Digiraha tulee – tahdomme tai ei

EU:n komissio julkaisi kesäkuussa lainsäädäntöehdotuksen digitaalisen euron käyttöönotosta. Luonnoksessa esitetään, että digitaalisesta eurosta tulee laillinen maksuväline euroalueella. Päätös sitoisi kaikkia jäsenvaltioita.  

Komission tavoitteena on luoda ja säännellä digitaalisen euron keskeisiä periaatteita uutena keskuspankkirahan (CBDC) muotona. Euroopan keskuspankki/eurojärjestelmä voisi laskea liikkeeseen digirahaa setelien ja kolikoiden rinnalla. Keskuspankin digitaalinen valuutta (CBDC) on siten maan fiat-valuutan digitaalinen muoto. CBDC:t ovat samanlaisia kuin kryptovaluutat, paitsi, että niiden arvo on keskuspankin määrittämä ja vastaa maan fiat-valuuttaa.

Digivaluutan CBDC:n tärkein julkilausuttu tavoite on tarjota yrityksille ja kuluttajille yksityisyyttä, siirrettävyyttä, mukavuutta, saatavuutta ja taloudellista turvallisuutta. CBDC:t voisivat myös vähentää monimutkaisen rahoitusjärjestelmän ylläpitokustannuksia, vähentää rajat ylittävien siirtojen kustannuksia ja tarjota niille, jotka tällä hetkellä käyttävät vaihtoehtoisia rahansiirtomenetelmiä, edullisempia vaihtoehtoja. 

EKP aikoo päättää seuraavista toimista alkaneen syksyn aikana. Silloin noin kaksi vuotta sitten alkanut tutkinta- ja testausvaihe päättyy. Varsinaiseen käyttöönottoon menisi todennäköisesti vielä kolme vuotta.

Euroopan keskuspankin ja komission kaavailussa lähdetään olemassa olevan keskitetyn, valtiollisen maksuvälineen laajentamisesta digitaaliseksi. Hankkeella on kuitenkin paljon laajempia ulottuvuuksia. 

Keskuspankkien pankki tutki 

Baselissa sijaitseva, vain harvojen tuntema Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) on tutkinut keskuspankkien digitaalisten valuuttojen (CBDC) mahdollisuuksia. BISin vuoden 2021 kyselyssä 86% keskuspankeista jo tutki CBDC:n mahdollisuuksia, 60% kokeili teknologiaa ja 14% oli käynnistänyt pilottiprojekteja.  

Digitaalisen euron edut ja haitat ovat moninaiset. Alla on lueteltu joitakin virallisissa selvityksissä keskeisimmiksi katsottuja. 

Edut: 

– Turvallisuus: Digitaalinen euro voisi olla turvallisempi kuin käteinen, sillä se vähentäisi käteisen käsittelyyn liittyviä riskejä, kuten varkauksia ja väärennöksiä. 

– Kustannussäästöt: Digitaalinen euro voisi säästää kustannuksia, jotka liittyvät käteisen luomiseen, käsittelyyn ja kuljetukseen. 

– Helppokäyttöisyys: Digitaalinen euro voisi olla helppokäyttöisempi kuin käteinen, sillä se mahdollistaisi nopeammat ja tehokkaammat maksutapahtumat. 

– Yksityisyys: Digitaalinen euro voisi tarjota paremman yksityisyyden suojan kuin nykyiset maksutavat. 

Haitat: 

– Riippuvuus teknologiasta: Digitaalinen euro olisi riippuvainen teknologiasta, joka mahdollistaa sen toiminnan. Tämä voisi aiheuttaa ongelmia, jos teknologia epäonnistuu tai joutuu hyökkäyksen kohteeksi. 

– Keskittynyt valta: Digitaalinen euro voisi keskittää vallan keskuspankeille ja muille rahoituslaitoksille, mikä saattaisi vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien vapauksiin. 

– Yksityisyyden menetys: Digitaalinen euro voisi myös johtaa yksityisyyden menetykseen, jos sitä käytetään väärin tai jos siitä tulee liian helppo kohde valvonnalle. 

Valtion omistamien digitaalisten valuuttojen usein mainitut edut, kuten rahanpesun torjunta ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen, ovat selvästi vain tekosyy lainkuuliaisten kansalaisten rahankäytön valvonnan lisäämiselle. Myöskään oletettuja tehokkuushyötyjä ei helpolla löydy.

Aikoina, jolloin massamitassa käytetään luotto- ja pankkikortteja, reaaliaikaisia siirtoja ja lukemattomia maksusovelluksia (PayPal: stä ja GooglePaysta pienten fintech-yritysten tarjouksiin), kukaan ei tarvitse suoraa keskuspankkitiliä maksujen nopeuttamiseksi. 

Käteisen poistaminen 

Keskuspankkien digitaaliset valuutat, joilla on laillisen maksuvälineen asema, mahdollistaisivat käteisen rahan vähittäisen poistamisen. Sen myötä häviäisi viimeinen konkreettinen ja havainnollinen rahan arvon mittari.

Suuntaus kohti käteisetöntä yhteiskuntaa on jo pitkään ollut nousussa, erityisesti Euroopassa. Suomessa maksukortit ovat erittäin suosittuja, ja niitä käytetään laajasti. Vuosina 2014-2020 pankkikorttimaksut olivat yleisin maksutapa Suomessa. Pankkikorttitapahtumien määrä saavutti Statistan mukaan noin 1,7 miljardia vuonna 2018, ja niiden arvo oli noin 42 miljardia euroa. Samana vuonna luottokorttitapahtumien määrä saavutti 137 miljoonaa, ja niiden kokonaisarvo oli noin 6,9 miljardia euroa. 

Mobiilimaksusovellukset ovat myös yhä suositumpia. Suosituin maksusovellus Suomessa vuonna 2019 oli tanskalainen MobilePay, jota käytti 20 prosenttia suomalaisista syyskuussa 2019. Kehitystendenssi pois käteisestä on esimerkkivuosien jälkeen vain voimistunut. 

On ilmeistä, että digirahaan siirtyminen voisi tapahtua euroalueella ilman suurempia kapinoita kuten muukin ns. amerikkalaistuminen – kaikkine herkkuineen.

Digirahan tuominen keskuspankin ohjauksessa perinteisen rahan ja eri tyyppisten kortti- ja mobiilirahojen rinnalle on kuitenkin vielä suhteellisen “viaton” hanke. Digirahan suunnittelijoitten päässä siihen liittyy myös rahan alueellisen käyttökelpoisuuden ja ostovoiman ohjelmointimahdollisuus. Ehkä tunnetuin esimerkki on ns. Thaimaan helikopteriraha.

Helikopterista tai painokoneesta 

“Helikopteriraha” on taloudellinen käsite, joka viittaa rahan jakamiseen suoraan kansalaisille keskuspankin toimesta, ikään kuin rahaa pudotettaisiin helikopterista. Tämä on yksi tapa lisätä kulutusta ja stimuloida taloutta. Käsitteen kehitti taloustieteilijä Milton Friedman. 

Thaimaan valtion osalta “helikopterirahan” käyttöönottoa on pohdittu. Kysymys on siitä, tarvitseeko Thaimaan talous voimakasta ja kiireellistä elvytystä. Vaikka “helikopteriraha” on teoriassa tehokas keino elvyttää taloutta, sen toteuttaminen käytännössä on monimutkaista ja se voisi johtaa odottamattomiin seurauksiin, kuten kotitalouksien velkaantumiseen.

Thaimaan kokeilun tuloksista ei ole tietoa – ellei sellaiseksi katsota valtion hiljattain solmimaa helikopterikauppaa Boeingin kanssa. Mutta periaatetta on toteutettu eri mittakaavassa suurten keskuspankkien rahan luonnissa, käytännössä liikepankkien ja yritysten käyttöön talouden piristämiseksi ja taantuman taltuttamiseksi. Kuluttajaa helikopterit eivät ole juurikaan löytäneet.  

Digirahana tilille tuleva keskuspankkiraha on helppo teknisesti toteuttaa, kunhan vain lainsäädäntö mahdollistaa keskuspankille operaation. Mutta myös toisenlainen säätely tulisi mahdolliseksi. On todennäköistä, että juuri se toinen puoli on vallanpitäjien ja superrikkaitten kannalta mielenkiintoisempi.

Thaimaan esimerkissä rahan käyttöalue oli suunniteltu rajattavaksi. Sen ulkopuolella maksukortilla tai mobilella ei olisi katetta. 

15 minuutin kaupungit 

Rinnakkainen, Thaimaa-tapauksesta laajennettu idea on niin sanottujen viidentoista minuutin kaupunkien muodostaminen.  ”15 minuutin kaupunki” on kaupunkisuunnittelun käsite, jossa useimmat päivittäiset tarpeet ja palvelut, kuten työ, ostokset, koulutus, terveydenhuolto ja vapaa-aika, ovat helposti saavutettavissa 15 minuutin kävelyn tai pyörämatkan päässä mistä tahansa kaupungin pisteestä.  Tämä lähestymistapa pyrkii vähentämään riippuvuutta autoista, edistämään terveellistä ja kestävää elämää sekä parantamaan kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänlaatua – vihreää siirtymää.

Se on yhdenmukaistanut uuden Xiongan City -nimisen megakaupungin suunnittelun 15 minuutin konseptin kanssa. Xiong’an New Area on Kiinan valtion tason uusi alue Hebein maakunnassa. Se perustettiin huhtikuussa 2017 ja sijaitsee noin 100 kilometriä Pekingin lounaispuolella ja 50 kilometriä Baodingin keskustan itäpuolella.

Kaupunkikeskuksen pääasiallinen tehtävä on toimia kehityskeskittymänä Peking-Tianjin-Hebei (Jingjinji) taloudelliselle kolmiolle. Lisäksi odotetaan, että Kiinan pääkaupungin “ei-ydin” toiminnot siirtyvät tänne, mukaan lukien jotkin valtion omistamien yritysten toimistot, hallituksen virastot ja tutkimus- ja kehityslaitokset.  

Kaupungin on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2035 mennessä ja olevan valmis 21. vuosisadan puolivälissä. Xiong’an New Area kattaa Xiongin, Rongchengin ja Anxinin piirikunnat. Sen nimi on yhdistelmä kahden niistä nimien ensimmäisistä osista: Xiong ja Anxin.

Alueen rakentamista kuvaillaan osana “vuosituhannen strategiaa”. Toisin kuin muut “uudet alueet”, Xiong’anin kehitys tapahtuu Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston suoran valvonnan alaisena.  

Suunniteltu alue on suurempi kuin New York City. Hankkeella pyrkitään helpottamaan pääkaupungin ei-välttämättömiä toimintoja, liikkumista ja väestöä, samalla kun luodaan innovaatiokeskus ympäröivälle alueelle. 

Bricksin kehityskaavailut 

Tällä hetkellä käydään keskustelua Kiinan johtaman laajennetun BRICS-blokin muodostamisesta vastineeksi Yhdysvalloille ja lännelle. On myös mahdollista, että laajeneva valtioiden liitto voisi käynnistää uuden – mahdollisesti kultavakuudellisen – BRICS-kauppavaluutan. 

Digivaluutta CBDC:n osalta kaikki suuret keskuspankit tekevät kuitenkin yhteistyötä ylivaltiollisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Maailmanpankin, Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) ja Maailman talousfoorumin (WEF) kanssa.

Jotkut BRICS-maat ajavat digivaluutan käyttöä erityisen voimakkaasti. Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa digitaaliset valuutat ovat vielä pilottivaiheessa. Venäjän keskuspankki lanseerasi virallisesti digitaalisen ruplan 1. elokuuta 2023 ja suorittaa nyt ensimmäisiä reaalimaailman testejä, mm. Moskovan metrossa maksuvälineenä.

Kiinassa ja Intiassa tehdyt testit ovat edistyneempiä. Edellä mainittu Changshun kaupunki Itä-Kiinan Jiangsun maakunnassa on maksanut virkamiehille täyden palkan e-juanina toukokuusta lähtien. Peking kannustaa kaikkia maksupalveluntarjoajia ja rahoitussovellusten operaattoreita perustamaan rajapinnat digitaaliselle juanille mahdollisimman pian.  

Naapurimaassa Intiassa e-rupiaa on käytetty pitkään erityisiin rahoitusmarkkinatransaktioihin. Nyt YES-pankin kanssa ensimmäinen rahoituslaitos tukee kotimaista digitaalista valuuttaa maan johtavassa maksujärjestelmässä. Jos BRICS-valuutta syntyy, se saattaa olla digitaalinen, ohjelmoitava valuutta. Mitä valuutan ohjelmointi tarkoittaa, on erillisen jutun arvoinen asia. 

Lähteet: Artikkelissa mainitut tahot sekä Deutsche Wirtschaftsnachrichten.

+++