Suomen ja Venäjän väliset kauppasuhteet kuihtuvat. Siihen on Venäjän uuden kaupallisen edustajan Jevgeni Rubinchikin mielestä neljä syytä: Suomen epäsuotuisa taloudellinen kehitys, Euroopan Unionin pakotteet, rajat ylittävän yhteistyön vähäisyys sekä venäläisten viejien vähentynyt kiinnostus Suomea kohtaan.
Jevgeni Rubinchik esitelmöi Venäjän kaupallisessa edustustossa keskiviikkona ryhmälle Kallio-Vallilan Venäjä-seuran jäseniä.
Varsinainen luennon aihe oli Venäjän talous ja sen näkymät. Rubinchik muistutti presidentti Vladimir Putinin puheesta Vladivostokin talousfoorumissa, jossa hän totesi Venäjän talouden elpyneen vaikeissa olosuhteissa pakotteista ja ulkoisista paineista huolimatta. Venäjän bruttokansantuote on saavuttanut vuoden 2021 tason. Venäjän talous on rakentumassa vakaalle pohjalle ja pitkäaikaiset kehitysnäkymät ovat hyvät. Venäjän talous tulee kasvamaan tänä vuonna 2,5 prosenttia.
Venäjän metsäteollisuus kaipaa suomalaisia laitteita
Rubinchik oli ennen Suomeen tuloaan kiertänyt venäläisillä tuontatolaitoksilla, esimerkiksi vaneritehtaalla, joka käytti suomalaisen Raute-laitevalmistajan koneita.
”Metsäteollisuus kärsii molemmissa maissa eniten taloussuhteiden katkeamisesta. Meidän metsäteollisuutemme olisi mielellään ostanut laitteistoa Suomesta”, Rubinchik kertoo.
Venäjällä on suurteollisuustuotanto lähtenyt kovaan kasvuun. Teollisuuden tuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 5,4 prosenttia. Rubinchik toteaa, että samoin kuin lännessä, Venäjä hankkii kulutustavaransa Kiinasta. Kaikkea tuotantoa ei tarvitse itse tehdä.
”Pakotteiden takia kadonneet elintarvikkeet olemme korvanneet omalla tuotannolla. Kadonneita läntisiä kulutustavaroita korvaamme tuonnilla muualta”, hän sanoi.
Venäjällä on tänä vuonna rekisteröity 16 uutta ulkomaista tuotemerkkiä markkinoille.
Kiina poikkeuksellinen kauppakumppani
Kiinan ja Venäjän suhde on Rubinchikin mielestä erityisen hyvä ja kauppa molempia hyödyntävää. Kiina on noussut Venäjän johtavaksi kauppakumppaniksi.
”Venäjän teollisuus tuottaa Kiinaan niitä tuotteita, joita ei saa Kiinasta”, hän kertoi.
Yleisö uteli, miten Venäjällä olevat länsiautot saavat varaosia.
”Senkin hoitaa tuonti Kiinasta”, Rubinchik totesi.
Venäjän kauppa on pakotteiden takia kääntänyt nopeasti suuntaa. Uusia kauppareittejä avataan Intiaan Azerbaidzanin ja Iranin kautta. Venäjän kauppakumppaneissa lännen osuus kauppavaihdossa on laskenut jyrkästi vuonna 2022. Iso-Britannian osuus on vähentynyt 79 prosenttia, Ruotsin 76 prosenttia ja USA:n 35 prosenttia. Nousussa ovat Intia +310 prosenttia, Kiina +64 prosenttia, Brasilia +106 prosenttia ja Turkki +198 prosenttia.
Suomen media vaikenee hyvin
Venäjän talous on noussut maailman viidenneksi suurimmaksi, mutta suomalaisessa mediassa asiasta uutisoi vain Vastaan Sanomat.
Venäjän kaupallisen edustuston tilaisuudessa pahoiteltiin sitä, että Suomen ja Venäjän suhteet kärsivät russofobisesta ilmapiiristä suuresti. Rubinchik oli ennen Suomen pestiään Hollannissa komennuksella 5 vuotta. Hollannin media on vieläkin pahempi kuin Suomen media, mutta siellä bisnesmaailma elää toista todellisuutta.
”Rotterdamin satamassa hoidetaan erittäin hyvin venäläistä rahtia”, Rubinchik sanoi ja jatkoi hollantilaisten olevan vanhaa kauppakansaa, joka ymmärtää rahan päälle.
”Suomella on pitkä raja Venäjän kanssa, joka kannattaisi hyödyntää”, hän muistuttaa.
Stockmannin pelastus Venäjältä?
Venäjän talouden murheena on ruplan arvon heikkenemin ja siitä seuraava inflaatio. Rubinchik esitti toiveen, että keskuspankin ja valtion toimet vakauttaisivat ruplaa. Tavalliselle venäläiselle kotitaloudelle ruplan heikoudesta seuraa tuontitavaroiden kallistuminen ja inflaatio syö tulot.
Samanaikaisesti Venäjällä on vähittäiskauppa kasvanut 11 prosenttia. Venäjällä menestyvät edelleen sellaiset suomalaisille tutut nimet kuin Stockmann ja Teboil. Suomessa tavaratalojemme lippulaiva Stockmann rypee vaikeuksissa ja uhkaa kadota Helsingin keskustasta. Venäjällä on edelleen Stockmann -tavarataloja, jotka Stockmann myi venäläiselle omistajalle Reviva Holdingsille. Sillä on oikeus vuoteen 2028 saakka käyttää Stockmann- nimeä. Yhtiö on Venäjällä avaamassa 16 uutta tavarataloa Pietariin ja Moskovaan jo olemassa olevien 12 liikkeen lisäksi.
Rubinchik pitää mielenkiintoisena ajatusta, että Venäjän Stockmann tulisi pelastamaan Stockmannin Suomessa.
”Miksipä ei? Aina Stockmannilla käydessäni kuulen venäjän kieltä”, hän naurahtaa.
Kuvat: Leena Hietanen
4 kommenttia julkaisuun “Venäjän ja Suomen ja taloussuhteiden näkymät olemattomat”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Video-bloggaajat laittavat viikottain vähittäiskauppavideoita YouTubeen. Suomen marketit ovat korttelimyymälöitä naapurimaan suurimpiin verrattuna. Valikoima on mykistävä ja siisteys sekä järjestys ensiluokkainen. Suuria ulkomaisia merkkejä on vaikka miten paljon tarjolla. Hintoja pitää suhteuttaa tulotasoon mutta monet peruselintarvikkeet ovat lähes ilmaisia Suomen hintoihin nähden, esim leipä. Ulkomaiset tuotteet ovat kalliimpia, varsinkin jos vastaavia kotimaisia ei ole kuten oliiviöljy ja tietyt hedelmät. Ulkomaiset oluet ja viinit ovat puolet halvempia mutta siihen vaikuttaa Suomen verotus.
Autoihin saa varaosia muiden maiden kautta, helppoa kuin heinänteko, autojen osathan muutenkin tulevat alihankkijoilta. Mutta selvää on, että Aasian valmistajat voittavat suuresti ja markkinat siirtyvät niiden haltuun, etenkin Kiinan, mutta tuskin muutkaan suuremmin jarruttelevat. Vladivostok on perinteisesti ollut Japanin heiniä ja epäilen, että heillä on halua siitä luopua.
Paavia paavillisemmat jätetään lehdelle soittelemaan. Kun joku ala on menetetty joko uudelle venäläiselle tai aasialaiselle kilpailijalle ei sitä enää saada takaisin. Vaihtoehdoiksi jää puida nyrkkiä tai itkeä ja puida nyrkkiä.
hra niinistö kertoi tv:ssä että liittyminen WEST:iin ja natoon ja siis myös irtiotto Venäjästä ovat hra niinistön nuoruuden unelma. Voimme jo nyt alkaa laskeskella mitä tämä hra niinistön unelma Suomelle maksaa. Loppusumma ei tule liikkumaan miljoonissa vaan miljardeissa. Iso pino ruumissäkkejäkin saattaa olla edessä.
Olen siis ollut oikeassa, kun olen arvellut Niinistön poteneen russofobiaa lapsesta asti. Ikävä kyllä, lapsia kasvatetaan nykyäänkin russofobeiksi. Joku kertoi tutkitun, että aikoinaan russofobia synnytettiin Suomeen tietoisella tarkoituksellisuudella. Olen kuitenkin melko varma, ettei russofobiaa ole ollut koskaan niin paljon kuin nykyään, kiitos median, poliitikkojen ja ns. asiantuntijoiden. Jos ihmisille kerrottaisiin tasapuolista totuutta maailman menosta, ei Suomessa olisi russofobiaa kuin nimeksi.
Järjetöntä toimintaa Suomelta. Ei voi muuta sanoa.