ERDOGANILLE ENSIMMÄINEN TAPPIO SITTEN V. 2001

Turkin paikallisvaalit viime sunnuntaina voittanut oppositiossa oleva Tasavaltalaispuolue CHP on nyt maan suurin puolue 37,77 prosentin kannatuksellaan. Vaalitulos oli huono presidentti Recep Tayyip Erdoganin johtamalle Oikeus ja kehitys -puolue AKP:lle, vaikka se kymmenen kuukautta sitten voitti sekä Turkin presidentin että parlamenttivaalit.

Turkissa on 81 maakuntapääkaupunkia, joista opposition pääpuolue voitti nyt 35. Erityisesti isoissa kaupungeissa CHP menestyi hyvin. Jo vuoden 2019 paikallisvaaleissa Tasavaltalaispuolue voitti sekä Istanbulin että Ankaran pormestarin vaalit. Nyt puolueen asemat vahvistuivat entisestään molemmissa kaupungeissa. Puolue voitti vaalit nyt ensimmäistä kertaa neljään vuosikymmeneen.

CHP:lla on Turkin parlamentissa 136 kansanedustajaa. Puolue on länsimielinen ja EU-myönteinen sosialidemokraattinen puolue, jonka politiikkaa kuvataan ”keskustavasemmistolaiseksi”. Turkin parlamentissa on kaiken kaikkiaan 600 kansanedustajaa. Isoin puolue on edelleen Erdoganin AKP.

Aluevaalien tulos ei kuitenkaan muuta voimasuhdetta parlamentissa.

Erdoganin johtama AKP pitää yhä hallussaan 24 maakunnan pääkaupunkia. Äänistä se sai 35,49 prosenttia. Viime vuoden Erdoganille voitollisten parlamenttivaalien tuloksena AKP -puolue on parlamentin ylivoimaisesti suurin 288 kansanedustajallaan.

Erdogan on johtanut nykyistä konservatiivista, oikeistopopulisista AKP-puoluetta jo parikymmentä vuotta. Hän on myös yksi puolueen perustajista ja toimi aikaisemmin myös Istanbulin pormestarina.

Äänestysaktiivisuus putosi rajusti

Erdoganin AKP on paikallisvaalien jälkeen alkanut selvittää vaalitappionsa syitä. Jo nyt on kuultu myös varsin kovaa itsekritiikkiä. Erdogan itse sanoi tappion syitä käsitelleessä puolueen johdon nelituntisessa kokouksessa Ankarassa tiistaina, että puolue haluaa tunnistaa ja korjata tekemänsä virheet.

Erdogan piti välttämättömänä, että puolue lujittaa suhdettaan Turkin kansaan. Muuten se joutuu tulevaisuudessa vielä suurempiin ongelmiin ja muuttuisi saman kaltaiseksi puolueeksi kuin ne, joita se on kritisoinut.

Erdoganin johtama AKP on voittanut kaikki vaalit Turkissa vuoden 2001 jälkeen. Nyt tappio oli mittava ja puolue menetti ääniosuuttaan aiemmista vuoden 2019 paikallisvaaleista runsaat seitsemän prosenttiyksikköä.

Puoluejohdon tapaamisessa keskusteltiin ennen kaikkea siitä, miksi monet puoluetta aikaisemmin tukeneet eivät nyt lainkaan käyneet äänestämässä tai äänestivät uutta islamilaista puoluetta. Äänestysaktiivisuus putosi paikallisvaaleissa rajusti verrattuna viime vuonna pidettyihin presidentin ja parlamentin vaaleihin.

Äänestysaktiivisuus oli moniin muihin maihin verrattuna vieläkin korkea, sillä äänioikeuttaan käytti aluevaaleissa 78,53 prosenttia äänioikeutetuista. Mutta viime vuoden toukokuussa vaalien toisella kierroksella peräti 84 prosenttia äänestäjistä kävi vaaliuurnilla.Vuoden 2019 aluevaaleissa, jotka Erdogan voitti, äänestysaktiivisuus oli 84,67 prosenttia.

Puoluejohdon kokouksessa pohdittiin erityisesti syitä siihen, miksi AKP-puolueen äänestäjistä moni ei käyttänyt lainkaan äänioikeuttaan.

Selvitykset osoittivat, että erityisesti eläkeläisten äänestysaktiivisuus putosi rajusti heijastaen selkeästi tyytymättömyyttä Erdoganin johtamaa politiikkaa kohtaan.

Ongelmat Turkin taloudessa ja suurinflaatio ovat jatkuneet. Viime vuoden suuri maanjäristys lisäsi ongelmia mittavine tuhoineen entisestään. Ja siksi varsin monen turkkilaisen elintaso on viime vuosina huonontunut. Myös työttömyys on ollut kasvussa. Alkuvuonna inflaatio on lähennellyt 70 prosenttia.

Islamistinen puolue eteni AKP-puolueen kustannuksella

Se mikä suomalaisessa uutisoinnissa on kokonaan jäänyt sivuun, on Erdoganin aiemman liittolaisen, islamilaisen Uuden hyvinvointipuolueen YRP:n menestys paikallisvaaleissa. Uusi puolue sai peräti 6,19 prosenttia äänistä. Puolueella on vain viisi kansanedustajaa parlamentissa.

Turkin entisen pääministerin ja maan islamilaisen liikkeen entisen voimahahmon Necmettin Erbakanin pojan Fatih Erbakanin johtaman uuden puolueen pääteema vaaleissa oli solidaarisuus palestiinalaisille. Puolue vaati Erdogania katkaisemaan talousyhteistyön ja kaupan Gazan pommituksilla kansanmurhaan syyllistyvän Israelin kanssa.

Myös Erdogan ja Turkin hallitus ovat arvostelleet kovasanaisesti Israelin pommituksia. Israel on arvostelun takia vetänyt suurlähettiläänsä ja muut diplomaattinsa pois Turkista ja syyttänyt Erdogania Hamasin tukemisesta. Maiden väliseen kauppaan molemminpuolinen arvostelu ei kuitenkaan ole sanottavasti vaikuttanut. Saattaa olla, että vaalitappio pakottaa Erdoganin tekemään kauppasuhteiden osalta uusia johtopäätöksiä.

YRP ei ole hyväksynyt sitä, että Erdogan antoi tukensa Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Puolue on vaatinut myös Yhdysvaltain Turkissa olevan sotilastukikohdan sulkemista. Julkisuutta islamilainen puolue sai erityisen paljon siitä, että sen johdolla järjestettiin Israelin suurlähetystön ulkopuolella Ankarassa isoja mielenosoituksia. Myös Istanbulissa järjestettyjen mielenosoitusten takana on usein ollut YRP.

Neuvottelut yhteisestä vaaliliitosta aluevaalien edellä epäonnistuivat, sillä Erdoganin oli vaikea niellä islamistisen puolueen jo tekemää päätöstä yrittää nimetä yhteisiksi pormestariehdokkaiksi useilla alueilla sellaisia henkilöitä, jotka olivat aikaisemmin toimineet AKP-puolueessa, mutta eronneet sen jäsenyydestä.

Juuri ennen vaaleja Erbakan vielä ilmoitti valmiutensa yhteistyöhön, mikäli Erdogan olisi valmis sopimaan eläkkeiden tuntuvista korotuksista, katkaisemaan kauppasuhteet Israeliin ja sulkemaan Naton tutka-aseman Turkissa.

Mitä ilmeisimmin YRP:n suuri ääniosuus johtui siitä, että aikaisemmin Erdoganin puoluetta äänestäneet antoivat nyt tukensa islamilaiselle puolueelle.

Erdoganin varsinainen liittolaispuolue, nationalistinen MHP sai aluevaaleissa 4,99 prosenttia äänistä. Senkin äänimäärä laski nyt huomattavasti, vaikka parlamentissa sillä on 48 edustajaa. Kolmella alueella puolueiden yhteinen ”kansanliitto” hävisi vaalit, koska puolueet eivät kyenneet sopimaan muiden alueiden tapaan yhteisistä ehdokkaista.

Aluevaaleissa oli mukana yhteensä 35 puoluetta, joista on mainittava myös Turkin kurdialueilla toimiva kurdipuolue DEM, joka sai 5,7 prosenttia äänistä. Parlamentissa kurdipuolueella on 55 edustajaa. Kurdipuolue oli varsinkin viime vuoden vaaleissa tasavaltalaispuolueen yhteistyökumppani. Aluevaaleissa yhteistyötä ei juuri enää ollut.

Erdogan tapaa Bidenin toukokuussa

Erdoganille tappiollisten paikallisvaalien jälkeen on paljon spekuloitu sillä, muuttuvatko Erdoganin ulkopoliittiset linjaukset länsimielisen CHP:n vaalivoiton tuloksena.

Yhdysvallat on jo pitkään painostanut Turkkia muuttamaan ennen kaikkea suhdettaan Venäjään ja osallistumaan Ukrainan sodan jälkeen voimaan saatettujen Naton ja Euroopan unionin sanktioiden toimeenpanoon. Turkki on kuitenkin ollut tähän toistaiseksi haluton ja sanoo toimeenpanevansa vain niitä sanktioita, joista YK:n turvallisuusneuvosto on päättänyt.

Turkin ja Venäjän keskinäinen yhteistyö on kasvanut viime vuosina useilla eri alueilla ja ennen kaikkea energiayhteistyössä nopeasti. Venäjä on vuosia rakentanut Turkkiin ydinenergaa ja suunnitteilla on parhaillaan jo toinen ydinvoimala. Myös maakaasuyhteistyö on laajaa. Samoin turismi. Viime vuonna Turkissa kävi noin kuusi miljoonaa venäläistä matkailijaa.

Turkki on myös ollut aktiivinen Venäjän ja Ukrainan saamiseksi samaan neuvottelupöytään, jotta sotaan saataisiin ensin tulitauko ja sen jälkeen neuvoteltua sopimus rauhasta. Maaliskuussa 2022 maat sopivat Turkin välityksellä alustavasta rauhansopimuksesta Istanbulin huippukokouksessa. Britannia ja Yhdysvallat kuitenkin estivät saavutetun neuvottelutuloksen hyväksymisen.

Venäjän ohella myös Turkin yhteistyöhankkeet Iranin kanssa ovat olleet Yhdysvaltain hampaissa.

Naton jäsenmaana Turkki on usein arvostellut Yhdysvaltojen toimia, mutta harjoittanut samalla melko laajaa sotilaallista yhteistoimintaa sekä Yhdysvaltojen että maan aseteollisuuden kanssa. Erdogan ja presidentti Donald Trump tulivat hyvin toimeen keskenään.

Presidentti Joe Bidenin kanssa Turkin suhteet ovat olleet aivan viime kuukausia lukuunottamatta varsin viileät, mutta viime aikoina ne ovat muuttuneet selvästi paremmiksi.

Osoituksena suhteiden lämpenemisestä Biden on kutsunut Erdoganin ensimmäistä kertaa vierailulle myös Valkoiseen taloon toukokuun alussa. Yhdysvallat on pitkän vitkuttelun jälkeen suostunut myös myymään Turkille sen pitkään havittelemia amerikkalaisia F-16 hävittäjiä.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin virallista vierailua Turkissa on sitä vastoin jo kerran lykätty tuonnemmaksi.