan Suomelle huomattavia, jopa useaan miljardiin euroon nousevia kustannuksia. ”Sopimus” on aluksi voimassa kymmenen vuotta.

Suomi sitoutuu tukemaan Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti ainakin vuoteen 2034 saakka. Tämä todetaan presidenttien hyväksymässä ns. turvallisuussopimuksessa. Stubbin Ukrainalle antamien lupausten toteuttamisen tarkka summa ei ole tiedossa, mutta kyse on joka tapauksessa miljardien eurojen uudesta menoerästä Suomelle.

Aloite kahdenkeskisistä turvallisusjärjestelyistä sodassa olevan Ukrainan kanssa esitettiin viime vuoden heinäkuussa sotilasliitto Naton Vilnan huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä G7-maiden tapaamisessa. Mahdollisimman monen maan toivottiin tukevan seitsemän rikkaan maan aloitetta.

Suomesta tuli nyt kahdeksas maa, joka hyväksyi tämän kahdenvälisen ”turvallisuussopimuksen” Ukrainan kanssa. Ennen Suomea järjestelystä ovat sopineet perä perää Britannia, Saksa, Ranska, Italia, Kanada, Tanska ja Hollanti. Ja nyt siis Suomi. Useat muut maat – muun muassa Yhdysvallat – ovat neuvottelemassa omista vastaavan kaltaisista sopimuksista.

Kyse oli Stubbin ensimmäisestä vierailusta presidenttinä Ukrainassa. Zelensky esitti hänelle vierailukutsun alkuvuodesta Münchenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin yhteydessä. Stubb pyysi vierailulle mukaansa myös eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon.

Suomelta jo kaksi miljardia euroa Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomi on lähettänyt aseita, asejärjestelmiä, ammuksia ja muuta sotilaallista tukea Ukrainaan jo noin kahdella miljardilla eurolla. Kiovassa presidentti Stubb ilmoitti uudesta sotilasapupaketista, jonka arvo on noin 188 miljoonaa euroa. Tavoitteena on sen avulla vahvistaa muun muassa Ukrainan ilmapuolustusta.

Kyse on jo 23. sotilasapupaketista, jonka Suomi on Ukrainalle antanut.

Pelkästään jo julkistetut tiedot osoittavat, että vuonna 2024 Suomi tukee Ukrainaa yli 400 miljoonalla eurolla. Ja luvassa on tänä vuonna vielä ainakin kaksi uutta aseapupakettia, joita on jo alettu valmistella. Suomi aikoo rakentaa yhdessä Ukrainan kanssa myös maan tykistön tarvitsemaa ammustuotantoa.

Osana ns. turvallisuussopimusta Suomi valmistelee lisäksi Orpon hallituksen päätöksellä nelivuotista ohjelmaa, jolla Ukrainaa tuetaan sotilaallisesti.

Tarkkoja euromääriä ei ole toistaiseksi ilmoitettu, mutta ns. turvallisuussopimuksen mukaan Suomen antama ”tuki pysyy huomattavana ja tulee sisältämään Ukrainan välittömien ja kriittisten tarpeiden mukaisia puolustustarvikkeita, kuten ampumatarvikkeita”.

Suomi on jo aikaisemmin itse päättänyt lisätä omaa raskaiden ampumatarvikkeiden tuotantoaan, jonka avulla myös Ukrainaa on tarkoitus tukea.

Suomi aikoo myös tukea Ukrainaa sen oman ampumatarviketuotannon kehittämisessä ja rakentamisessa mm. ”jakamalla tietoa, tarjoamalla asiantuntijatukea tai auttamalla ampumatarvikkeiden toimitusketjun lyhytaikaisissa kapeikkotilanteissa”, kerrotaan ns. turvallisuussopimuksessa.

Suomi lupaa auttaa Ukrainaa itse asiassa kaikkien aselajien taistelukyvyn vahvistamisessa ja myös ns. kyberpuolustuksessa.

Puolustusvoimat aikoo ns. turvallisuussopimuksen mukaan jatkaa ”Suomen vankkumatonta tukea puolustukselle maalla, merellä, ilmassa, kyberympäristössä, elektromagneettisessa ympäristössä ja avaruudessa, asettaen etusijalle Ukrainan keskeisimmät puolustuskykytarpeet”. ”Sopimuksen” nojalla Suomi aikoo vahvistaa aseavullaan niin Ukrainan meri- kuin ilmavoimiakin.

Kyseessä ei ole sopimus, vaan poliittinen julistus

Stubbin allekirjoittama turvallisuussopimus ei ole Orpon hallituksen mukaan kansainvälinen sopimus eikä itse asiassa edes sopimus. Kyse on poliitttisesta julistuksesta, jota hallitus kutsuu ”yhteisymmärryspöytäkirjaksi”.

Jos kyse olisi kansainvälisestä sopimuksesta, se vaatisi hallituksen esityksen sekä käsittelyn ja hyväksymisen eduskunnassa. Silloin sopimus olisi myös sekä Suomea että Ukrainaa juridisesti sitova. Yhteisymmärrysasiakirja sitä vastoin ei ole oikeudellisesti sitova.

Julkisuudessa on jo muistutettu valtiosäännön 94 pykälästä, joka on varsin selkeä:

”Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen”.

Valtiosäännön 94 pykälä edellyttäisi ns. turvallisuussopimuksen käsittelyä ja hyväksymistä eduskunnassa, mutta näin ei nyt haluta syystä tai toisesta tehdä. Monen mielestä ”turvallisuussopimus” sitookin siksi vain presidentti Stubbia, mutta ei muita suomalaisia.

Eduskunta syrjäytti itsensä sopimuksen hyväksymisestä

Ongelmalliseksi asian tekee se, että eduskunta tosiasiassa syrjäytti itse itsensä puhemies Jussi Halla-ahon johdolla ja kaikkien eduskuntaryhmien suostumuksella sekä ”turvallisuussopimuksen” käsittelystä että sen hyväksymisestä.

Halla-aho väitti Iltasanomissa (4.4.2024), että ”eduskuntaa on pidetty informoituna sopimuksesta” eikä ”allekirjoitettu sopimus vaadi eduskunnan hyväksyntää”. Halla-aho myönsi myös, ettei sopimus ole oikeudellisesti sitova. Ja että kyse on pikemminkin poliittisesta julistuksesta.

Sitä hän ei kertonut, että eduskunnan ”informointi” koski vain muutamaa kansanedustajaa, ei koko eduskuntaa. Ja heidänkin ”informointi” jäi vaatimattomaksi. Valtaosa kansanedustajista on ollut täysin tietämätön sekä useamman kuukauden valmisteluprosessista että itse ”sopimuksen” sisällöstä.

Orpon hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt yhdessä presidentti Stubbin kanssa ”turvallisuussopimusta” yhden ainoan kerran.

Puhemies ei kertonut sitä, miksi ”turvallisuussopimusta” ei haluttu käsitellä eduskunnassa, vaikka se tuo Suomelle valtiosäännön 94 pykälän mukaisia ”kansainvälisiä velvoitteita”, todennäköisesti myös ”lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä” ja aivan varmasti ainakin ”merkitykseltään huomattavia”  vaikutuksia.

Halla-aho totesi vain, ”etteivät eduskuntaryhmät ole esittäneet mitään vaatimuksiakaan, koska ne ovat osallistuneet valiokunnan kautta”.

”Osallistuminen valiokunnan” kautta tarkoittaa ulkoasiainvaliokuntaa, joka kuuli laajasta lähes sata kohtaa sisältävästä ”turvallisuussopimuksesta” vain muutamaa asiantuntijaa päivä ennen ”sopimuksen” julkistamista. Eduskunnan informointi” tarkoitti siis yhtä runsaan tunnin kokousta, jossa ”turvallisuussopimuksen” lisäksi oli käsittelyssä monta muutakin asiaa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) kertoo, että valiokunta tapasi ulkoministeri Elina Valtosen (kok) alkuviikosta.

”Hän ei ainoastaan informoinut, vaan valiokunta näki sopimuksen ja kävimme kommenttikierrokset siltä pohjalta”, kertoi Kiljunen Iltasanomissa ulkoasiainvaliokunnan kokouksesta päivää ennen ”sopimuksen” julkistamista.

Myös Kiljunen kutsuu ns. turvallisuussopimusta ”yhteisymmärryspöytäkirjaksi”, ja toteaa, ettei ”se ole kansainvälisesti sitova sopimus”. Hänkin pitää asiakirjaa ”enemmänkin poliittisena julistukseksena”.

Puolustusvaliokunta kuuli kahta asiantuntijaa ”sopimuksesta” – tosin vasta päivä sen jälkeen kun se oli julkistettu Kiovassa. Näin eduskunta ”oli informoitu” ja ”käsitellyt” koko asian.

”Annamme sotilaallista tukea Ukrainalle, jotta se voittaa tämän sodan”

Lehdistötilaisuudessa Kiovassa Stubb korosti Zelenskyn kanssa sitä, että ”emme anna sotilaallista tukea Ukrainalle vain, jotta se voisi puolustaa itseään. Annamme sotilaallista tukea Ukrainalle, jotta se voittaa tämän sodan”.

Ukrainan voitto merkitsee Stubbin mukaan Venäjän ja Putinin tappiota. ”Ja me haluamme osaltamme olla siinä mukana”.

Halla-aho oli vielä Stubbiakin suorasukaisempi.

Runsas vuosi sitten Halla-aho sanoi, että ”venäläisten sotilaiden tappaminen on hyvä asia, ja ukrainalaisia tulee auttaa tappamaan heitä” (Yle 26.2.2023).

Nyt Kiovassa Halla-aho totesi, että Venäjän tappioita Ukrainassa käytävässä sodassa voidaan edistää tukemalla kaikin keinoin Ukrainaa. Hänen mukaansa Venäjän tappioiden kasvattaminen Ukrainassa pienentää myös laajemman suursodan riskiä.

Stubb puolestaan ei pitänyt ongelmana sitä, että Ukraina on iskenyt useasti Venäjän öljyteollisuuden rakenteisiin. Päivää ennen ”sopimuksen” allekirjoittamista Ukraina oli iskenyt droneillaan omasta Venäjän vastaisesta rajastaan 1 100 kilometrin päässä syvällä Venäjän Tatarstanissa oleviin öljyteollisuuden kohteisiin.

Stubb sanoi Venäjän ymmärtävän vain voimaa.

”Jos kysytte, pidänkö ongelmana sitä, että öljyn hinta nousee niiden tuloksena, niin vastaukseni on, etten pidä”, sanoi Stubb droni-iskuista.

Esimerkiksi Yhdysvallat on kehottanut Ukrainaa välttämään iskuja Venäjän öljyteollisuuteen, koska niiden tuloksena öljyn maailmanmarkkinahinnat saattavat nousa. Stubbin mukaan sodassa tapahtuu aina oheistuhoja eivätkä ne ole hänelle ongelma.

Stubbilta kysyttiin myös, mitä mieltä hän on Suomen antamien aseiden käytöstä Venäjän alueella sitä vastaan. Presidentti totesi, ettei hän halua mennä yksityiskohtiin, mutta sanoi, etteivät Suomen Ukrainalle luovuttamat aseet ole tarkoitettu vain maan puolustamiseksi, vaan myös Venäjän lyömiseksi sodassa.

”Suoraan sanoen, jäsenyytemme Natossa ei olisi ollut mahdollista ilman Venäjän agressiivista hyökkäystä Ukrainaan. Helmikuussa 2022 Suomen kansa oivalsi, ettei näin voida jatkaa”, Stubb sanoi todeten johtopäätöksenä olleen liittyminen Natoon.

Stubb antoi Kiovassa tukensa myös Venäjän vastaisten pakotteiden kiristämiselle ja piti tärkeänä Venäjän eristämistä poliittisesti ja taloudellisesti, kertoi Ukrainan parlamentin puhemies Ruslan Stefanchuk tapaamisestaan Suomen presidentin kanssa.

Keskusteltiinko Nato-joukkojen lähettämisestä Ukrainaan?

Tiedotustilaisuudessa Stubbilta kysyttiin myös, voiko Suomi lähettää joukkoja Ukrainaan. Stubbin mukaan joukkojen lähettämiselle ei ole syytä. ”Tuemme Ukrainaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, erityisesti allekirjoittamalla turvallisuussopimuksen ja antamalla 23 aseapupakettia”.

Stubbin mukaan on ”tärkeää, että Eurooppa, Yhdysvallat ja länsi keskittyvät siihen, mitä ne realistisesti voivat tehdä Ukrainan hyväksi”. Hänen mukaansa sotilaallista tukea on annettava Ukrainalle niin kauan, kun se sitä tarvitsee.

Tiedossa ei ole, oliko kysymys Nato-maiden joukkojen lähettämisestä Ukrainaan esillä presidenttien kahdenkeskisessä tapaamisessa.

Wall Street Journal oli julkaissut juuri kohuartikkelin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin yrityksestä painostaa Yhdysvaltoja ja Saksaa joukkojen lähettämiseen. Ulkoministeri Elina Valtosen haastattelu Politico-lehdessä ja julkinen esiintyminen sen puolesta, ettei länsi sulkisi joukkojen lähettämistä kokonaan pois, oli sekin varmasti myös presidentti Zelenskyn tiedossa.

Todennäköisesti presidentit keskustelivat myös Nato-maiden joukkojen lähettämisestä Ukrainaan. Mutta mitä he puhuivat, sitä kumpikaan presidenteistä ei ole toistaiseksi kertonut.

Presidentti Urho Kekkosta arvosteltiin takavuosina siitä, että hän tapasi Neuvostoliiton johtajia mukanaan ainoastaan suomalainen tulkki. Stubbin ja Zelenskyn kahdenkeskisessä tapaamisessa ei mukana ollut edes tulkkia.

Stubb oli heti vierailunsa jälkeisenä päivänä yhteydessä myös Ranskan presidenttiin, mutta Stubbia lauantaina 6.4.2024 Ylen ykkösaamussa haastatellut toimittaja Seija Vaaherkumpu ei kysynyt keskustelusta eikä joukkojen lähettämisestä Ukrainaan yhtään mitään.

Julkaistun tiedotteen mukaan presidentit olivat muun muassa keskustelleet Natosta ja Ukrainan tukemisesta. Stubb sanoi twiitissään 4.4.2024 ”henkilökohtaisesti uskovansa, että tämä oli alku erinomaiselle työskentelysuhteelle”.

Stubb tukee Ukrainan Nato-jäsenyyttä

Ns. turvallisussopimuksessa Suomi antaa tukensa sekä Ukrainan jäsenyydelle Natossa että EU:ssa. Presidentti Stubbin mielestä Ukrainan paikka on ”oikeutetusti” sotilasliitto Natossa.

Ukrainan rajoiksi Suomi ilmoittaa tunnustavansa vuoden 1991 rajat. Siihen, uskooko Stubb itse Ukrainan voivan saavuttaa vanhat rajansa, hän ei halunnut Kiovassa ottaa kantaa. Sen sijaan hän totesi tämän olevan yhä Ukrainan tavoite, jota Suomi tukee.

Kun Ukrainan ja Venäjän neuvottelijat keskustelivat Istanbulin huippukokouksessa maaliskuussa 2022 rauhan keskeisistä ehdoista Turkin välityksellä, silloin saavutetun yhteisymmärryksen lähtökohta oli se, ettei Ukraina liity Naton jäseneksi, vaan pysyy sotilasliiton jäsenyyden ulkopuolella sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Sekä Ukrainan että Venäjän neuvotteluvaltuuskuntien puheenjohtajat vahvistivat saavutetun yhteisymmärryksen nimikirjaimillaan.

Sopimuksessa, joka syntyi runsaan kuukauden sotimisen jälkeen, molemmat maat kannattivat myös sotatoimien lopettamisesta, Venäjän asevoimien vetäytymisestä ennen sodan alkua helmikuussa 2022 olleisiin asemiin ja neuvotteluiden aloittamisesta myöhemmin niistä alueista, joita sekä Ukraina että Venäjän pitivät ominaan. Tavoitteena oli sopia näiden alueiden lopullisesta asemasta seuraavien 15 vuoden aikana.

Ajatuksena oli, että Venäjän ja Ukrainan presidentit vahvistavat yhteisymmärryksen tapaamisessaan, jota ei kuitenkaan koskaan tullut. Britannian pääministeri Boris Johnson ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vastustivat jo saavutettua yhteisymmärrystä ja estivät varsinaisen sopimuksen synnyn.

Stubbia ennen jo edellisen hallituksen pääministeri Sanna Marin ilmoitti tavatessaan presidentti Zelenskyn, että Suomi tukee Ukrainan jäsenyyttä Natossa.

Käytännössä Suomen poliittisen johdon tuki Ukrainan Nato-jäsenyydelle merkitsee sitä, että yksi keskeinen – ellei jopa keskeisin – elementti Ukrainan sodan lopettamiseksi rauhansopimuksella yritetään panna roskakoriin. Suomi on näin omalta osaltaan kasaamassa esteitä niin tulitauolle,  rauhanneuvotteluille kuin itse rauhansopimuksellekin.

Maailman rikkaimpiin kuuluva miljardööri Elon Musk, joka on sähköautoja valmistavan Tesla-konsernin pääomistaja, vertasi viime perjantaina (5.4.2024) Ukrainan mahdollista Nato-jäsenyyttä ydinasetuhoon. ”Kirjaimellisesti juuri näin alkaa elokuva ydinasetuhosta”, Musk sanoi viestipalvelu X:ssä. Hänellä on twitterissä miltei 180 miljoonaa seuraajaa.

Stubb vaatii Putinin tuomitsemista sotarikoksista

Ehdotus perustettavasta erityistuomioistuimesta sisältyy sekin Suomen ja Ukrainan ”turvallisuussopimukseen”. Suomen valtiojohto eli tasavallan presidentti Stubb ja Orpon hallitus haluavat panna Venäjän presidentin Vladimir Putinin syytteeseen ja saada hänet tuomiolle sotarikoksista.

Suomi ja Ukraina ”jakavat vakaan näkemyksen siitä, että vastuuseen saattaminen Ukrainaan kohdistetusta hyökkäysrikoksesta on varmistettava ja että tätä tarkoitusta varten on perustettava erityistuomioistuin”, todetaan asiakirjassa.

Suomen valtionjohdon linjauksen mukaan ”Ukrainassa tehdyt sotarikokset ja muut julmuudet eivät saa jäädä rankaisematta”.

Erityistuomioistuimessa syytteeseen asetettaisiin Venäjän presidentti, koska ”hän päätti täysmittaisesta ja laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan”.

Suomi ja Ukraina ”vahvistavat sitoutuneensa varmistamaan Venäjän federaation saattamisen vastuuseen kaikista Ukrainan luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sekä Ukrainan valtion kärsimistä vahingoista, menetyksistä ja oikeudenloukkauksista, jotka Venäjän federaatio on aiheuttanut kansainvälisen oikeuden vastaisilla teoillaan Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, kuten aloittamalla hyökkäyssodan YK:n peruskirjan vastaisesti”, todetaan Stubbin ja Zelenskyn allekirjoittamassa ”sopimuksessa”.

Ukrainan vierailunsa aikana Stubb pääsi myös tutustumaan tuhottuihin venäläistankkeihin ja sai lahjaksi Suomeen vietäväksi tykin ammuksen hylsyn.