Seisooko Niinistö puheidensa takana?
Presidentti Sauli Niinistö arvioi vuoden 2021 lokakuussa Ahvenanmaan delimilitarisointia koskevaa sopimusta hyvin myönteisesti.
Niinistön mukaan ”ajan myötä Ahvenanmaan sopimuksen merkitys on vain kasvanut. Siitä on tullut Ahvenanmaan autonomiaa ja alueellista turvallisuutta ja vakautta merkittävästi tukeva tekijä”.
Presidentti puhui kuulijakunnalle, joka oli saapunut monista maista Maarianhaminaan juhlistamaan päivälleen sata vuotta aikaisemmin Pariisissa allekirjoitettua sopimusta Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta ja puolueettomuudesta eli demilitarisoinnista.
Niinistö ei huonon ja siksi lentokelvottoman sään vuoksi päässyt itse osallistumaan juhlaseminaariin, mutta hänen puheensa välitettiin arvovaltaiselle vierasjoukolle.
Presidentti muistutti myös, että Ahvenanmaan sopimus on ollut ja on edelleen rauhaa vakauttava voima Ahvenanmaalla ja myös laajemmin Itämeren alueella. Se ei ole historiallinen sedimentti vaan elävä kokonaisuus – ja erittäin tarpeellinen järjestelmä Itämeren alueella.
Puhe pidettiin 20.10.2021 eli ennen kuin Suomen ulkopoliittinen johto oli päättänyt hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Heijastiko puhe siis vain Nato-jäsenyyttä edeltävää aikaa ja onko Niinistö muuttanut kantansa Ahvenanmaan demilitarisointiin?
Kysymys on syytä tehdä siksi, että presidentti Niinistö on monissa muissa kysymyksissä tehnyt täyskäännöksen. Moni muistaa esimerkiksi hänen tavan takaa tekemänsä lupauksen järjestää kansanäänestys, jos Nato-jäsenyyden hakeminen ”joskus tulisi ajankohtaiseksi”.
Nato-jäsenhakemuskaan ei muuttanut Niinistön arviota
Seuraava vuonna eli vuoden 2022 kesäkuussa Maarianhaminan sää oli erinomainen ja presidentti Niinistö juhlisti Ahvenanmaan itsehallintopäivää läsnäolollaan ja puheellaan. Myös Ruotsin kuningaspari oli läsnä juhlassa.
Presidentti ei ainakaan Nato-prosessin silloisessa vaiheessa – eli jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen – ollut vielä muuttanut arviotaan demilitarisoinnin merkityksestä. Puhe pidettiin 9.6.2022.
Niinistö totesi, että Ahvenanmaan autonomia yhdessä puolueettomuuden ja demilitarisoinnin kanssa on kansainvälisesti ainutlaatuinen yhdistelmä, joka ansaitsee arvostuksemme ja arvoisensa huomioimisen.
Presidentti ei välttänyt myöskään puuttumasta Euroopan kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen, jonka hän totesi ”puhuttavan ymmärrettävästi myös täällä Ahvenanmaalla”.
Niinistö rauhoitteli kuulijakuntaansa toteamalla, että ”syytä huoleen ei kuitenkaan ole”, koska ”Ahvenanmaalla on vakiintunut, kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, eikä sitä ole kyseenalaistettu”.
Presidentti Niinistön johtopäätös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Ahvenanmaan demilitarisointiin oli kesällä 2022 seuraava:
”Sata vuotta sitten solmitusta Ahvenanmaan sopimuksesta on tullut Ahvenanmaan autonomiaa ja alueellista turvallisuutta ja vakautta tukeva tekijä. Sen arvon voi arvioida tulevaisuudessa edelleen vahvistuvan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä sopimuksen kaikki osapuolet olisivat puolustusliitto Naton jäseniä. Samalla sopimusten allekirjoitusten voima ja merkitys vain vahvistuvat”.
Kokoomuksen sotilassiipi hylkäisi demilitarisoinnin
Ahvenanmaan demilitarisointi ei ole nykyaikaa, sanoo sitä vastoin kokoomuksen uusi kansanedustaja, ryhmän sotilassiipeä edustava Jarmo Limnell Helsingin Sanomien (8.4.2023) haastattelussa ja ehdottaa demilitarisoinnin hylkäämistä.
Limnell on siis selkeästi eri mieltä kuin presidentti Niinistö puheissaan 2021 ja 2022.
Kun jotakin muutosvaatimusta ei pysty rationaalisesti perustelemaan, silloin käytetään usein fraasia, ettei nykytila ole nykyaikaa.
”Demilitarisoitu Ahvenanmaa Suomen ja Ruotsin välillä ei ole enää nykyaikaa, vaan menneisyyden perintöä”, toteaa Limnell.
Presidentti Niinistö puolestaan totesi, ettei sopimus ole historiallinen jäänne, vaan elävä kokonaisuus. Tästäkin uusi kansanedustaja on eri mieltä presidentin kanssa.
Limnellin toinenkin perustelu kertoo rationaalisten perusteiden puuttumisesta. Ahvenanmaan demilitarisoinnista on hänen mielestään luovuttava, koska Suomella on edessään ”henkinen muutos”. ”Suomen pitää nyt muuttua henkisesti”.
”Suomessa alkaa Naton mukana uusi aika”, sanoo Limnell.
Onko presidentti Niinistö vielä samaa mieltä kuin puheissaan, vai onko hän samaa mieltä Limnellin kanssa?
Myös toinen Uudeltamaalta valituista uusista sotilassiiven kokoomuskansanedustajista – kenraalimajuri evp. Pekka Toveri – kannattaa hänkin Ahvenanmaan demilitarisoinnin hylkäämistä.
Iltalehti julkaisi Toverin kannanoton samana päivänä Helsingin Sanomien Limnell-haastattelun kanssa.
Pääesikunnan entisenä tiedustelupäällikkönä toiminut Toveri perustelee Ahvenamaata koskevan kansainvälisen demilitarisointisopimuksen panemista romukoppaan sillä, että 80 – 90 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee läntisiä meriteitä pitkin Ahvenanmaan edustalla. Lisäksi hänen mukaansa alueella on tietoliikennekaapeleita ja muita kriittisiä toimintoja.
Demilitarisointisopimuksen purkaminen antaisi Toverin mielestä Suomelle paremmat mahdollisuudet puolustaa saariryhmää mahdollista Venäjän agressiota vastaan.
”Sopimuksen purkaminen olisi selkeä signaali ja viesti Venäjälle siitä, mitä seurauksia sen sotatoimilla naapurimaita kohtaan on”, Toveri viestittää.
Sekä Limnell että Toveri esittivät vaatimuksensa juuri valittuina kansanedustajina muutama päivä eduskuntavaalien jälkeen, mutta heitäkin nopeampi oli kolmas kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva. Hänen twiittinsä (5.4.2023) oli lyhyt ja ytimekäs. ”Suomi on Natossa. On aika irtautua sekä Ottawan sopimuksesta ja purkaa Ahvenanmaan demilitarisointi”.
Ottawan sopimus on kansainvälinen valtiosopimus, joka kieltää henkilömiinat. Sopimukseen on toistaiseksi liittynyt yli 150 maata, myös Suomi. Ahvenanmaan demilitarisointi alkoi jo Krimin sodan päättyessä vuonna 1856 ja sen vahvisti Kansainliitto päätöksellään vuonna 1921.
Saaret ovat demilitarisoituja, eli niille ei saa rauhan aikana tuoda sotilaita ja aseita eikä niitä saa varustaa. Ahvenanmaa on myös neutralisoitu, minkä vuoksi se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.
Jo ennen eduskuntavaaleja – vastatessaan kysymykseen demilitarisoinnista luopumisesta – myös puolustusvoimien entinen komentaja, kenraaliluutnantti evp. Jarmo Lindberg sanoi olevansa luopumisesta ”jokseenkin samaa mieltä”.
Tultuaan valituksi kokoomuksen kansanedustajaksi Lindberg hieman pehmensi kantaansa ja sanoo nyt, ettei vastaus vaalikoneeseen tarkoita sitä, että hän on kääntynyt aktiiviseksi asian ajajaksi (Iltasanomat 9.4.2023).
Perussuomalaiset saarten militarisoinnin esitaistelija
Kokoomuksessa Ahvenanmaan demilitarisoinnin voimakas vastustus on itse asiassa varsin uusi ilmiö. Perussuomalaisissa se sitä vastoin on ollut valtavirtaa jo pitkään. Puolue on saanut Nato-jäsenyydestä uutta pontta ja myöhemmin myös tukea kokoomuksesta demilitarisoinnin kumoamiseksi.
Puolustusministeri Jussi Niinistö otti vuonna 2016 esille Ahvenanmaan kansainvälisen aseman ja väitti demilitarisoidun Ahvenanmaan muodostavan sotilaallisen tyhjiön.
– Se on portti Pohjanlahdelle ja sen kautta kulkee merkittävä osa tietoliikenneyhteyksistä länteen, joten Ahvenanmaalta käsin voi hallita Pohjois-Itämerta, katkaista Suomen meriliikenteen ja aiheuttaa vakavan uhan niin Manner-Suomelle kuin Ruotsillekin, kirjoitti Niinistö blokissaan (17.10.2016).
Niinistön mielestä demilitarisointi ei vähennä vaan pikemminkin kasvattaa saariin kohdistuvaa riskiä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvosteli puolustusministerinsä puheita ja totesi:
– Ei tällaista keskustelua ole hallituksessa ja kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä. Ahvenanmaa on demilitarisoitu vyöhyke ja sodan aikana puolueeton. En näe mitään syytä muuttaa tätä, totesi Sipilä.
Sipilän tavoin myös presidentti Niinistö muistutti Ahvenanmaan aseman olevan kansainvälisin sopimuksin sovittu.
– Ei Suomi voi yksin mennä sellaisia sopimuksia muuttamaan. Suomella on velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata osana tasavaltaa.
Puolustusministerin lausumia arvosteli myös moni kansanedustaja.
Jouduttuaan arvostelun kohteeksi puolustusministeri Niinistö totesi, että Suomi ei ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan, vaikka se sotilaallisesti olisikin perusteltua.
Nato-jäsenyydestä käyty keskustelu on innoittanut monet perussuomalaisten kansanedustajat vaatimaan demilitarisoinnin purkamista. Kansanedustaja Juha Mäenpää esimerkiksi totesi, että jos Natoon mennään, demilitarisaatio pitäisi purkaa. Hän piti myös joukkojen sijoittamista Ahvenanmaalle hyvänä ajatuksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolsi hänkin demilitarisoinnin purkamista vaatien samalla Maarianhaminassa sijaitsevan ”venäläisten vakoilukonsulaatin lakkauttamista”.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila puolestaan halusi Ahvenanmaan erityisaseman purkamista ja asevelvollisuuden ulottamista myös saaren asukkaisiin.
Myös puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että ahvenanmaalaiset miehet pitää ottaa saman asevelvollisuuden piiriin kuin mannersuomalaisetkin. Ja Ylen vaalikoneessa Purra sanoi olevansa jokseenkin samaa mieltä siitä, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista pitäisi luopua.
Halusiko Vanhanenkin sijoittaa suomalaisjoukkoja Ahvenanmaalle?
Ahvenanmaan kansainvälisen aseman muuttamiskeskustelu alkoi itse asiassa jo viime vuoden huhtikuussa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) vastatessa Lahdessa hänelle tehtyyn yleisökysymykseen.
Etelä-Suomen Sanomien (24.4.2022) mukaan Vanhanen katsoi, että maamme puolustuksen järjestämisen kannalta olisi eduksi, että Ahvenanmaalla olisi pysyvästi suomalaisia joukkoja, koska Suomella on joka tapauksessa velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata.
Vanhanen mainitsi myös, ettei hän ole tekemässä aloitetta Ahvenanmaan aseman muuttamiseksi, vaan toivoo, että Ahvenanmaa tekisi sen itse.
– Aloitteen pitäisi mieluummin tulla Ahvenanmaalta, jonka itsehallinto täyttää sata vuotta. Olen menossa kesäkuussa sinne vierailulle. Jospa he silloin tekisivät ehdotuksen, Vanhanen kertoi.
Samaa esitti myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastauksessaan Ylen vaalikoneessa. ”On tärkeää yhteistyössä ahvenanmaalaisten kanssa miettiä, miten jatkossa toimitaan. Mahdollisten muutosten pitää lähteä ahvenanmaalaisista itsestään”, sanoi tuleva pääministeri.
Vanhanen totesi myös, että Ahvenanmaan erityisasema demilitarisoituna alueena, jonka aseettomuutta Venäjä valvoo, ei estä Suomea liittymästä sotilasliitto Natoon.
Selvyys asiaan jo oli saatu keskusteluissa Naton kanssa, mutta varmuutta siitä, kelpaisiko demilitarisoitu Ahvenanmaa myös jatkossa Natolle, ei tunnu olevan vieläkään.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ei Nato-selontekoa koskevassa keskustelussa nähnyt demilitarisointia ongelmaksi ainakaan jäsenyysprosessin aikana.
– Tässä tilanteessa on ehkä tärkeintä se, että se on tiedossamme, että Ahvenanmaan status ei ole esteenä Nato-jäsenyyden prosessissa millään tavalla, sanoi Haavisto.
Ahvenanmaa haluaa jatkaa demilitarisoituna
Ahvenanmaa ei kuitenkaan ollut valmis toimimaan Vanhasen ehdottamalla tavalla. Maakunnan johto ilmoitti heti, ettei se aio tehdä aloitetta saadakseen suomalaisia sotilaita alueelleen.
Asiasta kertoi Ahvenanmaan maakunnan hallitusta johtava maaneuvos Veronica Thörnroos.
– Voin jo nyt sanoa, ettemme tule tekemään niin, Thörnroos sanoi MTV:lle (25.4.2022). Thörnroosin mukaan Ahvenanmaalla tai Suomen hallituksessakaan ei ole minkäänlaista halukkuutta lopettaa Ahvenanmaan demilitarisointia.
Maaneuvos ihmetteli Vanhasen puheita ja sanoi uskovansa kyseen olevan väärinkäsityksestä. Thörnroos sanoi pitävänsä pysyvien sotilasjoukkojen sijoittamista Ahvenanmaalle täysin poissuljettuna.
Thörnroos totesi Ilta-Sanomille, ettei usko Vanhasen todella ehdottaneen joukkojen pyytämistä saarille. Hän korosti Vanhasen vastanneen yleisökysymykseen hieman kierrellen.
– Minulle hän sanoi hyvin selkeästi kunnioittavansa Ahvenanmaan demilitarisaatiota ja neutraliteettia eikä hänen tähtäimessään ole tuoda suomalaisia joukkoja Ahvenanmaalle.
– Minulla on täysi luottamus puhemies Vanhaseen, Suomen hallitukseen ja presidenttiin siinä, että demilitarisointia ja neutraliteettia kunnioitetaan, ja että tarvittaessa Ahvenanmaata puolustettaisiin, hän toteaa.
Iltalehdessä (25.4.2022) Vanhanen arvelee väärinkäsityksen syntyneen siitä, että hän oli todennut asian olevan Ahvenanmaan itsensä päätettävissä, mikäli he haluaisivat statukseensa muutoksen.
– Lopuksi sanoin vähän ehkä sarkastisesti kysyjälle siitä, että olen kesäkuussa menossa Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhliin ja siellä ehkä kuulen, jos heillä on jotain ajatuksia, Vanhanen kertoi.
Hän korosti myös, ettei lausuma sisältänyt ”pienintäkään ajatusta tai odotusta, että Ahvenanmaa harkitsisi siihen mennessä” demilitarisaation purkamista.
Samassa yhteydessä myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko vakuutti, että hallituksessa ei ole suunnitelmia muuttaa Ahvenanmaan statusta. Saarikko sanoi, että Suomi puolustaa kaikissa tilanteissa koko maata.
Myös Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi vuonna 1921 tehdyn Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen olevan voimassa. Hän ei nähnyt tarvetta Ahvenanmaan statuksen muuttamiselle.
Ahvenanmaan ainoa kansanedustaja Mats Löfström, joka on sitoutumattomana Rkp:n eduskuntaryhmän jäsen, on puolustanut useaan otteeseen maakuntansa delimilitarisointia. Näin hän teki myös eduskunnan laajassa Nato-keskustelussa.
UPI:n tutkijan mielestä Venäjä hyötyy nykytilanteesta
Marinin hallitus halusi saada Suomen Nato-jäsenyyden hyväksytyksi mahdollisimman nopeasti. Ahvenanmaan asemaa voidaan muuttaa tarvittaessa myöhemminkin, jos Nato sitä syystä tai toisesta myöhemmin haluaa ja Suomi siihen myöntyy.
Syitä siihen, ettei Suomen ulkopoliittinen johto esittänyt Ahvenanmaan demilitarisoinnista luopumista Nato-prosessin aikana on Ulkopoliittisen instituutin UPI:n johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan ainakin kaksi.
– Varmasti esimerkiksi se, että ensinnäkin Venäjä reagoisi vielä voimakkaammin Ahvenanmaan tilanteen muuttumiseen, mutta myös se, että se aiheuttaisi sisäpoliittisesti yli puoluelinjojen repivää keskustelua Suomessa, Salonius-Pasternak toteaa. Sisäpoliittisesti repivästä keskustelusta hyötyisi tutkijan mukaan ”tässä tilanteessa” ainoastaan Venäjä.
– Tärkeintä juuri tässä hetkessä on, että minimoidaan sisäpoliittiset kädenväännöt muista asioista tässä tilanteessa. Niitä Venäjä on osoittautunut osaavansa hyödyntää erittäin hyvin, Salonius-Pasternak sanoo.
UPI:n tutkija – joka tunnetaan paremminkin Nato-mielisenä politikoitsijana kuin tutkijana – väittää Venäjän hyötyvän nykytilanteesta.
– Venäjälle on edullista, että rajoitetaan Suomen mahdollisuuksia valmistella puolustamista Ahvenanmaalla. Nyt tällä hetkellä meillä ei ole pienintäkään syytä luottaa siihen, että Venäjä kunnioittaisi mitään kansainvälisiä sopimuksia.
Siksi Salonius-Pasternak haluaa purkaa Ahvenanmaan erityisaseman Nato-jäsenyyden myötä.
UPI:n tutkija korosti ennen Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä, että jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, niin koko Pohjolan tai ainakin pohjoisen Itämeren alueen puolustussuunnittelu tehtäisiin uusiksi, ja tässä yhteydessä myös Ahvenanmaan tilanne olisi yksi osa keskustelua.
– Tämä olisi erinomainen tilaisuus päästä tästä historiallisesta jäänteestä, Ahvenanmaan demilitarisoinnista, eroon, Salonius-Pasternak totesi Iltalehdessä 23.4.2022.
Muuttuuko Rkp:n kanta?
Ruotsalaisen kansanpuolueen johto ja aktiivit ovat usein todenneet Ahvenanmaan demilitarisoinnin olevan puolueen sydäntä lähellä oleva asia.
Puolueen puheenjohtaja Henriksson sanoi haastattelussaan Long Play-julkaisulle (21.3.2023), että Ahvenanmaan demilitarisointisopimus on noin sata vuotta vanha, ja sitä on vahvistettu toisen maailmansodan jälkeen.
”Kun meillä on kansainvälinen sopimus, johon olemme sitoutunut, katson, että on syytä pitää siitä kiinni. Se on ollut silloin ratkaistu, ja meillä ei ole syytä nyt muuttaa tilannetta. Emme tiedä, mitä saisimme tilalle”, sanoi Henriksson.
Entä vasemmisto?
Ahvenanmaan demilitarisointi ja sen puolustaminen ei vasemmiston johtohenkilöitä ole juuri kiinnostanut. Toistaiseksi joka ainoa heistä on ollut hiljaa, kun kokoomuksen sotilassiipi on perussuomalaisten tukemana aloittanut hyökkäyksen saarten militarisoimiseksi.
Myöskään vasemmiston twiittaajat eivät ole juuri puuttuneet asiaan. Vuonna 2016 vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sentään arvosteli puolustusministeri Niinistöä twiitissään: ”Ministeri Niinistön puheet Ahvenanmaan asemasta ovat mielestäni vastuuttomia. Tarvetta muutoksille ja jännitteiden lisäämiselle ei nyt ole”, Andersson tviittasi.
Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla Andersson totesi Ylen vaalikoneessa, että Ahvenanmaan demilitarisaatio perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja siitä on sovittu Kansainliitossa samassa yhteydessä, kun on sovittu maakunnan itsehallinnosta. ”En näe tarpeellisena tai hyvänä avata tätä kysymystä”.
Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin puolestaan sanoi vaalikoneessa sosialidemokraattisen puolueen kannattavan Ahvenanmaan erityisaseman säilyttämistä niin demilitarisoinnin kuin myös esimerkiksi itsehallinnon osalta.
Vaikuttaa siltä, että vasemmisto odottaa, mihin johtopäätökseen sotilasliitto Nato ja presidentti Sauli Niinistö Ahvenanmaan demilitarisoinnin osalta päätyvät. Sama koskee myös vihreitä, jotka ovat olleet hiiren hiljaa koko asiasta.
+++
