Venäjän duuma on hyväksynyt lain digitaalisesta valuutasta. Uusi laki ja sen maksupalveluita ja infrastruktuuria koskevat keskeiset säännökset tulevat voimaan 1.7.2026. Uudistus merkitsee siirtymistä hajanaisesta sääntelystä keskitettyyn ja valvottuun kansalliseen järjestelmään.
Venäjän kryptovaluuttamarkkinat ovat pitkään toimineet ilman tehokasta valvonta. Digitaalisten valuuttojen käyttö on tähän saakka ollut mahdollista lähinnä kokeellisten oikeudellisten järjestelyjen puitteissa, jotka ovat kohdistuneet pääasiassa ulkomaankaupan maksuliikenteeseen.
Vaikka luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on ollut mahdollisuus omistaa ja louhia digitaalisia valuuttoja, kansallisesta lainsäädännöstä ovat puuttuneet toimivat mekanismit niiden laillista vaihtoa, myyntiä ja integrointia perinteiseen rahoitusjärjestelmään varten.
Venäjän keskuspankin ja valtiovarainministeriön kehittämän sääntelymallin keskeisenä tavoitteena on muodostaa läpinäkyvä ja valtion valvoma oikeudellinen toimintaympäristö, jossa kaikki kryptovaluuttoihin liittyvät liiketoimet toteutetaan hyväksyttyjen toimijoiden välityksellä.
Ei-ammattimaisille sijoittajille asetetaan vuosittainen kryptovarojen hankintakatto, joka on 300 000 ruplaa eli noin 3 600 euroa lisensoitua palveluntarjoajaa kohti. Kaupankäyntiin osallistuminen edellyttää myös pakollisen testin läpäisemistä. Testillä arvioidaan sijoittajan rahoituslukutaitoa sekä tietämystä kryptovaluuttoihin ja muihin digitaalisiin varoihin liittyvistä riskeistä.
Keskuspankin kriteerit täyttäviltä ammattimaisilta sijoittajilta edellytetään vähintään 24 miljoonan ruplan eli 290 000 euron nettovarallisuusvaatimusta. Heidät kuitenkin vapautetaan vähittäissijoittajia koskevista rajoituksista. He voivat sijoittaa kaikkiin säänneltyihin kryptotuotteisiin ilman määrällisiä rajoituksia.
Rahoituslaitokset mukana uudistuksessa
Venäjän suurimmat rahoituslaitokset ovat jo ilmoittaneet liittyvänsä uuteen järjestelmään. Esimerkiksi Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa Sberbank ilmoitti valmistautuvansa tarjoamaan täysimittaisia kryptovaluuttapalveluja, mukaan lukien digitaalisten valuuttojen hankkimisen tavanomaisten pankkipalvelukanavien kautta.
Pankkisektorille annetaan lisäksi valvontavelvollisuus, jonka nojalla luottolaitosten on estettävä maksut ja siirrot sellaisille kotimaisille tai ulkomaisille alustoille, joilla ei ole voimassa olevaa kansallista toimilupaa.
Lisenssin saaneet säilytyspalveluja tarjoavat yritykset ja pankit vastaavat digitaalisten varojen turvallisesta säilyttämisestä ja niiden olemassaolon varmentamisesta. Digitaalisten valuuttojen markkinainfrastruktuuri jaetaan useisiin toimijaryhmiin, joiden on rekisteröidyttävä keskuspankin ylläpitämään rekisteriin.
Kryptopörsseihin sovelletaan tiukimpia vaatimuksia erityisesti vakavaraisuuden, kyberturvallisuuden sekä omistusrakenteen läpinäkyvyyden osalta.
Normaalien pankkitileillä olevien valuuttojen ja kryptovaluuttojen väliseen vaihtoon keskittyvien palveluntarjoajien toiminta edellyttää lisenssiä. Lisensoimattomien fyysisten vaihtopisteiden toiminta muuttuu lainvastaiseksi.
Lisenssin omaavat säilytyspalveluja tarjoavat yritykset sekä pankit vastaavat digitaalisten varojen turvallisesta säilyttämisestä ja niiden olemassaolon varmentamisesta.
Laki perustuu sijoittajien pakolliseen luokitteluun. Tavoitteena on rajoittaa yksityishenkilöiden riskejä ja ehkäistä markkinoiden systeemisiä häiriöitä. Samalla kryptovaluuttojen käyttäminen tavaroiden, palveluiden tai työn vastikkeena Venäjän federaation alueella säilyy kategorisesti kiellettynä.
Louhinta laillistetaan ja pannaan verolle
Kryptovaluuttojen louhinta muuttuu Venäjän lainsäädännössä virallisesti tunnustetuksi taloudelliseksi toimialaksi, johon kohdistuu laaja hallinnollinen valvonta.
Laki erottaa toisistaan eri toimijaryhmät. Oikeushenkilöt ja yksittäiset elinkeinonharjoittajat voivat harjoittaa louhintaa ainoastaan rekisteröitymisen jälkeen. Rekisteriä ylläpitävät digitaalisen kehityksen ministeriö sekä Venäjän verohallinto.
Yksityishenkilöt voivat harjoittaa louhintaa ilman erillistä rekisteröitymistä, mikäli he noudattavat alueellisia sähkönkulutusta koskevia rajoituksia.
Kaikkia louhijoita koskee myös velvollisuus ilmoittaa louhitut digitaaliset varat veroviranomaisille sekä maksaa niistä säädetyt verot. Lisäksi duuma hyväksyi rikosoikeudelliset seuraamukset luvattomasta louhintatoiminnasta.
Kryptovaluuttoja voi käyttää kansainvälisissä maksuissa
Kotimarkkinoita koskevista rajoituksista poiketen valtio suhtautuu rajat ylittävään maksuliikenteeseen huomattavasti joustavammin. Tuonti- ja vientitoimintaa harjoittaville yrityksille annetaan oikeus käyttää kryptovaluuttoja ja vakaavaluuttoja eli stablecoineja kansainvälisissä maksuissa.
Yritykset voivat hankkia digitaalisia valuuttoja ulkomailta, myös ulkomaisten pankkitilien välityksellä ja toteuttaa kansainvälisiä siirtoja lisensoidun kotimaisen infrastruktuurin kautta. Tavoitteena on helpottaa ulkomaankaupan maksuliikennettä ja vähentää kansainvälisten pakotteiden vaikutuksia erityisesti kriittisen tuonnin osalta.
Uudistus toteutetaan vaiheittain, jotta markkinaosapuolille jää riittävästi aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin. Uudistuksen ensimmäinen vaihe käynnistyy 1.7.2026. Silloin lisensointijärjestelmä otetaan käyttöön, vähittäissijoittajia koskevat rajoitukset tulevat voimaan ja pankkien velvollisuutena on estää luvattomiin palveluihin liittyvät maksut.
Siirtymäkausi päättyy 1.7.2027. Tämän jälkeen kaikki sellaiset kryptovaluuttaoperaatiot, jotka toteutetaan keskuspankin hyväksymän infrastruktuurin ulkopuolella, katsotaan lainvastaisiksi.
Kielto koskee myös kahden osapuolen välisiä suoria rahansiirtoja ilman pankkien kaltaisia välikäsiä, ulkomaisissa kryptopörsseissä. Toiminta ilman toimilupaa voi johtaa ankariin hallinnollisiin seuraamuksiin sekä rikosoikeudelliseen vastuuseen, joka rinnastuu luvattoman pankkitoiminnan seuraamuksiin.
Kryptovaluutat valtion valvontaan
Lakiluonnos osoittaa, että Venäjän federaatio ei pyri kieltämään kryptovaluuttoja, vaan saattamaan ne kokonaisuudessaan valtiollisen valvonnan piiriin. Samalla muodostetaan keskitetty ja säännelty kansallinen verkkoinfrastruktuuri, jossa digitaalisten varojen omistajat voivat hallita digitaaliasia varojaan ilman keskitettyjä palvelimia.
Piensijoittajien näkökulmasta lakiuudistus merkitsee toimintavapauden kaventumista sekä määrällisten rajoitusten käyttöönottoa. Vastapainoksi sijoittajille tarjotaan oikeudellista suojaa ja pyritään vähentämään petos- ja väärinkäytösriskejä.
Yrityksille sekä louhintatoimijoille uudistus puolestaan avaa mahdollisuuden harjoittaa toimintaa laillisessa toimintaympäristössä. Kryptovaluutoista muodostuu virallisesti tunnustettu ulkomaankaupan väline ja samalla verotuksen piirissä oleva omaisuuslaji.
Uudistuksen käytännön onnistuminen riippuu kuitenkin olennaisesti siitä, kuinka nopeasti pankkisektori kykenee ottamaan käyttöön tarvittavat kryptovaluuttapalvelut siirtymäkauden aikana.