Vuosikymmeniä maailman johtavan suurvallan asemassa ollut Yhdysvallat taistelee nyt säilyttääkseen hegemonin asemansa. Siksi Yhdysvallat vaatii sotilasliitto Natoa ja sen jäsenvaltioita – myös Suomea – tukemaan sen pyrkimyksiä tarvittaessa kansainvälistä oikeutta rikkoen. Ns. puolustusliitto riisuu naamionsa ja on muuttumassa avoimesti Yhdysvaltain hyökkäysliitoksi. Jäsenvaltioiden päätettäväksi jää, missä määrin ne ovat valmiit alistumaan Yhdysvaltojen intresseille ja siten maksamaan liittolaisuudestaan Yhdysvaltojen kanssa.
Presidentti Donald Trump totesi keskustelussaan Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa muutama päivä sitten Yhdysvaltain voivan vetäytyä sotilasliitosta. Trump sanoi olevansa pettynyt Naton toimintakykyyn ja liittolaistensa sitoutuneisuuteen. Näin siksi, että eräät Euroopan maat ovat suhtautuneet kriittisesti Yhdysvaltojen vaatimukseen avata Hormuzinsalmi asevoimin uudestaan meriliikenteelle. Rutte lepytteli Trumpia toteamalla ylivoimaisen enemmistön Nato-maista antavan eri tavoin tukensa Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäykselle Iraniin.
Pääsihteeri Rutte vakuutti tapaamisen jälkeen, ettei Natolla ole toinen jalka haudassa. Rutten mukaan Nato kuitenkin tarvitsee suuren muutoksen, jossa Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten kumppanien suhde muuttuisi ”tasapainoiseksi” liittolaisuudeksi. Uutiskanava CNN:n haastattelussa Rutte sanoi osan Naton eurooppalaisista jäsenvaltioista epäonnistuneen Yhdysvaltojen testissä niiden oltua haluttomia reagoimaan Yhdysvaltojen avunpyyntöön sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli hyökännyt liittolaisille ilmoittamatta Iraniin.
Rutte totesi jo 5. maaliskuuta Newsmax-kanavan haastattelussa, että ”Nato on foorumi, jolla Yhdysvallat voi osoittaa voimaansa maailmanpoliittisella näyttämöllä”. Yksikään sotilasliiton aikaisemmista pääsihteereistä ei ollut sanonut tätä julkista salaisuutta yhtä suoraan.
Mediatietojen mukaan Yhdysvallat harkitsisi sotilasliitosta vetäytymisen sijaan joidenkin Nato-maiden – ennen kaikkea Espanjan – rankaisemista. Yhdysvallat saattaisi vetää asevoimansa pois maista, jotka eivät tukeneet Yhdysvaltoja varauksetta Iranin sodassa ja siirtää ne Yhdysvaltoja tukeneisiin Naton jäsenmaihin.
Nato Trumpin neuvottelukortti
Yhdysvallat aikoo käyttää johtoasemaansa Natossa neuvottelukorttina Euroopan maiden kanssa.
Ensinnäkin Yhdysvallat haluaa hyötyä Naton johtamisesta ja ylläpitämisestä taloudellisesti. Tästä kertovat mm. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä heinäkuussa 2025 solmitun tullisopimuksen tiukat energia- ja investointivaatimukset.
Toiseksi Yhdysvallat haluaa Euroopan liittolaistensa sitoutuvan tukemaan maan sotilasoperaatioita Naton perinteisen toimialueen ulkopuolella. Ulkoministeri Marco Rubio ehdotti Münchenin turvallisuuskonferenssissa jo helmikuussa 2024 lännen imperiumin palauttamista. Puheessaan Rubio sanoi Yhdysvaltojen olevan valmis palauttamaan lännen valta-aseman yksin, mutta toivoi sen tapahtuvan yhdessä Euroopan maiden kanssa.
Yhdysvallat käyttää erouhkauksia Natosta neuvottelukorttina, jolla se ulosmittaa kaiken mahdollisen hyödyn sotilasliitosta. Myöhemmin Yhdysvallat arvioi sen, onko Natosta sen kansallisten intressien kannalta enemmän hyötyä vai haittaa.
Jos Yhdysvallat katsoo hyötyvänsä Euroopan maista taloudellisesti ostosuorituksina ja sotilaallisesti Euroopan maiden sitoutuessa tukemaan sen sotilaallisia operaatioita Euroopan ulkopuolella, Yhdysvallat voi jäädä Naton johtajaksi ja koko euroatlanttisen järjestelmän koossa pitäjäksi. Mikäli Yhdysvallat kuitenkin näkee Naton enemmän taakkana, se ei epäröi erota sotilasliitosta.
Vaikka Yhdysvallat päättäisikin jäädä Naton jäseneksi, se aikoo jatkaa uuden kansallisen turvallisuusstrategiansa mukaisesti sotilaallista vetäytymistä Euroopasta. Yhdysvaltojen roolina olisi Euroopan konflikteissa ennen muuta myydä aseita eurooppalaisille liittolaisilleen.
Kasvava ristiriita teorian ja käytännön välillä
Yhdysvaltojen uusi linja luo painetta Naton muuttamiseksi ja sen jäsenten sitoutuneisuuden kasvattamiseksi. Pohjois-Atlantin sopimuksen ja vanhojen käytäntöjen mukainen Nato voi kohta olla muisto vain.
Pohjois-Atlantin sopimuksen 3. artiklan mukaan Naton tehtävänä on ”puolustautua aseellisia hyökkäyksiä vastaan”. Yhdysvallat on kuitenkin vaatinut muiden Naton jäsenvaltioiden tukevan sitä ja Israelia hyökkäyssodassa Irania vastaan. Tämä muuttaisi Naton virallisenkin luonteen puolustusliitosta hyökkäysliitoksi.
Pohjois-Atlantin sopimuksen 6. artiklan mukaan aseellinen hyökkäys tarkoitta ”aseellista hyökkäystä, joka kohdistuu […] Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa sijaitsevaan osapuolen alueeseen”. Yhdysvaltojen vaatimus liittolaisten tuesta Euroopan alueen ulkopuolisissa sodissa laajentaisi Pohjois-Atlantin sopimuksen maantieteellistä soveltamisalaa huomattavasti nykyisestä.
Sopimuksen 7. artiklan mukaan ”sopimus ei vaikuta eikä sen tulkita vaikuttavan millään tavoin niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joita osapuolilla on Yhdistyneiden kansakuntien jäseninä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan perusteella, eikä turvallisuusneuvoston ensisijaiseen vastuuseen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä.”
Naton jäsenvaltioilla on siis normaaliin tapaan velvollisuus noudattaa kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita.
Yhdysvallat on kuitenkin vaatinut Euroopan liittolaismaiden tukea selvästi kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan säädösten ja YK:n turvallisuusneuvoston roolin kanssa ristiriidassa olevalle sodalleen Irania vastaan. Naton pääsihteeri Rutte antaa hänkin tukensa Yhdysvaltojen vaatimukselle. Nato on yhä selvemmin muuntumassa Yhdysvaltojen hegemoniaa avoimesti tukevaksi sotilasliitoksi, joka katsoo olevansa kansainvälisen oikeuden yläpuolella ja voi toimia sen velvoitteista piittaamatta.
Suomi joutuu valitsemaan puolensa
Suomi liittyi Naton jäseneksi huhtikuussa 2023. Jo lyhyessä ajassa Suomi on kuitenkin joutunut Naton jäsenenä tilanteeseen, jossa sen on pakko huomata sotilasliiton olevan aivan erilainen järjestö kuin mihin se liittyi. Suomella ja muilla Naton jäsenvaltioilla on uudessa tilanteessa oikeus ja myös velvollisuus arvioida, vastaako Yhdysvaltojen vaatimusten mukainen Nato valtioiden kansallisia intressejä.
Suomessa Natoa kuvailevat puolustusliitoksi esimerkiksi ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö ja puolustusvoimat. Pääministeri Sanna Marin sanoi Natoon liittymisen olevan rauhan teko. Yhdysvaltojen vaatimukset ovat kuitenkin muuttamassa Naton hyökkäysliitoksi, joka ei epäröi rikkoa kansainvälistä oikeutta missään päin maailmaa. Miten tämä sopii yhteen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen kanssa, jonka puolustaja Suomi on ilmoittanut olevansa?
Suomen johdon on vastattava kysymykseen, millä tavalla uusi Nato edistää Suomen kansallisia intressejä. Onko Suomen etujen mukaista sitoutua tukemaan Yhdysvaltoja sen merentakaisissa kansainvälisen oikeuden vastaisissa sodissa, vaikka Yhdysvalloilla itsellään on yhä vähemmän resursseja ja halua osallistua sotiin Euroopassa? Vai synnyttääkö Nato sellaisia turvallisuusongelmia, joita ei ilman sitä olisi?
Euroatlanttiset instituutiot luovat pohjan Euroopan nykyisten poliittisten eliittien valta-asemalle. Sen vuoksi on todennäköistä, että ne myös takertuvat viimeiseen asti Naton olemassaoloon ja tukevat sotilasliiton avointa muutosta hyökkäysliitoksi.
2 kommenttia julkaisuun “Naamiot riisutaan: Nato Yhdysvaltojen hyökkäysliittona”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Hyvä kirjoitus. Jo otsikossa oli oleellisin. Täydennykseksi vielä seuraava poiminta:
”Rutte lepytteli Trumpia toteamalla ylivoimaisen enemmistön Nato-maista antavan eri tavoin tukensa Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäykselle Iraniin.”
Tämä täysin provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota, kuten valtamediassa asiaa ei esitetä, on kaikkien mahdollisten kansainvälisten sopimusten vastainen. Pimeyden loistossa sen tukijat ja sodan provokaattorit ovat sotarikollisia normiston mukaisesti. Tämä koskee myös TP Stubbia, joka lausunnoissaan on esittänyt tukensa Iraniin kohdistuville sotatoimille. USA:n toimet Iranin suhteen, ja vaatimukset Nato-kolhoosin liittymisestä mukaan pelikentille ovat merkillisiä, koska ei USA ole ollut hyökkäysuhan kohteena.
Iranin tapahtumat viimeistään kyseenalaistavat Suomen ulko-, ja turvallisuuspoliittiset valinnat. On otettu askeleita paskat nk. pöksyissä ilman todellisia perusteita, ja ilman käsitystä siitä mihin on litytty, puhumattakaan siitä, että olisi ymmärrystä, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä.
Nato-allianssi on ensisijaisesti poliittinen organisaatio, joka toteuttaa päämääriään poliittisin keinoin, ja sitten sotilaallisin keinoin jos poliittiset keinot eivät pure. Siihen Suomi on sitoutunut. Tämä paketti verhotaan sitten puolustustarpeiden (todellisia tai kuviteltuja) mukaisin sanakääntein kääreoapereihin, joka paketti tarjotaan kansalaisille, jotka näkevät vain käärepaperit, ja uskovat näkemäänsä.
Iranin tapahtumat ja presidentti Trumpin meuhkaaminen asiassa viimeistään osoittavat tämän todeksi.
Mitä pikemmin kuppa-taudin mädättämät aivot saadaan poistetuksi Euroopan, ja nk. ”läntisen” maailman päätöksenteosta, sitä pikemmin rauha ja hyvinvointi alkavat vähitellen kukoistaa.
Hyvä kirjoitus kokonaisuutena, mutta siinä on pientä ristiriitaisuutta. Esim. todetaan oikeutetusti, että Nato on ollut pitkään USA:n imperialismin väline. Sen ovat kaikki valveutuneet tienneet ja sen olisi myös Suomen ulkopoliittisen johdon pitänyt tietää. Nyt viimein Rutte sen tunnusti. Ts. ei ole mitään ”uutta” Natoa.
Muita huomioita:
”.. millä tavalla uusi Nato edistää Suomen kansallisia intressejä.”
– ”Uusi” Nato ei niitä edistä, mutta ei edistänyt ”vanha” Natokaan.
”Onko Suomen etujen mukaista sitoutua tukemaan Yhdysvaltoja sen merentakaisissa kansainvälisen oikeuden vastaisissa sodissa,…”
– Ehkä, jos uskomme että USA voittaa ja hyväksymme imperialistisen agendan (, mitä allekirjoittanut ei tee).
”…vaikka Yhdysvalloilla itsellään on yhä vähemmän resursseja ja halua osallistua sotiin Euroopassa?”
– USA on aiheuttanut viime vuosikymmenien sodat Euroopassa. Toivottavasti se pysyy poissa, jolloin ei syty uusia sotia.
”…synnyttääkö Nato sellaisia turvallisuusongelmia, joita ei ilman sitä olisi?”
– Sen laajentuminen on aiheuttanut Euroopan viime vuosikymmenien turvallisuusongelmat, ja juuri siksi että se on USA:n imperialismin väline.