Spekulaatio Venäjän talouden tilasta jatkuu

Ei ole yllättävää, että erimielisyydet Venäjän talouden näkymistä eivät osoita vähenemisen merkkejä. Lähes kaikki kuitenkin tunnustavat, että Venäjän talous on kasvanut jälleen kerran ennusteita vahvemmin. Suomalaisessa mediassakin on ilmestynyt arvioita, joissa epäillään Venäjän talouden romahdusta povaavien ennusteiden toteutumista.

Trumpin hallinnon politiikka tekee ennustamisesta entistäkin vaikeampaa. Presidentti Donald Trump on luvannut muuttaa perinpohjaisesti globaalien tavaravirtojen ja toimitusketjujen edellytyksiä. Hän on myös luvannut uusia välineitä globaalien rahavirtojen ohjailuun. Tullit ja pakotteet ovat tärkeimpiä tavaravirtojen ohjailuun tarkoitetuista Trumpin toimista.

Dollarin aseman puolustaminen tullien avulla sekä kryptovaluuttojen nostaminen kansallisten reservien valuutaksi vaikuttavat globaaleihin rahavirtoihin.

Venäjän talouden suorituskyky ei siten ole kiinni yksinomaan venäläisistä yrityksistä eikä maan poliittisista päättäjistä. Venäjän talouskasvun kannalta oleellista on, miten globaalin hajaannuksen pelisäännöt muuttuvat amerikkalaisten IT-oligarkkien hallitsemassa teknoteollisessa ”feodalismissa”.

Ennusteet elävät tavallaan, totuus paljastuu ajallaan

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on parin viimeisen vuoden aikana joutunut parantamaan Venäjän talouden kasvuvauhtia koskevia ennusteitaan. Tammikuussa IMF julkisti vuoden 2024 lokakuun ennusteiden päivityksen. IMF on nyt päivittänyt ylöspäin vuoden 2025 Venäjän, Kiinan ja USA:n talouskasvun ennusteita ja alaspäin Saksan, Ranskan ja Italian ennusteita.

Vuodelle 2025 laaditut ennusteet näyttävät toistavan edellisten vuosien mallia. Tämän vuoden tammikuussa julkaistuissa ennustepäivityksissä Venäjälle luvataan 1,4 prosentin talouskasvua. Edellisessä ennusteessa Venäjän vuoden 2025 bruttokansantuotteelle luvattiin 1,3 prosentin kasvua.

Venäjän budjetissa vuosille 2025–2027 ennustetaan, että Venäjän inflaatiokorjattu bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,56 prosenttia ja ensi vuonna 2,95 prosenttia. Jos verrataan ennusteiden välistä eroa, niin ero on ruplissa tältä ja ensi vuodelta yli 6 000 miljardia. Eli lähes yhtä suuri kuin budjettilain puolustusministeriölle lupaamat menot tälle ja ensi vuodelle. Ero on siis Venäjän puolustuskyvyn kannaltakin merkittävä.

Ennusteet jatkavat yhä aikaisempaan tapaan Kiinan kasvuvauhdin aliarviointia ja euroalueen kasvuvauhdin yliarviointia. Nyt IMF ennustaa, että euroalueen kasvu jää tänä vuonna yhteen prosenttiin, Saksan 0,3 prosenttiin, Ranskan 0,8 prosenttiin ja Italian 0,7 prosenttiin.

G7-maiden talouskasvu lepää Yhdysvaltojen varassa. Sille IMF lupaa tälle vuodelle 2,7 prosentin kasvua. USA jää kuitenkin selvästi jälkeen Kiinan odotettavissa olevasta 4,6 prosentin ja Intian 6,5 prosentin kasvusta.

BRICS-maiden talouskasvun näkymiä vahvistaa sekin, että tämän vuoden alussa BRICS:n jäseneksi liittyneelle Indonesialle IMF povaa viiden prosentin kasvua.

BRICS-maiden bruttokansantuote suurempi kuin G7-maiden

Kun vertaamme BRICS-jäsen- ja kumppanimaiden bruttokansantuotteen kasvua viime, tänä ja ensi vuonna G7-maiden kasvuun, niin saamme kuvan meneillään olevan geotaloudellisen muutoksen luonteesta.

Vuonna 2024 BRCS-jäsenmaiden bruttokansantuote kasvoi lähes 39 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. G7-maiden osuus puolestaan laski hieman yli kolmasosaprosentin noin 29 prosenttiin.

Jos BRICS-jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen lisätään kumppanimaiden bruttokansantuote, niin niiden yhteinen arvo kasvoi lähes prosentin. Jos vastaavasti G7-maiden lukuihin lisätään Venäjän vastaisiin pakotteisiin osallistuvien maiden bruttokansantuotteen muutos, niin niiden yhteinen osuuden lasku oli vuonna 2024 lähes puoli prosenttia.

Venäjän ulkomaan suhteiden kannalta vaihto G7-jäsen- ja kumppanimaiden leiristä BRICS-leiriin vaikuttaa positiiviselta siirrolta. Kun katsoo Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteita, niin muutosvauhdit kumpaankin suuntaan kiihtyvät.

Vaikka valuuttarahaston yli- ja aliarviot noudattaisivat samaa kaavaa kuin viime vuosina, niin BRICS-maiden ja niiden kumppaneiden bruttokansantuoteosuus saattaa olla tämän vuosikymmenen lopussa jo 50 prosentin tienoilla.

Venäjän kannalta suurimpia kumppaneita ovat Kiina, Intia ja Indonesia. Kiinan kanssa Venäjällä on meneillään useita infrastruktuurihankkeita. Venäläinen Rosneft-yhtiö solmi intialaisen yhtiön kanssa historiallisen suuren 10-vuotisen toimitussopimuksen. Indonesian kanssa Venäjä käy neuvotteluja siirtymisestä kansallisiin valuuttoihin keskinäisen kauppansa maksuissa.

Venäjän ja Kiinan kumppanuusstrategian rooli

Muutama tunti sen jälkeen kun Trump oli vannonut virkavalansa, presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping järjestivät keskinäisen videoneuvottelun. He käsittelivät sekä menneen vuoden saavutuksia ja riskejä että meneillään olevien yhteisten hankkeiden näkymiä.

Venäläinen talousmedia RBC raportoi, että valtionpäämiehet keskustelivat tapaamisessa myös yhteyksistä Trumpin hallintoon.

Trumpin toisen presidenttikauden alku ei kuitenkaan ollut videotapaamisen syy, sillä tällaiset uuden vuoden yhteydenotot ovat jo useita vuosia jatkunut käytäntö. Keskinäiset infrastruktuurihankkeet sekä kahdenväliset suhteet BRICS-yhteistyön vahvistamisessa edustivat keskustelun taloudellista ja poliittista antia.

Keskinäisen kaupan kehitys mittaa yhteistyön etenemistä. Kiina on nykyisin Venäjän tärkein kauppakumppani. Venäjästä on puolestaan tullut Kiinan viidenneksi suurin kauppakumppani.

Infrastruktuurihankkeet ovat maiden strategisen yhteistyön perusta. Kiinan kannalta ne ovat osa uutta Silkkitie-hanketta. Venäjän kaupan suunnan muutos lännestä itään vaatii Venäjältä massiivisia kuljetus-, varastointi- sekä lastien käsittelykapasiteetin kasvattamista. Yhteistyö näissä kysymyksissä helpottaa tehtävästä suoriutumista.

Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan käänteet näyttävät toistaiseksi olevan edullisia Venäjälle. Kiinan valtiovarainministeriö ilmoitti, että Kiina asettaa Yhdysvalloista tuotavalle maakaasulle ja hiilelle 15 prosentin tullin sekä öljylle, maatalouskoneille ja muutamille muille tavaroille 10 prosentin tullin.

Venäjän kannalta Kiinan tullit saattavat lisätä sen tarjoaman maakaasun, öljyn ja hiilen kysyntää Kiinassa. Venäjä on jo nyt suurin nesteytetyn maakaasun toimittaja Kiinalle. Vaikka USA ei ole näiden tuotteiden merkittävä toimittaja Kiinassa, näillä tulleilla saattaa olla vaikutusta maailmanmarkkinahintoihin.

Euroopan energiahinnat ylhäällä

Kiinan amerikkalaisille tuotteille asettamat tullit eivät vaikuta merkittävästi Yhdysvaltojen talouskasvuun. Se kun lepää tällä hetkellä maan sisäisten tekijöiden ohella euroalueen harteilla. Yhdysvallat käyttää euroalueen hyödyntämiseen energiatoimituksia. Energiapaletissa kaasulla on erityinen rooli.

IMF:n laskelmien mukaan vielä vuonna 2021 Euroopassa kaasun hinnat olivat noin kaksi kertaa korkeammat kuin Yhdysvalloissa. Nyt ne ovat viisi kertaa korkeammat. Tämä johtuu siitä, että Euroopassa venäläinen putkikaasu on korvattu amerikkalaisella nesteytetyllä kaasulla.

Halvan venäläisen energialähteen vaihtaminen kalliimpaan amerikkalaiseen rasittaa erityisesti Saksan taloutta. Vaikeuksien ytimessä on Saksan teollisuuden lippulaivana vuosikymmenet esiintynyt autoteollisuus.

Saksalle tarjotaan helpotusta Kiinasta. Reutersin mukaan kiinalaiset autonvalmistajat ovat ilmaisseet valmiutensa ostaa saksalaisia autotehtaita. Toistaiseksi kuitenkin kiinalaisten yritysten investointisuunnitelmat perustuvat ”asioista perillä olevien lähteiden” tarjoamaan informaatioon.

Venäjän talouden käänne lännestä itään

Venäjän talouden käänne lännestä itään tarkoittaa sen tarjonnan suuntaamista hitaasti kasvavailta markkinoilta nopeasti kasvaville markkinoille. Tällainen käänne lyhyessä ajassa vaatii erityisesti yrityksiltä epätavallisia panostuksia.

Ennen tätä käännettä kansalaisten kannalta Venäjän ulkoisten taloussuhteiden ankkuri oli öljyn ja kaasun vaihtaminen saksalaisiin autoihin. Nyt saksalaisten autojen tilalle ovat tulleet kiinalaiset autot.

Näyttää siltä, että venäläisten kuluttajien kannalta tällainen ulkomaisen tarjonnan siirtymä ei ole aiheuttanut erityistä dramatiikkaa. Myös venäläiset yritykset ovat muutoksiin sopeutumisen kyvyillään selvinneet toistaiseksi vähintään tyydyttävästi muutoksesta.

Yritysten kannalta suurimmat haasteet ovat tuotantopanosten saatavuudessa. Työvoimasta on useilla sektoreilla pulaa. Infrastruktuurin pullonkaulat hidastavat käännettä. Sota Ukrainassa ei ainakaan helpota tätä rakenteellista siirtymää.

Pääoman kasaantuminen kiihtyy

Irtautuminen länsimarkkinoista ja tarjonnan suuntaaminen itään aiheuttaa myös yritystasolla kaikenlaisia haasteita. Tämä tarjonnan uudelleen asemointi ei ole kuitenkaan tärkein Venäjän taloutta kasvuun siivittänyt prosessi. Tärkein on kiinteän pääoman kiihtyvä kasvuvauhti.

Venäjällä pääoman kasaantumisen kiihtyminen alkoi jo vuonna 2016. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä alkoi kasaantumisvauhdin kiihtymisen uusi vaihe. Vuonna 2024 infrastruktuuriin sekä koneisiin ja laitteisiin kiinnittyvää pääomaa kertyi puolitoista kertaa nopeammin kuin keskimäärin vuosien 2015–2020 välisenä aikana.

Venäjän keskuspankki julkaisi viime vuoden marraskuussa kommentteja aiempaan Venäjän talouden keskipitkän aikavälin ennusteeseensa. Siinä Venäjän Pankki kiinnitti huomiota kiinteän pääoman kasvuvauhdin kiihtymiseen. Vuoden 2024 toisella ja kolmannella neljänneksellä kiinteä pääoma kasvoi yli seitsemän prosenttia.

Normaali kiinteän pääoman kasvuvauhti on ollut 1–3 prosenttia vuodessa. Vaikka kasvuvauhti on hidastumassa, se tuskin palaa vakiintuneelle tasolleen lähivuosina. Näin siksi, että sen perustana on monia rakennemuutoksia, jotka kestävät vähintään vuosikymmenen.

Muutoksia ovat yritysten tarjonnan pääpainon siirtyminen kotimaiseen kysyntään, tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla sekä sopeutumiseen pakotteiden aiheuttamiin ulkomaankauppa- ja rahoitusrajoituksiin.

Kiinteän pääoman kasvu vaikuttaa sekä kulutuksen että sijoitusten rahoitukseen. Muutaman viime vuoden aikana rahoitusvarojen virrat ovat sekä kasvaneet että muuttuneet rakenteeltaan. Keskuspankki kokoontuu tämän kuun puolessa välissä päättämään ohjauskorosta. Päätös perusteluineen antaa uutta tietoa Venäjän  talouden tulevaisuuden näkymistä.