Analyysit

Yhdysvallat uhkasi hyökätä kansainväliseen rikostuomioistuimeen

Toimitus / 14.4.2023

Nyt USA rakastaa ICC:tä, koska se on ottanut Putinin kohteekseen 

Yhdysvallat asetti pakotteita ICC:lle, uhkasi pidättää sen tuomareita ja hyväksyi ”Haagin hyökkäyslain”. Mutta nyt kun ICC haluaa pidättää Putinin, Washington tukee sitä.

 

Monet globaalin etelän maat ovat arvostelleet ICC:tä uuskolonialistiseksi instituutioksi, joka on puolueellinen länsimaiden eduksi. Sen johto on ollut hallitsevasti eurooppalaista, ja vuoteen 2016 mennessä se oli saattanut oikeuden eteen ainoastaan afrikkalaisia. Tämän voi todentaa myös selaamalla ICC:n omaa, ajantasaista listaa sen käsittelemistä oikeusjutuista.

Yhdysvallat on myös vastustanut ICC:tä sen perustamisesta lähtien. Yhdysvallat ei ole ICC:n jäsen, ja Washington on jopa asettanut pakotteita ICC:n huippuvirkailijoille, ja uhannut pidättää sen tuomareita ja syyttäjiä.

Kun tämä tuomioistuin avattiin ensimmäisen kerran Hollannissa vuonna 2002, Yhdysvallat hyväksyi “Haagin hyökkäyslakina” tunnetun lain, jonka mukaan Washington uhkaa lähettää sotilaansa vapauttamaan jokaisen ICC:ssä tuomitun, joka on Yhdysvaltain kansalainen, tai jonka katsotaan olevan tärkeä sen ”kansalliselle turvallisuudelle”. 

Nyt Washington on kuitenkin tehnyt täyskäännöksen, hyökättyään tätä ennen suorastaan säälimättömästi ICC:tä vastaan koko sen historian ajan. Nyt se tukee julkisesti ICC:tä sen pyrkimyksissä pidättää Venäjän presidentti, Vladimir Putin.

ICC:n puolalainen puheenjohtaja, Piotr Hofmański, antoi 17.3.2023 Putinia koskevan pidätysmääräyksen väitetyistä julmuuksista, joita on tehty NATOn ja Venäjän välisessä Ukrainan proxy-sodassa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys annettiin lähes päivälleen 20 vuotta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin alkoi, mikä aiheutti yli miljoona kuolonuhria ja jonka jopa YK:n pääsihteeri Kofi Annan totesi olevan laiton ja YK:n peruskirjan vastainen. 

Ainuttakaan Yhdysvaltain toimihenkilöä ei ole asetettu vastuuseen Irakissa tehdyistä sotarikoksista. ICC on nyt kuitenkin ottanut tähtäimeensä Venäjän.

US threatened to invade International Criminal Court. Now it loves ICC for targeting Putin 

Venäjä ei ole ICC:n jäsen. Ukraina ei myöskään ole täysjäsen. Tosin Ukraina allekirjoitti 23.3.2023 yhteistyösopimuksen ICC:n kanssa maatoimiston avaamisesta Ukrainaan.

Moskovan mukaan ”rikossyytteet ovat ilmeisen laittomia” ja heijastavat länsimaiden hallitseman tuomioistuimen ”selvää vihamielisyyttä” Venäjää kohtaan. TASS:in mukaan Venäjän tutkintakomitea ilmoitti aloittaneensa rikosoikeudellisen menettelyn ICC:n  syyttäjää ja tuomareita vastaan, jotka antoivat pidätysmääräyksen Venäjän presidentistä, Vladimir Putinista. Tutkintakomitea lisäsi, että kansainvälisesti suojeltuihin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemisestä ja rankaisemisesta 14. joulukuuta 1973 tehdyn yleissopimuksen mukaan valtionpäämiehet nauttivat ehdotonta koskemattomuutta vieraiden valtioiden lainkäyttövaltaa vastaan.

Vaikka Yhdysvallat ei ole ICC:n jäsen, presidentti Joe Biden tuki voimakkaasti tuomioistuimen pidätysmääräystä.

Yhdysvaltain ulkoasianministeri Antony Blinken painostaa yhteistyössä Euroopan unionin kanssa ICC:n jäsenmaita mukautumaan ja pidättämään Putinin.

Tämä on Blinkeniltä melkoinen käänne, sillä maaliskuussa 2021, kun tuomioistuin tutki Israelia sen miehitetyillä palestiinalaisalueilla tekemistä sotarikoksista, Yhdysvaltain ylin diplomaatti julkaisi raivokkaan lausunnon tuomiten ICC:n.

Blinken pauhasi:

ICC:llä ei ole mitään toimivaltaa tässä asiassa. Israel ei ole ICC:n osapuoli, eikä se ole suostunut ICC:n toimivaltaan, ja olemme vakavasti huolissamme ICC:n yrityksistä käyttää toimivaltaansa Israelin toimihenkilöihin. Palestiinalaisia ei voida pitää suvereenina valtiona, eivätkä he näin ollen ole oikeutettuja saamaan valtiojäsenyyttä, osallistumaan valtiona ICC:hen, tai siirtämään tuomiovaltaa ICC:lle.

Kuten Israel ja Yhdysvallat, Venäjä ei ole ICC:n jäsen. Mutta vain kaksi vuotta sen jälkeen, kun Blinken oli väittänyt, ettei ICC voi tutkia Israelin sotarikoksia (joka ei ole sen jäsen), nyt hän yhtäkkiä vaatii, että ICC:n on ryhdyttävä toimiin Venäjää vastaan (joka ei ole sen jäsen) Ukrainan puolesta (joka ei myöskään ole sen jäsen).

Yhdysvallat asettaa pakotteita ICC:lle ja uhkaa virkamiesten perheenjäseniä

Blinkenin edeltäjä meni niin pitkälle, että hän määräsi pakotteita ICC:n johtaville virkailijoille. 

Vuonna 2020, kun presidentti Donald Trump oli virassaan, ICC aloitti tutkinnan Yhdysvaltojen, NATOn ja Afganistanin hallituksen liittolaisten tekemistä sotarikoksista Afganistanissa. 

Vastauksena Trumpin entinen CIA:n johtaja, Mike Pompeo, josta myöhemmin tuli ulkoasiainministeri, piti vihaisen paasauksen paheksuen ICC:tä:

“Vastustamme kaikkia ICC:n pyrkimyksiä käyttää tuomiovaltaa Yhdysvaltain henkilöstöön. Emme siedä sen epäasianmukaisia ja epäoikeudenmukaisia yrityksiä tutkia tai asettaa syytteeseen amerikkalaisia”, hän julisti maaliskuussa. 

Pompeo haukkui ICC:n ”häpeälliseksi” ja ”niin sanotuksi tuomioistuimeksi, joka on paljastumassa alastomasti poliittiseksi elimeksi”. Hän vakuutti, että ”me paljastamme sen väärinkäytökset ja vastustamme niitä”. 

Yhdysvaltain huippudiplomaatti jopa uhkaili ICC:n johtavien virkailijoiden perheenjäseniä ja vannoi: ”Haluamme tunnistaa tästä puolueellisesta tutkimuksesta vastuussa olevat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä”.

https://2017-2021.state.gov/secretary-michael-r-pompeo-remarks-to-the-press-6/index.html

Myöhemmin saman vuoden syyskuussa Yhdysvaltain ulkoministeriö asetti pakotteita tuomioistuimen pääsyyttäjälle, Fatou Bensoudalle, ja hänen kollegoilleen.

Kun Bidenin hallinto aloitti virassaan vuoden 2021 alussa, se poisti nämä Yhdysvaltojen ICC:hen kohdistamat pakotteet. Washington jatkoi kuitenkin edelleen tuomioistuimen kimppuun käymistä ja sen toiminnan horjuttamista.

Yhdysvaltain valtiollinen tiedotusväline, Voice of America, siteerasi Blinkeniä, joka korosti Washingtonin olevan  edelleen ”vahvasti eri mieltä ICC:n toimista Afganistanin ja Palestiinan tilanteisiin liittyen” ja vastustavan ICC:n ”pyrkimyksiä käyttää tuomiovaltaa sellaisten ei-valtiollisten osapuolten, kuten Yhdysvaltojen ja Israelin, henkilöstöön”.

Toisin sanoen Bidenin hallinto vastusti jyrkästi Kansainvälisen rikostuomioistuimen pyrkimyksiä tutkia Yhdysvaltojen ja NATOn Afganistanissa tekemiä sotarikoksia ja Israelin miehitetyillä palestiinalaisalueilla tekemiä sotarikoksia.

Mutta nyt, kun ICC ryhtyy jahtaamaan Putinia, Washingtonin poliittinen kenttä on haltioissaan. 

Puolustusministeriön sotilasjohto sen sijaan on varovaisempi.

New York Times uutisoi maaliskuun alussa, vain viikkoa ennen kuin ICC antoi Putinia koskevan pidätysmääräyksen: ”Virkailijoiden mukaan Pentagon estää Yhdysvaltoja jakamasta todistusaineistoa Venäjän julmuuksista Ukrainassa ICC:n kanssa. Sotilaallinen johto pelkää ennakkotapauksen luomista, joka saattaisi tasoittaa tietä amerikkalaisten syytteeseen asettamiselle”.

ICC:n vahvasti dokumentoitu puolueellisuus globaalia etelää ja erityisesti Afrikkaa kohtaan

Kansainvälinen rikostuomioistuin on vasta 21 vuotta vanha, mutta se on selvästi osoittanut äärimmäistä ennakkoluuloa globaalia etelää ja erityisesti Afrikkaa kohtaan.

Los Angeles Times julkaisi vuonna 2016 artikkelin, joka havainnollistaa selvästi tämän yksipuolisuuden: ”Vain afrikkalaisia on tuomittu tässä tuomioistuimessa maailman pahimmista rikoksista”.

Samana vuonna Kanadan valtiollinen tiedotusväline, CBC, raportoi: ”Kansainvälistä rikostuomioistuinta uhkaa Afrikan valtioiden joukkopako rasismisyytösten vuoksi”.

CBC totesi, että ”yhdeksän ICC:n parhaillaan tutkimista kymmenestä tapauksesta sijaitsee Afrikassa”.

Burundi, Gambia ja Etelä-Afrikka tuomitsivat ICC:n rasistisena instituutiona, ja vannoivat vetäytyvänsä siitä.

Gambian tiedotusministeri sanoi, että ICC ”on itse asiassa kansainvälinen valkoihoisten tuomioistuin [International Caucasian Court], jossa syytetään ja nöyryytetään värillisiä ihmisiä, erityisesti afrikkalaisia”.

Vuonna 2016 Gambia vetäytyi ICC:n jäsenyydestä.

Myös Etelä-Afrikka erosi – mutta sen korkein oikeus kumosi eroamisen myöhemmin.

Vuonna 2017 Afrikan unioni kehotti jäseniään eroamaan ICC:stä.

Afrikkalaiset intellektuellit ovat sittemmin jatkuvasti arvostelleet ICC:tä uuskolonialistisena instituutiona.

Gambialainen ICC:n syyttäjä Fatou Bensouda vaikutti pyrkivän muuttamaan tuomioistuimen mainetta aloittamalla tutkimukset Yhdysvaltojen ja NATOn sotarikoksista Afganistanissa sekä Israelin sotarikoksista miehitetyillä palestiinalaisalueilla.

Trumpin hallinto iski takaisin pakotteilla ja uhkauksilla. Israelin äärioikeistolainen pääministeri Benjamin Netanjahu vastasi syyttämällä ICC:tä perusteettomasti ”antisemitismistä”.

Bensoudan pyrkimykset – niin vähäisiä kuin ne olivatkin – kuitenkin kariutuivat, kun hänen yhdeksänvuotinen toimikautensa päättyi vuonna 2021.

Hänen tilalleen valittiin ICC:n nykyinen syyttäjä, brittiläinen asianajaja Karim Ahmad Khan.

Khan on oikeistopoliitikko Imran Ahmad Khanin, Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen entisen parlamentin jäsenen veli, joka sattuu myös olemaan tuomittu pedofiili, ja joka vapautettiin vankilasta  kärsittyään vain puolet 18 kuukauden tuomiostaan.

Lähes välittömästi sen jälkeen, kun Karim Khan asettui ICC:n johtoon, hän lopetti tutkimukset, jotka koskivat Yhdysvaltojen ja NATOn sotarikoksia Afganistanissa sekä Israelin sotarikoksia miehitetyillä palestiinalaisalueilla.

Reuters siteerasi afganistanilaista ihmisoikeusaktivistia, Horia Mosadiqia, joka kutsui Khanin päätöstä ”loukkaukseksi tuhansia muita Afganistanin hallituksen joukkojen sekä Yhdysvaltain ja NATOn joukkojen tekemien rikosten uhreja kohtaan”.

Khan väitti vuonna 2021, että ICC kamppailee resurssipulan kanssa, ja keskittyy siksi ”niiden rikosten laajuuteen ja luonteeseen, jotka kuuluvat sen tuomiovaltaan”.

Mutta pidätysmääräyksen antaminen Venäjän (joka ei ole jäsen) presidentistä Ukrainassa (joka ei myöskään ole täysjäsen) tehtyjen väitettyjen julmuuksien vuoksi on selvästi ristiriidassa Khanin väitetyn sitoumuksen kanssa keskittyä ”tuomioistuimen toimivaltaan kuuluviin rikoksiin”.

Israelilaiset tiedotusvälineet paljastivat, että Israel, joka ei myöskään ole ICC:n jäsen, oli ”tehnyt kovasti töitä kulissien takana” painostaakseen tuomioistuimeen kuuluvia maita valitsemaan Khanin pääsyyttäjäksi.

Vuonna 2022 Times of Israel -lehti kehui Khania ja  totesi, että ”uusi ICC:n syyttäjä ei ole tähän mennessä antanut ainuttakaan julkista lausuntoa, eikä ryhtynyt mihinkään julkisiin toimiin Israelin ja Palestiinan suhteen”.

Israelilaislehti lisäsi innostuneena: ”Monet Israelin virkamiehet uskovat, että Bensouda olisi jo ryhtynyt toimiin, ja ehkä jopa antanut pidätysmääräyksiä, jos hän olisi jatkanut virassaan yhdeksän vuoden toimikautensa jälkeen”.

ICC ei ole YK:n elin – ICJ on

Washingtonin vastustus ICC:tä kohtaan juontaa juurensa jo aikaan ennen sen virallista perustamista vuonna 2002.

Yhdysvaltain presidentti, Bill Clinton, allekirjoitti vuoden 2000 viimeisenä päivänä, vain kolme viikkoa ennen virkakautensa päättymistä, Rooman perussäännön, joka loi perustan ICC:lle. Hänen seuraajansa, presidentti George W. Bush, kuitenkin myöhemmin ”poisti allekirjoituksen” sopimuksesta.

Bushin hallinto kävi tämän jälkeen poliittista sotaa vasta perustettua ICC:tä vastaan. 

Bushin ulkoministeriötä johtamaan auttanut “arkkiuuskonservatiivi”, John Bolton, kutsui Yhdysvaltain vetäytymistä ICC:stä ”onnellisimmaksi hetkeksi koko virkakauteni aikana”. Bolton uhkaili myös Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) johtajan, José Bustanin, perheenjäseniä sanomalla hänelle: ”Tiedämme, missä lapsesi asuvat”.

Jopa miljardööri-oligarkkien rahoittama lobbausryhmä, Human Rights Watch, joka on surullisenkuuluisa länsimielisestä puolueellisuudestaan, varoitti heinäkuussa 2002, että ”yleismaailmallisen oikeuden periaate on edelleen vakavasti uhattuna Washingtonin taholta”. Ja tämä tapahtui ennen kuin Yhdysvaltain hallitus oli edes hyväksynyt pahamaineisen ”Haagin hyökkäyslain”.

Bushin jälkeen presidentit Obama, Trump ja Biden ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta Rooman perussääntöä uudelleen, joten Yhdysvallat ei edelleenkään ole ICC:n jäsen.

Sen jälkeen kun Trump nimitti Boltonin kansalliseksi turvallisuusneuvonantajakseen, tämä uuskonservatiivinen ”haukka” lupasi vuonna 2018: ”Emme anna mitään apua ICC:lle. Emme liity ICC:hen. Annamme ICC:n kuolla itsestään. Loppujen lopuksi, ICC on jo kaikin puolin kuollut meidän kannaltamme”.

Bolton uhkasi jopa pidättää ICC:n tuomarit ja syyttäjät julistaen: ”Kiellämme ICC:n tuomareilta ja syyttäjiltä pääsyn Yhdysvaltoihin, langetamme heidän varoilleen sanktioita Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmässä, ja asetamme heidät syytteeseen Yhdysvaltain rikosoikeudellisessa järjestelmässä”. Teemme samoin kaikille yrityksille tai valtioille, jotka avustavat ICC:n amerikkalaisia koskevia tutkimuksia”.

Vain 123 maata on ICC:n jäseniä. YK tunnustaa 193 valtiota, mikä tarkoittaa, että hieman alle kaksi kolmasosaa niistä on ICC:n jäseniä, ja nämä valtiot edustavat alle puolta maailman väestöstä.

Merkittäviä maita, jotka eivät ole sopimuspuolia, ovat mm. Yhdysvallat, Israel, Ukraina, Venäjä, Kiina, Intia, Pakistan, Indonesia, Etiopia, Kuuba, Vietnam, Turkki, Saudi-Arabia ja Qatar.

ICC:n muodostaneen Rooman perussäännön allekirjoittajat
Kuva: Wikipedia

Yleisestä väärinkäsityksestä huolimatta ICC ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien alainen elin. Se on riippumaton YK:n virallisesta oikeuslaitoksesta, Kansainvälisestä tuomioistuimesta (ICJ).

ICC perustettiin vuonna 2002, mutta ICJ aloitti toimintansa jo vuonna 1945. Sekaannusta lisää se, että molemmat sijaitsevat Haagissa, Hollannissa.

ICC käsittelee valtioiden välisiä kiistoja, kun taas ICJ keskittyy yksityishenkilöihin.

ICJ:n toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin olleet hyvin rajalliset, koska YK:n rakenteeseen liittyy perustavanlaatuinen ongelma: turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet voivat käyttää veto-oikeuttaan estääkseen tuomioistuimen päätösten täytäntöönpanon.

Yhdysvallat on toiminut juuri näin, mikä on käytännössä tehnyt ICJ:stä toimintakyvyttömän.

Vuonna 1984 Nicaragua haastoi Yhdysvallat Haagiin, koska se tuki kontrajoukkoja, äärioikeistolaisia kuolemanpartioita, jotka käyttivät järjestelmällisesti terrorismia siviilejä vastaan yrittäessään väkivaltaisesti kaataa Keski-Amerikan kumouksellisen sandinistihallituksen.

Asiassa Nicaragua vastaan Yhdysvallat ICJ totesi Washingtonin syyllistyneen kansainvälisen oikeuden rikkomiseen tukemalla kontraterroristeja ja asettamalla miinoja Nicaraguan satamiin.

ICJ määräsi Yhdysvallat maksamaan Nicaragualle korvauksia. Washington kieltäytyi kuitenkin tekemästä niin, ja käytti veto-oikeuttaan turvallisuusneuvostossa estääkseen tuomion täytäntöönpanon.

Lähde: Ben Norton / Geopolitical Economy Report, muut lähteet löytyvät tekstin linkeistä.

Käännöstyö: Riitta Veijalainen

 +++

 

Tags: , , ,

Vastaa