Mistä päin Suomea varataan alueet USA:n armeijalle? – POHJOLAN SOTILASLIITTO RAKENTEILLA

Suomen aggressiivinen itsevarmuus Venäjää kohtaan alkaa saada selityksensä. Tavoitteena on Yhdysvaltojen avulla rakennettava kaksinkertainen panssari naapurimme suuntaan. Eikä vain suojautumiseen. Samalla avataan myös hyökkäysväylä itään.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi STT:lle 11.2.2022, että uskoo Suomen olevan Naton jäsen heinäkuiseen sotilasliiton kokoukseen mennessä. Mutta jos näin käy, Niinistö kysyy: ”Herää kysymyksiä siitä, miksi sen jälkeenkään.”

Lausunto sopii täysin kuvioon, jonka Naapuriseuran sanomat esitteli eilen. Jos yksi liitto pettää, sen tilalle tulee toinen, Pohjolan uusi sotilasliitto.

Kiire Naton jäseneksi on saamassa erikoisia piirteitä. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuli sanoneeksi, että laki liittymisestä pitäisi saada hyväksytyksi nykyisen eduskunnan aikana, koska muutoin Natosta saattaa tulla vaaliteema. Olipa Halla-ahon lausuma vahinko tai ei, se on ylimyksen viesti alimuksille. Meistä kansalaisista on tullut pelkkä hidaste eliitin jaloille pyrkimyksille.

Poliitikot ovat hermostuneita ja sekavuuden tilassa, samoin media. Tätä kuvaa HS:n 11.2.2023 julkaisema juttu, joka yritti kertoa, mistä tässä nyt on kysymys: ”Kyse on pitkälti siitä, mikä konkreettinen tilanne olisi ja mitä poliittisesti haluttaisiin tehdä ja nähtäisiin mahdolliseksi.”
Niinpä. Hymiö.

Kohti Norjan mallia?

Naton-prosessin rinnalla Suomi on valmistellut USA:n kanssa kahdenvälistä puolustussopimusta. Se on lähisukua vuonna 2014 solmitulle ja eduskunnan ohi kuljetetulle isäntämaasopimukselle, jossa osapuolena oli Nato. Nyt tekeillä on valtiosopimus, jossa mallina käytetään arvattavasti Norjan vastaavaa sopimusta.

USA:n tavoitteena on saada aikaan sama järjestely myös Ruotsin ja Tanskan kanssa. Kun Viro, Latvia ja Liettua ovat jo Nato-maita, lopputuloksena olisi Itämeren tehokkaasti piirittävä USA- vetoinen Pohjolan sotilasliitto. Suomesta tulisi näin kahden Venäjää vasten rajoittuvan aseliiton jäsen, ellei sitten suunnitelmissa ole purkaa päällekkäisyyttä Nato-jäsenyyden mahdollisesti toteuduttua.

Norjan sopimuksessa Yhdysvaltain armeijalle perustetaan neljä aluetta, joita se hallinnoi pienin poikkeamin suvereenisti. Niinpä sillä on esteetön pääsy Ryggen, Evenesin ja Solan sotilaslentoasemille sekä Ramsundin sotasataman alueelle. Myös alueiden käyttö on puhtaasti Yhdysvaltain päätettävissä.

Norjassa päin vastoin kuin Suomessa on keskusteltu vieraan vallan oikeuksista. Maan korkein syyttäjäviranomainen on ”hieman vaikeuttanut” alueiden suvereenin päätösvallan antamista
Yhdysvalloille. Alueilla ja niiden läheisyydessä USA:lle on mm. annettu oikeus ”käyttää valtaa” Norjan kansalaisiin nähden.

Toisen sopimuskohdan mukaan Yhdysvaltain kansalaisen ei välttämättä tarvitse noudattaa Norjan lakia. Jos amerikkalainen syyllistyy rikokseen sotilasalueen ulkopuolella, asian tutkii ja tuomitsee USA.

Tanssi ydinvarjon alle

Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram on sanonut, että Suomella ja Ruotsilla on Naton jäseninä ”tarve lännestä itään tuotaville vahvistuksille” (IL 2.11.2022). Kriisin tullessa joukkoja tuotaisiin laivoilla ja lentokoneilla Norjaan ja sieltä Suomeen. Puolustusministeri viittaa tarpeeseen vahvistaa tällaiseen toimintaan tarvittavaa infrastruktuuria. Norjan pääministeri Erna Solberg kertoi jo vuonna 2020 aikeista ehdottaa Suomelle ja Ruotsille rajojen avaamista ”liittolaisten” asevoimille mahdollisessa kriisi- tai sotatilanteessa.

Kokonaiskuva alkaa piirtyä: Suomi liittouman jäsenenä antaa maa-. vesi- ja ilma-alueensa vapaaseen käyttöön, joka koskee myös läpikulkua. Aseiden, ei edes ydinaseiden, tuontia maahan rajoiteta liittosopimuksissa. Oma asiaa koskeva laki on helppo päästää päiviltä, jos ”tilanne vaatii”.

Vuoden 1939 asetelma oli sama, vain kumppanin eli miehittäjän nimi oli toinen, silloin Neuvostoliiton tuhoa haluava natsi-Saksa, nyt Venäjän kimppuun Suomen avustuksella pyrkivä USA. Myös uhkakuva on tuttu: miten Neuvostoliitto ja nyt Venäjä reagoi siihen, että viholliselle avataan suorat käytävät sen hermokeskuksiin, muiden muassa Pietarin alueelle ja Kuolaan?

Suomi on siirtynyt uhka uhkaa vasten -peluriksi. Kenraalit vievät ulkopoliittisen johdon tanssiin ydinsateenvarjon alle.

Valta on kaapattu

Mitkä alueet Suomi aikoo luovuttaa Yhdysvaltain asevoimien vapaaseen käyttöön? Saako Hankoniemi tai jokin sen osa taas uuden statuksen? Dragsvikissa on jo valmiina isohko amerikkalainen joukko-osasto. Entä Lappi, entä itärajan pinta ja maamme kaakkoiskulma? Tukikohtia peitenimellä vai avoimesti? Miten kattava miehityksestä tulee?

Suomen puolustusvoimat ovat jo pitkään olleet ”Nato yhteensopivat”. Mitä muuta se tarkoittaa kuin samanlaisia aseita? Miehittääkö Nato jo Suomen väkivahvan armeijan johtorakenteita?

Ei voida tietää, kuinka laajalle ryhmälle presidentti Niinistö ja pääministeri Marin ovat jakaneet informaatiota Suomen ja Yhdysvaltain uuden sopimuksen yksityiskohdista. Niinistö on puhutellut ensin puolueiden eduskuntaryhmät ja sitten vielä erikseen puoluejohtajat ilmeisesti varmistaakseen, että tuki jäsenyydelle on ja pysyy.

Kansanedustajien tietotaito turvallisuuspolitiikasta ja varsinkin sotilaallisista asioista on heikko. Sen osoittavat järkyttävän faktavajaat ja tunnepohjaiset puheenvuorot ja myös se, miten vähillä huomautuksilla meni läpi puolustusvaliokunnan heppoinen Nato-selonteko. Näytti siltä, että vain yksi kansanedustajaa, Markus Mustajärvi, ymmärsi mistä oli kysymys.

Kenraalit ja presidentti ovat johdatelleet Suomen pois Paasikiven-Kekkosen linjalta, pois tylsästä rauhasta jännitysnäytelmään ja pahimmillaan täystuhoon. Paljon on tehty töitä verhojen takana, salattu ja johdettu harhaan sekä kansaa että sen edustajia. Sääntö on 1990-luvulta lähtien ollut, että pimeässä ja hiljaa hyvä tulee.

Harhautukset ja vaikeneminen esimerkiksi hävittäjähankintojen ja Naton ”rauhankumppanuuden” todellisesta sisällöstä, isäntämaasopimuksesta ja nyt tästä uudesta sotaliitosta ovat karmeita osoituksia siitä, että valta on kaapattu ja viety paikkaan johon se ei kuulu.