Ei, ei tämä ole julkkisjuttu. Ei ole missi pulassa pelastajaa merihädässään odottaen.
Kyseessä on klassikkosävelmä, duetto, ”Miss soutaen tuulessa”, Oskar Merikannon kynästä. Sen sanoitti Viktor Sund. Kappaleen sävellysvuosi on noin 1916. Suomennoksen teki Jussi Snellman.
Tarkemmassa katsannossa kyse on paikan kuvauksesta. Se on paikka, jossa tuulee niin, että nuorehkot koivut tuulessa oikein soivat.
Lisäksi paikassa on runsaanlaisesti kukkivia ruusuja, jotka loistavat, ainakin aurinkoisella säällä. Ollaan ehkä nummella, koska kertoman mukaan siellä myös kovasti kaikuu.
Kohde on tasainen ja soveltuu esimerkiksi tanssimiseen. Tiet ovat tuttuja, mutta sää ainakin pienille lapsille kovasti paisteinen, varovaisuus siis paikallaan.
Aivan kaikuvan nummialueen kupeessa sijaitsee lempeä lehto, joka kelpaa myös pienehkön asuinrakennuksen pystyttämiseen, esimerkiksi talkootyönä.
Paikka on kaikin puolin houkutteleva lemmenvalojen vannomiseen, mutta toivomuksena on, että valat olisivat mahdollisimman kestäviä. Jos näin on ja hyvin käy, niin mikäpäs siellä on onnen ihanuudesta nauttia!
Kun sana on köyhä ja kieli kankea, suosittelen lukijalle tarkempien tietojen hankkimista tuosta paikasta oheisen linkin kautta.
Samalla toivotan kaikille omasta ja yhteisömme puolesta kaunista ja ikimuistoista juhannusta!
♥ ♥ ♥
