Harkittua potaskaa?
Tietojen mukaan presidentti Niinistö oli pyytänyt päästä vieraaksi Yleisradion a-talk ohjelmaan torstaina 26.1.2023. Niinistö sanoi, että Turkin hyväksyntä Suomen Nato-jäsenyydelle siirtyy ilmeisesti maan vaalien jälkeiseen aikaan. Ja jos se silloinkin jumittaa, on vuorossa ”mies miehelle” -keskustelu.
Mies miehelle tarkoittanee, että Niinistö itse keskustelisi presidentti Erdoganin kanssa. Jäämme odottamaan, aikooko Sauli iskeä nyrkin pöytään.
Aivan a-talkin haastattelun lopussa presidentti sanoi, ettei Ukrainan sodalla ole mitään tekemistä Suomen Nato-prosessin kanssa. Toimittaja tivasi, etteikö ihan mitään. Niinistö vastasi ytimekkäästi: ”Ei.”
Miten tämä pitää käsittää? Vajaa vuosi sitten Niinistö perusteli Nato-hakemusta nimenomaan Venäjän hyökkäyksellä? Silloin hän katsoi Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen ratkaisevasti.
Palautan mieleen vielä erään merkillisen episodin: Niinistö oli moneen kertaan julkisesti sitä mieltä, että kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi tarpeen. Se antaisi ”legitiimin” pohjan jäsenyyden hakemiselle. Sitten presidentin kanta muuttui. Yhtäkkiä hän tuli tulokseen, että pelkät gallupit riittävät.
Normaalioloissa tästä äkkikäännöksestä olisi syntynyt iso meteli mediassa. Presidentin uskottavuus olisi kyseenalaistettu isoin otsikoin. Nyt ei kuulunut pihaustakaan. Emme nähneet tutkivan journalismin juttuja esimerkiksi siitä, että Yleisradion tilaaman mielipidekyselyn data salattiin.
Kysely oli tehty valmiille nettipaneelille, vastaajia reilu tuhat. Heitä houkuteltiin vastaamaan vielä palkintoarpajaisilla. Kun eräs aktiivinen kansalainen oli halunnut nähdä kyselyn datan, tutkimuslaitos kertoi, että vain tilaaja, eli Yle, voi antaa luvan. Kansalainen kysyi Yleltä ja sai myönteisen vastauksen. Tämän jälkeen tutkimuslaitos kuitenkin päätti olla luovuttamatta tietoja.
Mediapoolin jäsenten olisi luullut iskevän kiinni ja purevan luuhun saakka: – Miksi tiedot salataan, jos niissä ei ole mitään epäilyttävää? Kysymys on kuitenkin yhdestä Suomen historian tärkeimmistä ratkaisuista, lähes 80 vuotta jatkuneen ulkopolitiikan täyskäännöksestä. Aiotaanko se tehdä filungilla?
Olen ollut sitä mieltä, että Ukrainan sota tarjosi Niinistölle tekosyyn Nato-hakemukselle. A-talkin haastattelussa presidentti sanoi, ettei sodalla ole mitään tekemistä Nato-prosessin kanssa. Mitä hän tarkoitti? Tuliko hän myöntäneeksi kuin ohimennen, että puheet Suomen turvallisuustilanteen suuresta muutoksesta olivat harkittua potaskaa?
6 kommenttia julkaisuun “Harkittua potaskaa?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Taas hyvää pohdiskelua, jota on turha etsiä valtamediasta. Kiitos.
👍 Mukava lukea hippunen tottakin sotasensuurin vaientamassa verkkomaailmassa.
Nappiin mennyt kirjoitus. Minua ottaa tuo edelleen pattiin, ettei sitä kansanäänestystä järjestetty. Olisihan se ollut murskavoitto NATOttajille, mutta olisin halunnut saada ääneni kuuluviin. Valitaanko uusi eduskunta gallupeilla seuraavaksi? Miksipä ei, kun kerta nyt ollaan saatu peli auki.
Tapahtumien taustat näyttävät olevan vielä nuhruisempia, kuin osasin kuvitellakaan. Jotenkin tekstisi kertoo aika villisti sen, että valheella on lyhyet jäljet. Kun ollaan huijaamassa, niin ei sitten oikein enää muisteta, miten edellisen kerran huijattiinkaan. Ja silloin puhuukin itsensä kanssa ristiin. Ja juuri se paljastaa asian todellisen laidan.
”Sanasta miestä, ja sarvesta härkää” isäni lemoitokaisuja…
Kyllä tässä haisee päättäjien kierous. Olis pitänyt päästä mahdollisimman nopeasti NATOON ja mielummin ennen vaaleja. Päättäjien ei olisi tarvinnut puhua NATOSTA toreilla ja tilaisuuksissa kun jo oltais oltu NATOSSA. Nyt käy niin että ihmiset pääsevät tenttaamaan ehdokkaita ja sekö niitä hirvittää kun kaikki ei sinne halua.
Kyllähän Suomen ja Ruotsin NATO-hakemus räätälöitiin Yhdysvalloissa jo paljon ennen Ukrainan sodan laajentumista. Oliko koko sota siksi aloitettukin. Venäjä pakotettiin puuttumaan Donbasin kansan pommituksiin jotta saatiin tekosyy NATOn myymiseksi Suomellekin? Joka tapauksessa USA on noudattanut jo kauan suunnitelmaa mihin osana kuului tämä NATOn laajeneminen itään. Suunnitelmassa oli vain yksi mutka. Se, että Hillary Clinton ei päässyt USA:n presidentiksi ja Donald Trump ei halunnut USA:a sotaan viedä. Näin oli jo selvää, että USA oli suunnitellut proxy-sotansa ja Ukrainan kansa oli saanut kuolemantuomion – tarvittiin vain Joe Biden presidentiksi. USA:n uuskonservatistiset senaattorit John McCain ja Lindsey Graham kertoivat Kiovassa 2016 Ukrainan armeijalle:
Graham: ”Teidän taistelunne on meidän taistelumme. 2017 tulee olemaan hyökkäyksen vuosi. Kaikki me menemme takaisin Washingtoniin ja edistämme sota-asiaa Venäjää vastaan. Olemme saaneet tarpeeksemme Venäjän aggressiosta. Heidän on aika maksaa kovempi hinta. Emme taistele Venäjän kansan, vaan Putinin kanssa. Lupauksemme teille on ottaa sanomanne vastaan Washingtonissa, informoida amerikkalaisia rohkeudestanne ja haastaa Putin maailman silmien edessä.”
McCain: ”Uskomme, että voitatte. Me toimitamme teille kaiken mitä tarvitsette voittaaksenne. Emme ole menestyneet varustuksemme, vaan teidän rohkeutenne ansiosta, joten kiitän teitä ja maailma katselee, koska emme voi sallia Putinin menestystä täällä, koska jos hän menestyy täällä, hän menestyy myös muissa maissa.”